Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun toukokuu 19, 2013

Mittaa laajakaistan nopeus

 

 

 

Kesän tullen tarvitaan taas mobiililaajakaistaa.  Toki sitä käytetään muulloinkin, mutta kesällä mökki- ja matkailukauden myötä eniten.  Miten se toimii?

Kuten langallinenkin voi mobiililaajakaista toimia huonosti.  Usein tietysti vielä huonommin kuin vakituisen tuntuinen langallinen.  Mitä kummaa, mikähän tämän nopeus on?  Eikös palveluntarjoaja luvannut jotakin 21 Mbit/s mutta tämähän vaikuttaa aivan hitaalta.   

Ennen kuin ryhtyy painavimpiin toimenpiteisiin kannattaa tutustua mobiililaajakaistan (DNAlla Liikkuva laajakaista) tyypillisiin ominaisuuksiin.  Ja mitata sen nopeus.  Mikä sen nopeus on ja onko se paljon huonompi, mitä tilatessa luuli.

Mobiililaajakaistan nimi voi olla esim Elisa/Saunalahdella 21 M.  Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sen nopeus olisi 21 Mbit/s.  Palveluntarjoajat ilmoittavat sivuillaan nopeuksia ja niiden vaihteluvälejä.  Vaihteluväli on paljon todellisempi arvo kuin teoreettinen maksimimäärä.

Neuvontasivuilla opastetaan, että mobiililaajakaistan nopeus riippuu varsin monesta eri tekijästä.  Sellaisiksi mainitaan ensinnäkin valittu palvelu eli sen nopeusluokka – asia jota edellä kommentoitiin – sijainti kuuluvuusalueella, käytettävä verkkotekniikka, vastaanottopuolen laitteiden ominaisuudet, häiriötaso, paikalliset katvealueet, liikenteen ruuhkat jne.  Eli tarkkaa nopeusluokkaa ei oikeastaan voi olla olemassakaan, vain vaihteluvälejä.

Nopeuksien kohdalla puhutaan yleensä vastaanotto- eli latausnopeudesta.  Se on tärkein.  Lähetysnopeus on aina paljon hitaampi, yleensä alle 1Mbit/s. Jos mobiililaajakaistan latausnopeus ei asetu edes ilmoitettuun vaihteluväliin asiaa kannattaa tutkia.  Huonoon nopeuteen on operaattoreilla erilaisia opastuksia. Jäljempänä linkeissä Elisa/Saunalahden ja Soneran neuvoja.  Neuvoista on enemmän hyötyä, jos tutkii itse ennakolta oleellisimpia asioita: kuuluvuusalueen, nopeuden vaihteluvälin ja omat laitteet.

 

Ongelmat eivät ole harvinaisia

Jokainen voi itse nettiä lukemalla todeta, että huolimatta operaattoreiden opastuksesta ja palveluista, niin ongelmia esiintyy eikä niitä aina pystytä ratkaisemaan.  Selvittelyssä on käytettävissä myös operaattorien maksullisia neuvontapaluita.  Niiden käyttö voi kuitenkin tulla tietotekniikkaa tuntemattomalle yllättävän arvokkaiksi ja hyöty jopa joskus olemattomaksi.  Operaattorit laittaisivat mielellään neuvontansa kokonaan maksullisten palveluiden piikkiin.

Laajakaistan nopeus on siis mitattavissa.  Se onkin syytä mitata, sillä asiaa tutkiessa tai eteenpäin vietäessä ei nopeus voi olla MUTU asia.  Nopeuden mittaus on helppoa samoilla verkossa toimivilla mittaussivuilla, joilla langallisetkin laajakaistat voidaan mitata.

Meillä Suomessa on kaksi helposti toimivaa mittaussivustoa yleisessä käytössä.  Toinen on speedtest.net ja toinen Soneran nopeusmittaus.  Myös Soneran mittaus voidaan tehdä minkä tahansa operaattorin kaistalle.  Otsikkokuva Soneran mittauksesta.

Jos haluat tarkempaa tietoa speedtest.netin mittauksesta ja sen lisäominaisuuksista, niin siitä on neptunetissä aikaisempi artikkeli ->täällä.

Joka niemeen notkoon ja saarelmaan pitäisi yltää mobiililaajakaista.  Miten hyvin se yltää – mittaa nopeus.  Maksatko siitä mitä on luvattu?

Linkit

Speedtest.net mittaus

Sonera nopeusmittaus

Asiaan liittyvää

Saunalahti ohjeita ongelmiin

Sonera; nettiyhteys hidastelee

Mobiililaajakaista on aina seikkailu tuntemattomaan 

Kun netti ei toimi

Latausohjelmat – lataa nopeammin ja varmemmin, erityisesti jos nettiyhteys on huono

 

 

Share

Tagit: , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun toukokuu 13, 2013

Joko kyllästyt mainoksiin ja muuhun roskapostiin?

 

Joko mittasi on täynnä roskapostiin? Kaikille meille tulee spammia – ellet ole järjestänyt sen estoa.

Muutamia kuukausia sitten näytti siltä, että roskapostin määrä sähköposteissa olisi vähenemässä.  Myönteisen kehityksen aiheutti kun muutamia suuria ns. bottiverkkoja saatiin toimimattomaksi.  Mutta nyt tilastot taas osoittavat selvää kasvua.

Roskapostin yleisyyden ja lähettämisen mekanismi on:  Haittaohjelmien avulla vallataan tuhansia ja kymmeniätuhansia tietokoneita kautta maailman.  Sen jälkeen niitä hallinnoidaan muualta ja lähetetään niiden avulla suunnattomia määriä roskapostia.  Verkostot ovat siis robotteja, siitä nimitys bottiverkko.

Tosin aivan uusinta suuntausta on, että myös yksittäisten ihmisten lähettämien roskapostien määrä on lähtenyt kasvuun.  Halvan työvoiman maista saadaan helposti värvättyä käyttäjiä, jotka ohjeiden mukaan lähettävät suuria määriä mainospostia.

Paljonko sitä siiten tulee? Maailmanlaajuisesti kaikesta sähköpostiliikenteestä on tämän vuoden helmikuussa ollut roskapostia 71,1 %.  Määrässä on kasvua edellisestä kuukaudesta 12.8% eli kasvuvaihe on taas meneillään. Tämä paine ulottuu joka paikkaan, myös meidän maahamme.

Tässä on pari gaafia roskapostien määristä. Klikaa kuvat suuremmiksi.  Ensimmäisessä kaaviossa on roskapostin lähteet maanosittain.  Euroopan osuus on High ja prosentteina 36,2.  Seuraavassa kaaviossa näkyy roskapostin määrän vaihtelut maaliskuussa 2013.  

Miten roskaposti estetään

Roskapostin estäminen ei ole yksinkertainen asia jos verrataan esim perinteiseen virustorjuntaan.  Roskaposteilla ei ole mitään selkeää yhdenmukaista tunnusta, jonka mukaan voidaan estää pääsy koneeseen. Aina on samalla vaara, että estetään tarpeellista postia.  Tätä voidaan tosin myös säädellä.  Estämisen menetelmiä on kuitenkin kehitetty ja nykyisin päästy jo varsin hyvälle tasolle.

Sähkopostien turvallisen käytön suositus on:  Käytä ainakin kahta eri sähköpostiosoitetta.  Toisen annat niihin paikkoihin ja listoihin, joissa sähköpostia vaaditaan.  Ja toisen pidät yksityisenä, jota osoitetta ei minnekään nettiin laiteta.  Tämä asetelma on turvallinen.  Vielä parempi on jos järjestää tuohon "yleiseen" sähköpostiosoitteeseen hyvän roskapostisuodatuksen.

Roskapostin tunnistamisen menetelmiä on erottaminen avainsanoista, esim tarjous, tilaisuus, ilmainen jne. Toinen menetelmä on heuristinen skannaus, jolla seurataan viestin monia ominaisuuksia ja tehdään niiden pisteyttämisen jälkeen päätös.  Edelleen voidaan netissä pitää mustia listoja, joista torjuntaohjelmat käyvät tekemässä tarkistuksensa.  Kenties kehittynein muoto on kuitenkin ns. bayesilainen suodatus.  Se on eräänlainen oppiva menetelmä.  Torjuntaohjelma opetetaan tunnistamaan kunkin käyttäjän kannalta oikealla tavalla, mikä on roskapostia ja mikä ei.  Uusissa ja tehokkaimmissa torjuntaohjelmissa on käytetty rinnakkain useita näitä torjuntakeinoja.

Häiritsevää ja osin vaarallistakin spammia voidaan torjua useassa eri vaiheessa.  Operaattoreilla on omia suodattimiaan, yleensä maksullisia.  Joissakin sähköpostiohjelmissa on omia estojaan.  Esimerkiksi gmailissa on bayesilainen eli oppiva suodatus. Tietoturvapaketteihin sisältyy usein myös roskapostisuodatusta.  Ja viime kädessä jokainen tietokoneen käyttäjä voi itse suojautua roskapostilta sopivalla käytännöllä ja roskapostin esto-ohjelman avulla. Näistä jo edellä mainittiin kahden tai useamman osoitteen käyttö jälkitoimineen.  

Minkä roskapostin esto-ohjelman valitsisin

Koska roskapostisuodatus on vaativa asia, on siihen hyvin erilaisia ohjelmiakin. Monipuolisimmat  ovat maksullisia, mutta joillakin niistä on hiukan riisuttuja free versioita.  Maksuttomilla päästään kuitenkin tavallisessa käytössä erittäin hyviin tuloksiin. Niihin voi kuulua myös oppiva bayesilainen suodatus kuten on Spamihilatorissa.

Samihilator on selkeä ja helppo käyttää. Otsikkokuva, klikkaa näkyväksi,  on sen säädöistä.  Ohjelman saa myös suomenkieliseksi kielipaketilla.  Softa on myös hyvin ohjeistettu – ohjeet tietysti englanninkieliset.  Ohjeet saa esille käyttöliittymän ?-merkkiä klikkaamalla.  Softa ei toimi hotmail-järjestemän viesteille.

Roskapostisuodatus on yleensä tehokasta.  Mainostajat ja nettisivut valittavatkin usein, että tarkista roskapostisi jos tieto ei tahdo kulkea.  Jos suodatus tuntuu itsestä ylitehokkaalta, niin sitä voi säätää.  Spamihilatorissa, joka on oppivaa tyyppiä eli tarkoitettu juuri säätämiseen, voi sitä opettaa. Lisäksi on helppo ja heti toimiva ratkaisu, joka näkyy viereisestä pikkukuvasta, klikkaa suuremmaksi.  Ojelman roskakorista valitaan viesti, joka halutaan pysyvästi normaalipostiksi, mutta on nyt softan suodattama.  Valitaan ylhäältä Edit ja sen alasvetovalikosta joko Add domain to my friends (sivustot) tai Add sender to my friends, jos kysessä on henkilö.  OK, se on silloin kerralla tehty ja toimii vastaisuudessa.

Suuri osa esto-ohjelmista soveltuu vain POP-palvelimille, ei siis IMAP-käyttöön.  Niiden toiminnot ovat erilaisia puhumattakaan käyttöliittymistä.  Siksi tarkista huolellisesti ennen esto-ohjelman käyttöönottoa, että se sopii käyttöjärjestelmääsi (yleensä Windows), sen bittisyyteen (kaikissa ei eroa, joissakin on 64 bit erikseen) ja käyttämäsi postipalvelimen tyyppiin (POP tai IMAP).
 
Kokeillen pääsee pian perille ohjelmien toiminnasta.  Muista, että oppivan suodatuksen on ensin saatava tilaisuus oppia eli tutustua siihen, mikä on sinulle roskapostia ja mikä ei. (Huom gmailin käyttäjä;  gmailissa on juuri oppiva suodatus! Linkeissä linkki sen ohjeeseen.)

Tärkeintä on, että ei alistu aina vaan kasvavaan roskapostin määrään.  Se on torjuttavissa.  Kiitti, mulle riitti!

Laita kommenttia jos kokemuksia esto-ohjelmista tai kysyttävää.  Tässä ei puhuttu roskapostin laillisuudesta ja osoitteiden käyttöön liittyvästä lainsäädännöstämme.  Myös siitä voidaan kommentteina keskustella.

 

Linkit

Spamihilator sekä POP että IMAP palvelimiin, sekä 34 että 64.bit., oppiva suodatus, ohjelman saa suomeksi

MailWasher Free, tarkistus postipalvelimesta ennen latusta koneeseen, myös maksullinen versio

xTerminator

SPAMfighter, Outlook, Outlook Express,Thunderbird, Windows Mail ja Windows Live Mailia varten. Myös phishing-postien esto. Sijoittaa myös maininnan suodatuksesta sähköposteihin

Cactus Spam Filter, vain POP-postipalvelimien yhteyteen

SpamBayes, oppiva suodatus 

K9, oppiva suodatus POP-postipalvelimien yhteyteen

 

Gmailin ohje

Roskapostisuodatus gmailissa http://support.google.com/mail/answer/78759?hl=fi

 

Asiaan liittyvää

Sähköposti ei toimi – onko se lukkiutunut?

Mitä ovat ja miten torjun haittaohjelmat (malware)
 

Share

Tagit: , , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
                                                       Uutta tietoa Kesäkorissa
                                                 Tässä artikkelissa linkit täsmäsäähän

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tarvitsetko tarkan säätiedon?  Sää- ja ukkostutkilla pääsee jo pitkälle.  Mutta jos haluat säätilan vielä tarkemmin eli säätilan sijaintipaikkakunnallasi haluttuna aikana.  Silloin tarvitaan täsmäsäätä.

Ei kai vaan sada, vaikka radion säätiedon mukaan pitäisi olla poutaa!  Monet sääennusteet ovat ylimalkaisia eivätkä ne ota huomioon paikallisia poikkeuksia.  Lähemmäksi todellisuutta pääsee jos katsoo säätilan sää- ja ukkostutkien ruudulta.  Niistä tarpeellinen tieto -> täällä.

Mutta vielä tarkempiakin sääennusteita on käytettävissä. Useat kesään kuuluvat puuhat ovat säistä riippuvaisia. Niiden suunnittelussa tarvitaan säätietoja. Jos sataa ja tuulee niin ei ole ideaa lähteä metsäretkelle. Jos haluaa tietää millainen ilma on huomenna paikkakunnallasi – tai siellä minne olet menossa – klo 14 aikaan, niin sen kertoo täsmäsää. Paikallinen sää on myös matkustaville hyödyllinen.  Sen saa nykyisin ulkomaan kohteita myöten, ks. linkit.  

Paikallisen sääennusteen saa kännykkään tai tietokoneeseen.  Soittaminen palvelunumeroihin on maksullista kun taas nettipalvelut saa maksutta.   Kuitenkin tiedon saanti aina mukana kulkevaan puhelimeen on yleensä sen pienen maksun arvoista.  Täsmäsään saa heti tekstiviestinä.

 

Täsmäsää puhelimeen:

Fonecta, palvelunumero
Kirjoita:  sää xxxxxx (=haluttu paikkakunta, myös ulkomailla) ja lähetä numeroon 16400  
Fonectan sääpalvelun tiedot ja hinta

Ilmatieteen laitos mobiilisääpalvelut, maksuttomia ja maksullisia palveluita, myös iPhonelle oma palvelunsa

 

Täsmäsää nettipalveluista:

Mototnet

Foreca Mobi, paikalliset säätiedot, myös veneilysää, golfsää

Ilta-Sanomat sää, valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia säätietoja sekä säätutkan karttakuva,  kirjoita sijaintisi paikkaruutuun, maksuton palvelu

Helsingin Sanomat paikantava sääennuste, lämpötilaennuste, sadetutka ja tuuliennuste, maksuton palvelu 

 

Asiaan liittyvää:

Nämä tiedot kuuluvat kesään: Sää- ja ukkostutkat suoraa omalle ruudullesi

 

 

Share
Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
            Nyt ovat kamerat  Kesäkorissa

         Varmista kesän kuvien onnistuminen!


 

 

 

 

 

 

 

 

Edessä on kesä, matkat  ja muut menemiset.  Silloin tarvitaan taas kameroista.  Mutta hei, välttä se harmi, että juuri kun pitäisi kesäkuvia ottaa niin kamerasi onkin toimimaton.  Että pitääkin tapahtua!

Se ei ole harvinaista.  Ennen lomakohteisiin ja mökeille menoa pitää tarkistaa, että kamerat ovat täydessä iskussa silloin kun niitä tarvitaan.  Itse asiassa kameroiden toimimattomuus – riippumatta siitä onko niitä talvella käytetty vai ei – on hyvin luonnollista.  Niiden akut tai paristot purkautuvat käyttämättömänä hiljaa itsekseen.  Ja niitä taas käytettäessä ne tyhjentyvät käytön seurauksena.

Mikään ei ole harmillisempaa kuin toimimaton kamera silloin kun sitä juuri tarvittaisiin.  Tämä kannattaa estää ennakolta tarkistuksella – akkujen latauksella tai paristojen vaihdolla – etukäteen.  Huonoja kokemuksia on siitä, että luottaa lomalla saavansa akkuja tai paristoja kun niitä tarvitsee.  Se ei ole lainkaan yksinkertaista. Hyvin varustetut kameraliikkeet ja akkujen myyjät eivät ole useinkaan lähellä.

Akut purkautuvat – käytettäessä ja käyttämättöminä

Kameroiden akut purkautuvat harmillisesti itsestään.  Tämä itsepurkaus on myös sikäli hankaa, että se yleensä nopeutuu sitä mukaan kun akut ikääntyvät.  Eli jos akut ovat jo pitempään käytettyjä, niin niiden kapasiteetti ei säily samaan tapaan kuin kaupasta juuri ostetuissa. Erityisesti pitkään lataamattomina eli tyhjinä säilytetyt akut ovat herkkiä nopealle purkaantumiselle.

Myös latauslaitteissa on eroja.  Huolimatta niiden mainoksien vakuutetuista erinomaisista ja nopeista lataustehoista eivät kaikki marketista ostetut laturit ole yhtä tehokkaita.  Eli ne eivät lataakaan akkuja aivan täyteen.  Merkkikohtaiset kameroiden mukana tulevat laturit voivat olla tässä mielessä tehokkaampia.  Usein ne ovatkin, esim videokameroiden kohdalla, ainoita järkeviä välineitä.

Kokemukset latureista kertovat myös, että normaalit latauslaitteet ovat tehokkaampia kun ns. pikalaturit ja -lataus, joissa latausaika on laadun kustannuksella tehty mahdollisimman lyhyeksi.  Toki nopeus voi olla usein aivan ensisijainen tavoite.

Latauslaite on hyvä muistaa ottaa mukaan, jos sähköä on saatavilla.  Erityisen tärkeää se on jos käyttää merkkikohtaista tietylle akkutyypille tehtyä laturia.

Tarkista ja muista nämä

Tässä tsekkauslista, joka varmistaa, että kamerasi toimivat kesämaisemissakin.  Älä jätä tarkistusta viime tinkaan.

  • Akut: lataa ne (jos et ole juuri ladannut)
  • Paristot:  Jos käytät paristoja – akut ovat suositeltavampia ja taloudellisempia – hanki uudet ja ota mukaan varallekin
  • Ota mukaan latauslaite, jos hiukankin enemmän kuvaat
  • Tarkista muistikortti.  Onko siinä vielä tilaa, poista vanhat kuvat, jotka olet toivottavasti jo kopioinut muualle.  Jos kuvaat enemmän, ja videokameralla esim eri aiheita, niin hanki tarpeellinen määrä muistikortteja.
  • Jos kamerasi on uusi, niin muista ottaa mukaan sen käyttöohje, käsikirja.
  • Lisävarusteet.  Tarkista lisävarusteet, joita tarvitset, kamerajalusta, USB- kaapeli, jos siirrät kuvia pois kamerasta,  salamalaite jos erillinen, videointiin ehkä apuvalo, järkkärin varusteet ja optiikat jne

Kun aikaisemminkin olen muistuttanut kesän kuvaajia kameroiden toimivuudesta ja varusteista, niin lainaan niistä suoraa yhden tärkeän ajatuksen:
Ei ole lainkaan ratkaisevaa miten kalliit tai hienot laitteet sinulla on.  Ratkaisevaa on, että on iloinen mieli ja kivaa kuvata. Kuvaamisen varmistaa, että laitteet toimivat ja tarpeelliset varusteet ovat mukana.

 

 

Aiheeseen liittyvää, nämä voivat kiinnostaa kesän kuvaajia:

Kuvankäsittelyohjelmat valintaopas

Kuvien kaksoiskappaleiden poistaminen

Parhaat printtausohjelmat – printtaa ammattimaisesti

 

 

 

Share

Tagit:

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun huhtikuu 25, 2013

                   Säätiedot Kesäkorissa!
Artikkeli kuuluu neptunetin sarjaan Kesäkori

 

 

 

 

Tutkakuvat suoraa omalle ruudullesi

 

 

 

Kesällä mökillä ja matkoilla ei juuri ole tärkeämpiä asioita kuin sää.  Sataako huomenna?  Minne tuo ukkonen on menossa?  Säätilasta riippuu paljon mitä aikoo tehdä.

Kesäsään ennustaminen on siirtynyt kokonaan uuteen aikakauteen.  Julkisissa medioissa on toki edelleenkin säätietoja, mutta jos haluaa tarkkoja ja juuri itselle sopivia, niin tietotekniikka tulee avuksi.  Se tuo sää- ja ukkostutkan suoraa oman tietokoneen tai mobiililaitteen näytölle.  Hyödyllisyyden lisäksi on tutkakuvien seuraamien myös kivaa viihdettä.  Koko perheen voimin voidaan tutkia kannattaako illalla lähteä luontoon retkelle vai ei. Entä huomenna?

Sää- ja ukkostutkia on useita.  Niillä on erilaisia tarkkuuksia ja erilaisia näyttötapoja.  Kannattaa käydä läpi alla olevan linkkiluettelon tutkat ja valita niistä omaan käyttöön sopivimmat.  Ukkostutkien kohdalla on myös paikallisia tutkia,  katso linkeistä niiden valintasivusto.  Joissakin ukkostutkissa voi olla samalla myös säänäyttö.  Katso mitä ja miten ne näyttävät.

Sää- ja ukkotutkien lisäksi on toinenkin mahdollisuus tarkkaan säätietoon.  Se on täsmäsää, jossa saa omalle sijaintipaikkakunnalle kellonajan mukaan valittavan tarkan sääennusteen.  Tällainen tuuli-, lämpötila ja pilvisyystieto on tosi hyödyllinen suunniteltaessa retkiä luontoon, kalastamaan, matkoja jne.  Täsmäsäästä julkaistaan neptunetin Kesäkorissa erillinen artikkeli linkkeineen.

Otsikkokuvassa, klikkaa suuremmaksi, on Säätutka Erälehden näkymä. 

Ukkostutkat näyttävät ukonilmat

Ukkostutka näyttää paitsi missä salamoi myös salamien tiheyden eli ukonilman voimakkuuden.  Tutkia on lähes valtakunnallisia sekä tarkempia paikallisia, nämä kummatkin löytyvät linkkiluettelosta alhaalla.  Tässä klikkaamalla suurennettavissa olevat pienoiskuvat lähes koko maan peittävästä flcenterin tutkasta sekä toinen pienoiskuva  paikallista ukkostutkannäytöstä Sääasema Salo, Pertteli, jossa on samalla näkyvissä myös säätutkan näkymä.  Nyt artikkelin laatimisajankohtana ei ukkosia ollut, kuten keväisin ei juuri muutenkaan,  joten näistä kuvista puuttuvat salamamerkinnät.

Kun hurjasti salamoi, niin tekee mieli tutkia, joko ukonilma olisi menossa pois.  Muista kuitenkin, että kaikkien digiajan laitteiden herkkä tekniikka on arka ukonilmoille. Ethän kuulu niihin, jotka kesällä joutuvat viemään läppärinsä tietokonehuoltoon, koska ukkonen oli sitä vahingoittanut.  Laitteiden ukkosvauriot ovat aivan yleisiä korjauskohteita kesällä, kertovat huoltoliikkeet.

Ole tarkkana sähkölaitteiden, tietokoneen ja kännykänkin kanssa ukonilmalla.  Irrota sähkölaiteet verkosta ja esim. TVn antenni vastaanottimesta.  

Mökillä ja maaseudulla yleensäkin ukkosen läsnäolo on todellisemman tuntuinen kuin kaupungeissa.  Silti myös kaupunkitaajaman kerrostalossakaan eivät tietokoneet ja muut herkät elektroniset laitteet ole kokonaan suojassa.  Mahdollisuus vaurioihin on pienempi kuin maaseudulla, mutta hyvä on silloinkin irrottaa laiteet verkosta.

Lataa alla olevista nyt heti tutkanäyttöjen linkit läppäriisi tai mobiililaiteeseesi.   Silloin ne ovat ilman etsimisiä helposti käytettävissä kun niitä tarvitaan.

Sään seuraaminen on paitsi hyödyllistä myös kesäkivaa.

Hyviä kevät-,  kesä- ja lomailmoja!

 
Säätutkat

Säätutka.fi:  koko Suomi

Sääätutka Erälehti  Etelä-Suomen, Ouluun asti,  tarkka säätutka

Eteläosa tarkka tutkakuva

Säätutkan näyttö kännykkään. Kirjoita kännykän nettiselaimeen: foreca.mobi

Ilmatieteen laitos, myös merisää sekä Suomi ja Pohjoismaat ja muualla 

Liikennetiedot ja -varoitukset. Autoileville hyödyllistä tietoa, mm. tiedot liikenneonnettomuksista, ei säätutka mutta kylläkin tiesäätiedot

 

Ukkostutkat

Valtakunnallinen ukkostutka

Ukkostutkat.com. Tässä joukko muita ukkostutkia, joukossa valtakunnallisia sekä paikallisempia (testatessa oli mukana pari toimimatonta joissa vanhentunut näyttökuva):

 

Asiaan liittyvää:

Täsmäsäästä tulee Kesäkoriin pian artikkeli.  Seuraa saittia.

Vinkki: Tarvitseeko kaverisi tai mökkinaapurisi sää- ja ukkostutkien linkkejä.  Jos siltä tuntuu, niin linkki tähän artikkeliin on helposti lähetettävissä alempana olevilla Jaa-painikkeilla.

 

Share

Tagit: ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun huhtikuu 20, 2013


Vasta on varhainen kevät.  Mutta ei kestä kauaakaan kun on kevät ihan oikeasti.  Ja sitten kesä.

Täällä neptunetissä kesään valmistaudutaan jo hyvissä ajoin.  Pian alkaa artikkelisarja Kesäkori.  Siinä on kesällä tarvittavia vinkkejä niin säiden, mökki-TVn, kesäkameroiden, karttojen ja monien muidenkin asioiden osalta.  Välillä voi tulla ajankohtaista tietokone- ja nettiasiaakin, mutta kesään ollaan nyt kuitenkin menossa.  Seuraa mitä Kesäkorissa tulee olemaan.

Neptunetti toimii myös kesällä.  Sisällön päivitysten vauhti on sesonkiaikoihin nähden hiukan hitaampi, mutta toimii kuitenkin.  Ainoastaan heinäkuun kahtena ensimmäisenä viikkona ei päivityksiä tehdä.  Heinäkuun viimeisillä viikoilla saadaan varmasti taas tänäkin kesänä kesätoimittaja Pena kertomaan mukavia juttuja.  Pitää varmaan nimittää Pena jo oikeaksi toimittajaksi kun on jo monen kesän kokemus takanaan.

Heinäkuuhun mennessä selviää mikä on Google Readerin kohtalo (asiasta ->täällä). Ja tämän meillä kaikkein yleisimmän syötteenlukijan myötä RSS-syötteen kohtalo muutenkin.  Asiaan palataan siihen mennessä.

Syyskuussa päästään aivan normaaliin päivitysvauhtiin.  Mutta se on jo kesän toisella puolella – ja kesää me nyt kaikki odotamme.

Hyvää kevättä ja kesää!
 

Tervehdys ja kiitokset kommenteista ulkomaisille vieraille!

 

Kirjoitan tähän pari sanaa sivuston ulkomaisille vieraille suomeksi enkä englanniksi.  Koska seuraatte sivustoa käyttämällä käännöstä suomen kielestä englanniksi tai omaan kieleenne, niin ehkäpä nämäkin rivit mevät perille.

On kiva kuulla, että olette oleet tyytyväisiä sivustoon ja sen sisältöön.  Artikkelit on kirjoitettu suomen olosuhteita varten, mutta tietotekniikassa on Euroopassa kovin samantapaista.  Siksi useimmat asiat ovat päteviä myös muissa maissa.  Kun olen saanut tunnustustanne artikkelien laadusta ja niiden tyylistä, niin se on erityisen hyvä tieto.  Suomen kieli kun on lähtökielenä erittain vaikea ja monimutkainen.  Siitä koneellisesti kääntäminen ei ole helppoa ja tulos voi olla paikoitellen epäselvää.

Olette lähettäneet suuren määrän kommetteja.  Niistä on vain pieni osa voitu julkaista. Kiitoksia on aina mukava kuulla.  Tietää, että ei aivan turhaan ylläpidä tätä sivustoa.  Kovasti hyödyllistä olisi myös jos lähetätte toivomuksia mitä asioita toivoisitte sivustolla käsiteltävän.  Onko sinulla jokin hyvä aihe mielessä, kerro siitä!

 

 

 

 

Share

Tagit: ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun huhtikuu 15, 2013

 

Windows Blue paikkaamaan Win8aa

 

 

Epäilykset käyvät vähitellen toteen.  Tietokoneissa Windows 8 ei ole menestysaskel Microsoftille.  Se yleistyy hitaasti vaikka uusin tietokoneiden ja mobiililaitteiden myötä tarjontaa on runsaasti.

Sitähän asiantuntijat ennustivat.  Jo Win8 alkuajoista lähtien tilastot kertoivat, että nyt ei mene niin hyvin kuin aikaisemmin Win 7 kohdalla.  Microsoftin kannalta ajankohta olisi ollut sopiva. Ensi vuoden hutikuussa päättyvät vielä kovasti yleisen XPn päivitykset.  Taitaakin käydä niin, että Win7 nousee silloin XPn suosituimmaksi seuraajaksi eikä Win8.

Kuten kaikki tietävät, niin Win8 suunniteltiin nimenomaan kosketusnäyttöisiä laitteita varten. Tietokoneiden käyttö on kuitenkin paljon muutakin kuin kivaa viihdettä, yhteydenpitoa netissä ja ruudussa näkyvien elementtien sulavaa liu'uttamista. Tietokoneilla tehdään tosi vakavasti töitäkin.  Ja siinä tarvitaan taas työtekoon sopivia keinoja, mitenkään toki viihdettä väheksymättä.

Olisi luullut, että Win8 on riittävän pitkälle edes kosketusnäyttöön suunniteltu.  Mutta nyt ei näytä oikein siltäkään, sillä piakkoin on käyttöjärjestelmään tulossa uusi päivitysvaihe Windows Blue.  Nimi on vain työnimi, eikä kerro tarkalleen mitä on tulossa.  Otsikkokuva Windows Blue projektista, klikkaa kuva suuremmaksi. Microsoft on kertonut, että tämä kehityshanke vaikuttaa myös muihin yhtiön tuotteisiin, mikä onkin tietysti luonnollista.

Windows Blue

Ennakkotietojen mukaan Windows Blue projekti tuo kosketusnäyttöön parannuksia.  Käyttöliittymän ruutuihin tulee lisää eri kokoisia kuvakevaihtoehtoja.  Tärkeänä pidetään sen ohjelmien moniajomahdollisuutta.  Kaksi sovellusta voi nyt jakaa näyttöruudun.

Windows Blue tuo tullessaan paljon muutakin uudistusta.  On ilmeistä, että Microsoft on sen myötä hylännyt vanhan toimintakaavansa.  Sen mukaan käyttöjärjestelmiä tehtiin ja markkinointiin joka kolmas vuosi.  Nyt ei ole kulunut vielä vuottakaan Win8 markkinoinnin alkamisesta kun seuraava käyttis on jo tulossa.  Maailmalla kerrotaan, että uusia saattaa olla tulossa tämän jälkeen joka vuosi.  Näinhän on jo kilpailija Macillakin.

Ylempänä pienoiskuva, suurenee näkyväksi klikkaamalla, jossa on tuorein graafi käyttöjärjestelmien osuudesta maailmassa.  Huomataan, että kovin on Win8 vaatimattomassa kasvussa.  Alempi pienoiskuva eli toinen kaavio kertoo vastaavan tilanteen pylväskuvioina Suomen osalta.  Sama juttu, vain hitaasti on kasvua löytymässä ja osuus vaatimaton.

Edelleenkin kannattaa kaksi kertaa harkita onko nyt aika päivittää Win7 uutuuteen.  Ja jos XPstä siirtyy, niin lisäongelmana on käyttöjärjestelmän suuri erilaisuus entiseen nähden.  Kun me totumme siihen mitä käytämme, niin pioneerihommat eivät kaikkia kovasti kiinnosta.

Ehkä meille tulee päivitysten kohdalla uutta harkittavaa muutenkin jos Windowseja alkaa tulla vuosittain.

 

 

Share

Tagit: , , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun huhtikuu 9, 2013

Mikä on AVI tai WMV tai MPEG4?  Mitä videotiedoston muotoa olisi paras käyttää ja missä ne näkyvät?  Videotiedostojen kohdalla vallitsee käsitteiden ja tunnusten kaaos.  Voiko siitä saada mitään selvää?

Kyllä siitä voi saada. Jotta niitä voisi ymmärtää on vain ensiksi pakko selostaa videotiedostojen tekniikan perimmäisiä asioita.  Yritän välttää tylsää teoriaa ja pysyä käytännönläheisillä linjoilla.  Jäljempänä linkkejä yksityiskohtaisempiin teknisiin selostuksiin niitä haluaville.  

Mutta laita nyt suojavyö kiinni, sillä sukelletaan kaaoksen keskelle.  Videotiedosto ei olekaan yksi tiedosto, joka on tietyn niminen ja luonteinen.  Se muodostuu containerista, joka on johdonmukaisesti suomennettu termiksi säiliö. (Käytän kuitenkin pääasiassa termiä container).  Ja se puolestaan sisältää koodekit (codecs, coder/decoder).  

Container on eräänlainen runko, joka sisältää määritykset kaikelle sisältämälleen. Kuten mihin ja miten eri elementit on säilötty ja miten, mitä koodekkeja käytetty videoon ja/tai audioon jne.  Koodekit ovat puolestaan resepti, miten video ja audio muodostetaan bittivirraksi, joka sitten on purettavissa kuviksi ja ääniksi.

OK, nyt voit sanoa, että tuohan vaikutta suhteellisen selvältä.  Tuo on kyllä perusta, mutta valitettavasti on sitten containerien ja koodekkien nimikäytäntö kuitenkin mennyt sekaisin.  On vaikea sanoa, milloin puhutaan containereista ja milloin koodekeista.  Sekaannusta vielä lisää se, että suomen kieleen käännettynä termit ovat vielä hankalamman tuntuisia – kuten jo tuo sana container/säiliö.  

Väitetään, että ohjelmien kehittäjät ovat yrittäneet yksinkertaistaa tuota monimutkaista perustaa ja tunnusten viidakkoa. Mutta juuri sen tuloksena on suuri sekaannus. Esimerkiksi MPEG-4 voi tarkoittaa sekä containeria että koodekkeja.  Lisäksi esim. AVI-container voi sisältää MPEG-4 koodekit jne.

Jotta asia ei olisi vielä noillakaan lähtötiedoilla selvä niin videotiedostojen perusolemukseen kuluu vielä kolmaskin tekijä:  bitrates eli bittien määrä sekunnissa.  Tämä määrittää pitkälle videoiden laadun ja pituuden. Otetaan  esimerkiksi vaikka DVD laatu, jossa käytetty MPEG2 pakkausta 9.8 Mbit/sek max.  Ja teräväpiirto eli AVCHD, jossa käytetty MPEG4 AVC pakkausta 24 Mbit/sek max.

Yleisiä videomuotoja

Containerit, säiliöt

Tässä luettelo yleisistä containereista muutamine kommentteineen

AVI standardi Windowsin container
MPEG-4 (mp4) MPEG-4 standardisoitu
ASF Microsoftin formaatti WMV ja WMA-tiedostoille
FLV, Flash Video, MPEG video Flash Playeria varten
MOV, Appen QuickTime container
MKV, Matroska, tunnettu avoimen koodin säiliö
OGG, OGM, OGV  ovat muita avoimen koodin containereita
VOB, standardi DVD Video containeri
3GPP kännyköiden videotiedosto
jne

Muutamat containerit ovat yksinoman äänitiedostoja varten kuten  WAV (Windows) ja AIFF (Apple)

Koodekit, codecs

Yleisiä koodekkeja

WMV Windows Media Video,  kokoelma Microsoftin koodekkeja, uusissa myös versio MPEG4 varten
MPEG Moving Pictures Expert Group, videomuodot MPEG1, 2 ja 4  
MPEG-1 vanha hyvin tuettu, resoluutioon 352×240 asti, hyvä muoto nettikäyttöön
MPEG-2 uudempi versio MPEG-1stä pakkaus parempi, 720×480, käyttö esim HDTV, DVD ja SVCD
MPEG-4 joukko vapaita ja Microsoftin koodekkeja, sisälttää myös yleiset H.264 (uusinta tekniikkaa)
DV Digital Video, yleisesti firevirellä videokamerasta tuotu, 720×480, ei kovin pakattu
DivX, ei yleinen Windowsin tai Macin mediasoittimissa
RM Real Media, Real Nertwoksin suljettu video- ja audio-koodekki  
jne

Mikä videomuoto omaan käyttöön?

Siinäpä sitten onkin kysymys.  Edellä olevasta on jo käynyt selville, että videomuotoja on paljon, niiden ryhmittely sekavaa ja niillä on erilaisia soveltuvuuksia eri tarkoituksiin.  Vaikka tilanne on tällainen, niin silti ei ole hätää.  Videotiedostoja voidaan muuntaa eli konvertoida muodosta toiseen. Se onkin aivan oleellinen osa videotiedostojen käsittelyä.  Ensin pitää tietysti selvittää mihin tarkoitukseen ja minkä muotoiseksi.  Näistä käyttötavoista ja jakelusta julkaistaan tässä artikkelisarjassa myöhemmin oma artikkelinsa.

Videoiden muokkaussoftia kuten yleensäkin tietokoneen ohjelmia on sekä maksuttomia että maksullisia.  Maksuttomilla pärjää aivan mainiosti jos ei ole kyseessä ammattimainen videoiden konvertointi tai erikoisvaatimukset.  Mitään laatueroa ei lopputulokseen ole havaittavissa käytti sitten maksutonta tai maksullista työkalua.  Maksullisella voi olla käyttöä helpottavia sekä nopeuttavia ominaisuuksia.  Useista maksullisista saa ilmaisen kokeiluaikaversion jolla voi selvittää tarvitseeko sitä jatkuvasti.

Videoiden muunto-ohjelmat

Terminologisesti sekava tilanne on myös videoiden muuntosoftien kohdalla.  Onneksi meillä on tällä kertaa hyvä suomalainen termi ”muuntaminen”.  Englanninkielisessä maailmassa puhutaan encodereista (encoding),  konvertoimisesta (converting), rippereistä (rippers) ja käytetään kaikkia sujuvasti sekaisin.

Tämä johtuu myös siitä, että muunto-ohjelmilla on monenlaista käyttötarkoitusta.  Joku tarvitsee muuntosoftaa nähdäkseen tietokoneessa tai TVssä videon, toinen tehdäkseen videon johonkin tarkoitukseen ja kolmas muuntaakseen laitteeseensa tai jakeluunsa sopimattoman videotiedoston  toiseksi jne.

Videon muunto-ohjelmaa valittaessa kannattaa lähteä tarkoituksesta.  Kaikissa muunto-ohjelmissa on – pitäisi olla – helpissä tai kotisivulla selostus, mitä sillä voidaan tehdä eli mitä muuttaa miksikin.  Useissa muunto-ohjelmissa saa luettelot sopivista lähtö-  ja lopputulos tiedostoista esille sen asetusruudun alasvetovalikosta.  Näin on tehty otsikkokuvan Video Perfomerin kohdalla, klikkaa kuva näkyvksi.  Jos listauksissa ei haluamaasi lähtö- tai lopputulos tiedostoa ole, niin on valittava toinen muuntosofta.


Kuten edellä todettiin, niin muuntosoftia on maksuttomia ja maksullisia ja maksullisilla yleensä maksuton koeaika.  Maailmalla väitetään, että maksuttomien softien muunto-ominaisuudet eli lopputulos on parempi, joten sekin on hyvä tieto.  Neptun on kokeillut useita softia, joista eniten maksuttomia helppokäyttöisiä Video Perfomer ja Super.  Jälkimmäisestä pikkukuva tässä vasemmalla, klikkaa suuremmiksi. Maksullisen osalta käytin AVCHD Converteria AVCHD-muotoisten muuntamiseen MPEG-2 tai AVI-muotoon. Nämä kaikki toimivat aivan erinomaisesti.

Seuraavassa joukko suosituimpia muuntosoftia.  Lisäksi linkkejä lisätietoihin.  Muista, että videoiden muuntaminen niin editointiohjelmilla – esitelty täällä aikaisemmin – kuin muuntosoftillakin kestää oman aikansa.  Tämä aika riippuu monesta tekijästä kuten videon pituudesta, sen muodoista ja koneesi tehoista.

- Ei muuta kuin videoita muuntamaan!

Linkit

Lisätietoja videomuodoista

FileInfo, Video File Types, laaja luettelo, lisätietoja saa klikkaamalla  tiedostomuotoja

Wikipedia, Containerien ominaisuudet ja vertailua

Videohelp, videoiden muuntamisen erikoissivusto, tietoja, oppaita ja laaja softaluettelo

 

Muunto-ohjelmia

Maksuttomia

Any Video Converter

Video Perfomer

StaxRip

MediaCoder (myös AVCHD)  

MeGUI, erityisesti MPEG-4

Super

Kirara, uusi muunto-ohjelma myös aivan uusimpiin Windowseihin

Maksullisia

AVCHD Converter

Full Video Converter, shareware

AVS Video Converter

 

Artikkelisarjassa julkaistu:

Kotivideon teko – kokemuksia videoinnista

Videoiden editointi ja editointiohjelmat

Tässä artikkelissa Videoiden tiedostomuodot ja niiden muuntaminen
Sarja jatkuu:
YouTube videon teko
Kotivideoiden käyttö
Vanhat diat videoksi

 

Asiaan lliittyvää

VHS-videoiden digitointi, pelasta vanhat VHS-videot

Mikä on hyvä mediasoitin

Monikäyttötyökalu videoiden ystäville Free Video Downloader

Näkyvätkö videot – Windows 7 koodekit kuntoon

 

Share

Tagit: , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun huhtikuu 3, 2013

Digikuvien säilytys kuntoon                                                                                                             

Valokuvat ovat arvokkainta sisältöä koneessasi. Mutta miten ne on organisoitu?  Löytyykö tarvittava kuva helposti vai ei ollenkaan?  Jos kuvien löytyminen on vaikeata, niin silloin viimeistään kannattaa järjestää ne uudelleen ja paremmin.

Olen kaikkea muuta kuin huolellinen arkistoijatyyppi.  Uskon, että olen tehnyt kaikki mahdolliset erehdykset – tai en ole tehnyt mitään – kuvien kunnollisen arkistoinnin hyväksi.  Luovan työn tekijät eivät muutenkaan ole niitä innokkaimpia järjestyksen noudattajia.  Pahimmillaan on korvaamattomia vanhoja kuvia kadonnut bittiavaruuteen.  Kantapään kautta oppineena arvelen olevani jotenkin jyvällä mitä digikuville pitäisi tehdä.

Mitta tuli aikoinaan täyteen kun ei löytynyt enää mitään kuvia, ei paperikuvia eikä digikuvia.  Aloitin paperikuvaista, jotka järjestin uusiin ja vanhoihin albumeihin kuvausaikansa ja suurempien kohteiden mukaan.  Niitä kuvakansioita tuli vaatekaapillinen, mutta nyt niitä löytää.  

Kuvat eri Windowseissa

Digikuvien järjestämiseksi on ihan pakko ensin kertoa kuvien säilytyssysteemeistä Windowsissa.  XPn aikana kuvat olivat sekaisin Omat kuvatiedostoissa ja lisäksi ehkä nimetyissä kansioissa (lähes missä tahansa).  Kun aikoinaan ensimmäinen digikamera tuli käyttöön, niin silloin ei ollut aavistustakaan, että tulevaisuudessa niitä kertyy aivan tuhoton määrä eikä Omat kuvatiedostot ole enää niille lainkaan riittävä paikka. Itselle kuten varmaan monille muillekin tuli kuvien hallitseminen yhä hankalammaksi.

Sitten tuli Windows 7 ja myöhemmin vielä 8.  Niissä törmäsi uuteen vaikeuteen:  Missä ihmeessä kuvat ovat ja miksi ne ovat jälleen sekaisin yhdessä paikassa Kuvat-nimisessä kansiossa?  Mutta niin ei todellisuudessa ole, sillä Kuvat ei ole normaali kansio vaan Kirjasto.  Ja Kirjastot kehitti Microsoft sen takia, että kaikki kuvat ja muut kirjastoitavat tiedostot löytyisivät helposti yhden nimikkeen takaa.  

Onko niin käynyt, sen voi jättää käyttäjien vastattavaksi.  Arvelen, että joku kokee Kirjastot todella hyödylliseksi kun taas toiset – varsinkin XPhen tottuneet – pitävät entistä systeemiä helpompana ja peremmin muokattavana. Kirjastoihin ei siis suoraa tallenneta, vaan se sisältää esim. valokuvakansiot. Kuitenkin tässä siis ollaan, Kirjastoissa, ja niistä on lähdettävä kuvien organisointia kehittämään. Linkeissä selkeä kuvaus ja ohje Kirjastoista.

Valokuvat löytymään

Onko jotakin yleistä pätevää ja helppoa kuvien organisointisysteemiä?  Tähän voi heti sanoa, että ei ole.  Esimerkiksi ammattivalokuvaajilla on erilaisia tapoja arkistoida kuvansa tietokoneeseen.  Yksi tykkää yhdestä tavasta ja toinen toisesta, mutta mitään yleistä reseptiä ei ole.  Toki yhteisiä piirteitä kaikille hyviksi havaituille tavoille on.  Ja niistä tässä kerrotaan, aluksi manuaalisista menetelmistä.

Kaikkein huonoin tapa on jos XPn ajalta lähtien kaikki kuvat ovat jääneet sekaisin Omat kuvatiedostoihin ja ehkä muuallekin.   Voi hyvin kysyä, mitä tekee kuvilla, joita ei enää löydä?  Ensimmäinen homma on luoda selkeämpi kansiosysteemi ja sijoittaa kuvat sen kansoihin.  Oleellinen lähtökohta on aikajärjestys.  Kuvat voi ryhmittää vähintäänkin vuosittain etenevään kansiojärjestelmään; esim. Kuvakansio  2010, Kuvakansio 2011 jne.

Sitten riippuu kuvien määrästä, miten vuosiryhmittelystä mennään eteenpäin.  Normaaleilla perhekuvamäärillä voi vuosikansioihin sisällyttää suurempien tapahtumien ja kokonaisuuksien omat alikansiot. Kansioille selkeät nimet, joista heti vilkaisullakin näkee mitä kuvia niissä on.  

Jos kuvien ajoitus vuositasollakaan ei ole tiedossa tai tilanne sekava, niin ajankohdan mukaan järjestämiseen on käytettävissä apuohjelmia.  Esimerkiksi Nero Kwik Mediaan kuuluu kuvien järjestäminen aikajanalle. Otsikkokuvassa näkymä Neron aikajanasta, klikkaa kuva suuremmaksi.  Useimmat muutkin organisointisoftat ryhmitävät kuvat aikajanalleen.

Järjestä ensin kuvakokoelmasi.  Sen  jälkeen voit vastaisuudessa valita, millä tavalla siirtää kuvia koneeseen.  Niistä suora kopiointi kameran muistikortilta on huonoin tapa.  Parempi on jo käyttää Windowsin omaa lataajaa ja vielä parempi jotakin kuvien lataus- ja järjestely ohjelmaa, esim Photo Wizard Free tai Picasaa.  Latausvaiheessa on hyvä mahdollisuuksien mukaan muuttaa kuvien mitään sanomattomat numerokoodit sellaisiksi, jotka helpottavat tunnistamista ja löytämistä.

Kuvien järjestäminen jonkin ohjelman avulla

Kuvien organisointiin on useita erilaisia ohjelmia.  Suuria kuvamääriä varten ja ammattikäyttöön tarvitaan erilaisia organisoijia kun kotikäyttäjä selviää mainiosti maksuttomin apuohjelmin.  Ammattipuolella organisoinnin kärjessä on Adobe Photoshop Lightroom. Se on varsinaisesti kuvankäsittelyohjelma, mutta sisältää myös organisoinnin ja sitä palvelevat ominaisuudet.  Kotikäytön puolella vaikuttaa maksuton Picasa olevan suostuin organisoija, mutta myös Nero Kwick Media, jossa on mm. henkilökuvien järjestämisessä kätevä kasvojen tunistus, on hyvä apulainen.

Win7 ja Win 8aan voi ladata ilmaisen Photo Galleryn:  Tämäkin on hyvä apuväline kuvien organisoimiseen, lataus linkeissä.

Digikuviin liittyy ja niihin saa kytkettyä monenlaista oheistietoa.  Softien avulla aikaansaatavan ns. taggayksen avulla saadaan kuviin liitettyä metatietoja, joilla tehoharrastajat ja ammattilaiset saavat helposti esille haluamiaan kuvia.  Kotikäyttäjän on syytä muistaa, että viemällä kursorin kuvan päälle saa jo lisää tietoa, yleensä mm. kuvan ottamispäivän, joka on hyvä apu ryhmittelyssä.  Tietoa saa myös hiiren oikealla Ominaisuudet.

Muista myös arvokkaiden kuviesi varmuuskopiointi.  Vinkki:  Jos ei ulkoista kiintolevyä tai pilvipalvelua ole, niin siihen ovat nykyiset tilavat muistitikut erityisen käteviä, niitä on esim. 16 ja 32 Gb kokoisia.   

Linkit:

Mitä ovat kirjastot ja miten niitä käytetään? Microsoftin vastaukset kysymyksiin, ks erityisesti Miten luon tai muutan kirjastoa

Kuvien hallinta kirjastoja käytettäessä

Windows Photo Gallery (Valokuvavalikoima)

Valokuvien tuonti ja organisointi,  Photo Wizard Free

Valokuvien organisointi, maksuttomia

FastStone Image Viewer

Nero Kwik Media

Picasa

Zoner Photo Studio Free

Maksullisia tehokäyttöön

Adobe Phoshop Lightroom, maksuton kokeiluversio

CyberLink Photo Director

 

Tässä on paljon vaihtoehtoja kuvien järjestämiseen.  Jos haluat tarkemmin tietää, mikä/mitkä olisivat parhaita juuri omaan käyttöösi, niin selvitetään sitä yhdessä.  Laita kommenttia.

 

Valokuvista neptunetissä

Kuvankäsittelyohjelmat valintaopas

Kuvien kaksoiskappaleiden poistaminen

Parhaat printtausohjelmat – printtaa ammattimaisesti

 

 

 

Share

Tagit: , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun maaliskuu 28, 2013

Miten torjun haittaohjelmat

 

 

Kaikki tietävät, että nettiä käytettäessä on virustorjunta välttämätöntä.  Mutta mitä ovat haittaohjelmat?  Pitääkö niitäkin jotenkin torjua?  

Haittaohjelmat ovat yleisnimi erilaisille ja eri tavoin käyttäytyville tietokoneen tietoturvallisuutta uhkaaville ohjelmille.  Niihin kuuluvat myös tietokonevirukset, mutta eniten arvioidaan nykyisin olevan muita koneeseen tunkeutujia.

Terminologisesti on ero virusten ja haittaohjelmien välillä käytännössä epäselvä.  Vaikka kyse on oikeastaan eri asioista, niin usein puhuttaessa tietokoneen virustorjunnasta se sisältää usein myös merkittävän osan haittaohjelmien estämistä.  Ja samalla myös virukset voidaan laskea kuuluviksi haittaohjelmiin.  Kuka ryhtyy rajoja piirtelemään ja käsitteitä rajaamaan?

Tämä käsitteiden päällekkäisyys voi aiheuttaa eräänlaisen ”tietoturva-aukon” tietokoneen käyttäjien keskuudessa.  Onko minulla sellainen torjuntakokonaisuus, joka torjuu sekä tietokonevirukset että monenlaiset haittaohjelmat?  Vai rajoittuuko estäminen pelkästään varsinaisiin tietokoneviruksiin?

Näille kysymyksille on taustaa:  Kehitys on johtanut siihen, että tietoturvaohjelmien paketit sisältävät sekä virusten että  haittaohjelmien torjunnan. Aikaisemmin, jolloin näiden pakettien käyttö oli vähäisempää, oli erikseen huolehdittava virustorjunnasta ja haittaohjelmien torjunnasta omine ohjelmineen.  Nyt ne kuuluvat torjuntapaketteihin. Lisäksi on virustorjuntaohjelmia, joissa on hyvin pitkälle kehitetty myös haittaohjelmien esto.

Mitä sitten nämä haittaohjelmat (malware) tarkemmin ovat? Edellä kävi jo selville, että niihin luetaan virukset.  Muita ovat madot (worms), rootkitit (rootkits), troijalaiset (troijan horses tai troijans), kiristysohjelmat (ransomware), pelotteluohjelmat (scareware), keyloggerit (keyloggers), mainosohjelmat (adware), vakoiluohjelmat (spyware), takaovet eli etähallintamahdollisuus (backdoors), dialers ja muita.

Luettelosta voi huomata, että haittaohjelmiin kuuluu hyvin erilaisia ja eri tavoin toimivia vaaroja.  Yksi haittaohjelma voi tuoda tullessaan toisen ja avata koko koneen jonkin ulkopuolisen tahon käyttöön.  Siihen kuuluu myös mainontaa tuputtavia ohjelmia, mainosohjelmat adware, sekä käyttäjän tietokoneen käyttöä seuraavia tilastovakoojia, spyware.  Eli siis äärimmäisen vaarallisista vähemmän vaarallisiin mutta kiusallisiin haitakkeisiin.

Löytämäni uusin graafi eri haittaohjelmien  yleisyydestä on vuodelta 2011, klikkaa suuremmaksi.  Muutenkin se on vain suuntaa antava, sillä tilasto ei kerro, mihin haittaohjelma, joka aiheuttaa toisia haittoja, esim. juuri troijalaiset, sitten loppujen lopuksi luetaan.  Koska graafi on hiukan epäselvä tässä selvennys esiintymisprosentteina: Troijan horses 69.99%, Viruses 16.82%, Worms 7.77%, Adware 2.27%, Backdoor 1.89%, Spyware 0.08%, Others 1.18%.

Haittaohjelmien torjunta

Haittaohjelmat ovat yhä kasvava nykyaikainen suuntaus verrattuna perinteisiin tietokoneviruksiin.  Ne eivät ole enää pelkästään harmia aiheuttavia nuorten miesten aikaansaannoksia vaan tähtäävät tiukasti erilaisiin hyötyihin.  Niiden välitön tai välillinen tavoite on kukkaromme, tietomme ja yksityisyytemme.  Jo pelkästään kaikki tieto meistä ja tekemisestämme on rahanarvoista.  Esim vakoiluohjelmat muuttavat käyttäytymisemme rahaksi koska tiedot myydään edelleen markkinoille.

Vaaralliset ja harmilliset haittaohjelmat pyritään torjumaan.  Usein torjunta kulkee kuitenkin jälkijunassa kuten käyttöjärjestelmien ja tietokoeohjelmien tietoturva-aukkojenkin,  joita ne myös pyrkivät käyttämään hyväksi.  Haittaohjelmat ennättävät asialle usein ennen kuin torjunta on saatu ajan tasalle kyseistä uhkaa varten.  Tämä pitää torjuntaohjelmien kehittäjät valppaina.

Tietokoneen käyttäjän on varmistauduttava siitä, että koneessa on myös haittaohjelmien torjunta.  Sisältyykö se käyttämääsi torjuntapakettiin ja onko se päivitetty ajan tasalle?  Jos käyttää erillisiä torjuntaohjelmia – mikä aikaisemmin oli yleistä – on virustorjunnan lisäksi välttämätöntä huolehtia myös haittaohjelmien torjunnasta.

Haittaohjelmat ovat se rintama, joilla torjuntakoneistomme useimmiten onnistutaan läpäisemään.  Siksi on perusteltua, netin käyttöasteen mukaan, tehostaa torjuntaa.  Haittaohjelmien torjujia voi koneessa olla useita.  Ne eivät syrjäytä tai haittaa toisiaan kuten virustorjuntaohjelmat.   

Torjuntaan on kahden tyyppisiä ohjelmia:  niitä jotka estävät haittaohjelman sijoittumisen koneeseen eli ennakkotorjunta.  Tällaisia on esim Spyware Blaster.  Ja siten suuri joukko niitä, jotka automaattisesti tai manuaalisesti ajettaessa poistavat haittaohjelmia.

Kun jätin haittaohjelmat pois neptunetin Tietoturvaohjelmat 2013 listauksesta, niin siinä yhteydessä kerroin asiaan palattavan.  Tässä on nyt tarvittava täydennys aikaisempaan listaukseen.  

Entä jos epäilee, että jokin haittaohjelma on koneeseen tullut?  Tällöin kannattaa tutkia kone jollakin on-line virus- tai haittaohjelmien skannauksella, niitä on haittaohjelmia varten erillisiäkin.  Linkeissä torjuntaohjelmien lisäksi myös keinoja haittaohjelmien tutkimiseen ja poistamiseen.

Vinkki turvaohjelmista paljon surfaaville:  Käytä normaalien torjuntaohjelmien lisäksi jotakin ohjelmien käyttäytymisen perusteella konetta valvovaa HIPS (Host based Intrusion Prevention)  softaa, esim. perinteinen WinPatrol on sellainen tai Systemshields.

 

Linkit

SpywareBlaster, taustalla toimiva esto
Spy Emergency haittaohjelmien poistaja
EMCO Malware Destroyer, löytäminen ja poistaminen
Microsoft Windows Malicious Software Removal Tool
Anti-Maleware Toolkit, kokoelma haittaohjelmien poistotyökaluja
Malwarebytes Anti-Malware
Malvarebytes Anti-Malware PRO  maksullinen versio, myös suomeksi  
SUPERAntiSpyware, eri versioita myös maksuton ja portable
Spybot Search & Destroy
SpywareTerminator, maksuttomassa versiossa vakoiluohjeminen esto- ja poisto sekä HIPS
Blocking Unwanted Parasites with a Hosts File (osoitteen perusteella)
Windows Defender Windows XPhen ei uudempiin
Emsisoft työkalupakki vain kokeneille käyttäjille haittaohjelmien poistamiseen ja estämiseen, muistitikulle asennettavia ohjelmia, maksullinen

Online skannaus
F-Secure
Norton (Symantec)
BitDefernder, nopea, pilvitekniikalla toimiva scanneri
Systweak maksullinen haittaohjelmien estäjä, sakanneri ja poistaja, myös suomeksi

 

Asiaan liittyvää

Luettelo ja latauslinkit yleisimpiin tietoturvaohjelmiin: Tietoturvaohjelmat 2013

Uusia tietoturvauhkia:  Pelotteluohjelmat eli scareware

 

 

Share

Tagit: , , ,