Printtaa tämä artikkeli
Kotivideoita voi käyttää sellaisenaankin, ilman erityistä editointia. Joissakin kameroissa on mahdollisuus keveään editointiin. Mutta jos ryhdytään tekemään muuta kuin kevyttä viihdepläjäystä, niin editointi tulee tarpeelliseksi.
Vanhan VHS-videoinnin aikana editointi tehtiin kahdella nauhurilla. Nyt digiaikana on sitten jo aivan erilaiset mahdollisuudet koostaa kotivideoita. Videokameran mukana toimitettu editointisofta on yleensä ensimmäinen kosketus videoiden editointiin. Kirjoittajan teräväpiirto Panasonicin mukana tuli HD Writer editointisofta. Muidenkin kameramerkkien mukana voi tulla editointiohjelma, esim Pinnacle Studio.
Näistä kylkiäisenä tulevista ohjelmista ovat käyttäjät montaa mieltä. Samoin niitä on laadultaan varsin eritasoisia. Käsite softan ”laadusta” saa sisältöä kun luet eteenpäin tätä tekstiä. Osa käyttäjistä on peräti harmissaan joko kameransa kuvan laatuun tai käyttämänsä kylkiäissoftan aikaansaamaan tuloksen. Tämäkin on laaja kysymys, johon vastauksia voi löytyä tästä artikkelisarjasta.
Mitä editoinnissa tapahtuu
Editointiohjelmia on yksikertaisista ja osittain automatisoiduista editoreista vaativiin ja ammattikäyttöön asti. Videoiden tiedostomuotoja käsitellään omassa erillisessä artikkelissaan, mutta tässä siihen raapaisu teräväpiirron eli AVCHD-tallennusmuodon kohdalla. Nykyiset videokamerat tekevät yleensä parhaimmillaan teräväpiirtokuvaa. Sitä kannattaa tietysti käyttää, se on laadullisesti parasta. On kuitenkin huomattava, että kaikki editointisoftat ja videoiden katseluvälineet eivät vielä tue AVCHD-muotoa. Myös välineellä, esim. DVD-soittimella ja TVllä, tulee olla teräväpiirtovalmius, jos sillä näyttää tai tutkii videoita AVCHD-muodossaan.
Editointiohjelmat tekevät paljon muutakin kuin muokkaavat otetun raakamateriaalin. Käsitellessään raakamateriaalia, softat muuntavat sen kunkin tarvitsemaan omaan työmuotoon, tiedostomuotoon, joka ei ole lopullinen. Tästä johtuu, että nämä työvaiheessa olevat tiedostot eivät aina ole muunneltavissa tai sellaisenaan siirtokelpoisia esim. muihin editoreihin. Editoitaessa säilyy raakamateriaali ennallaan koskemattomana. Ohjelma tekee siitä siis kopiot omaa muokkausprosessiaan varten.
Kun muokkaus on valmis ja video näyttää lopulliselta ohjelma muuntaa muokatut tiedostot lopulliseen muotoonsa – joka yleensä on käyttäjän valittavissa – ja polttaa ne DVD- tai vaikka bluray-levyille, tallettaa koneeseen tai laittaa suoraa jakeluun. Editointisoftien laadusta puhuttaessa tulee mukaan myös tekninen laatu, jonka täytyisi pysyä mahdollisimman hyvänä kun softa muuntaa tiedostoja muodosta toiseen. Näitä laatukysymyksiä on käyttäjän hankala todeta.
Vinkki teknisen laadun toteamiseksi: Katso videota suoraa kamerasta esim. TVssä ja vertaa sen jälkeen editorilla tehtyyn tulokseen. Miten hyvin alkuperäinen laatu säilyy?
Videoiden artikkelisarjan ensimmäisessä jutussa käytiin lyhyesti läpi editoinnin sudenkuopat ja pääasialliset keinot. Ks. artikkelista -> täällä.
Millainen ohjelma editointiin?
Tästä on luonnollisesti melkein yhtä monta mielipidettä kuin käyttäjääkin. Sopivuus itse kullekin riippuu ratkaisevasti, mitä editoinnilla aikoo tehdä. Mitä siltä vaatii ja odottaa? Softiahan on joka lähtöön. Tuntuisi johdonmukaiselta jos kuitenkaan ei ilman aikaisempaa kokemusta heti ala käyttää kaikkein vaativimpia ohjelmia. On hyvä aloittaa muilla ja siten saada käsitys myös mikä on niiden kohdalla juuri se oma juttu.
Näin ainakin itse ajattelin ja aloitin Panasonicin kameran mukana tulleella HD Writer 3 AE 3.0 ohjelmalla. Ennestään tiesin, että ohjelmia on ainakin kahden perustyypin mukaisia; sellaisia, jotka tekevät automaattisesti toimintoja, mutta joilla ei niinkään ole tarkoitus itse tehdä perusteellista muokkausta. Ja sitten nuo perusteellisempaa eri tavoin säädeltävää työtä tekevät.
Huomasin, että HD Writer oli näistä lähinnä tuon yksityiskohtaisemman editoinnin osaajia. Kamerassa itsessään on automaattisia muokkausominaisuuksia niitä tarvitseville. Writerillä teinkin oikein onnistuneita videoita ja sain käsityksen, että ohjelma on varmasti aivan parhaasta päästä kameroiden kylkiäisinä tulevista. Tässä artikkelissa otsikkokuvana näkymä editointivaiheesta HD Writer ohjelmalla, käynnissä otsosten trimmaus sopivaan pituuteen, kaikki kuvat saa suremmiksi klikkaamalla.
Tekninen laatu säilyi erinomaisena, vaikka en käyttänyt lopputulokseen – paitsi kokeilluissa – enää teräväpiirtoa. Koska tein videoita mm lahjaksi toisille, niin varmaa on, että katselijoilla ei ole kaikissa laitteissaan AVCHD-valmiuksia. Writerin hyvä tekniikka tulee esille mm. siirtymissä ja teksteissä. Moneen muuhun softaan verrattuna ne toteutuvat veitsenterävinä eivätkä kuvien siirtymät ole väreileviä tai epämääräisiä.
Törmäsin omissa videoissani kuitenkin lopuksi tämän softan pullonkaulaan, tosin yksilölliseen tavoitteeseen. Sillä sai liitettyä taustamusiikkia, mutta yllättävästi vain yhteen kohtaan kuten videon alkuun. Jos halusi musiikkikohtia tai muuta äänen lisäystä muualle se ei enää käynytkään päinsä. Tästä sain aiheen ensiksi tutkia erilaisia muuntokeinoja lisämusiikin liittämiseksi. Ja lopuksi muita vaativampia editointiohjelmia.
Testailin ja kokeilin niitä. Otin perusteellisempaan käyttöön maksullisen CyberLink Power Directorin. Mutta ennen kuin siitä esimerkkinä kerron, niin vielä yleistä editointisoftista.
Merkittävä tekninen ero yksinkertaisemmilla editoreilla ja vaativimmilla on niiden kanavien määrä. Siinä missä jokin perusohjelma tekee videoon esim. kaksi kanavaa, yhden kuvia ja yhden audiota varten, niin vaativammissa on useampia kanavia eri tarkoituksiin. Esim. audiopuolella jo lisäys kahteen kuten taustamusiikin ja alkuperäisen äänen kanaviin tekee äänipuolesta paljon paremmin muokattavan.
Videoita editoivan on myös varauduttava siihen, että ohjelma äkkiarvaamatta hyytyy. Tämä johtuu ehkä virhetoiminnoista, liiallisesta hätäilystä tai hiukan vajaasta konetehosta. Asia on riippuvainen myös editointiohjelman vaativuudesta. Vaativammat softat tarvitsevat enemmän konetehoja ja toimivat parhaiten uusien käyttöjärjestelmien kanssa.
On tosi harmillista, jos pitkän työskentelyn jälkeen menetetään muokkaus edellisestä tallentamisesta lähtien. Siksi kannattaa tallentaa usein. Kehittyneemmissä editoreissa on automaattinen tallennus aika-ajoin. Se takaa, että kovin pitkiä työrupeamia ei mene hukkaan.
Perusohjelmista vaativiin editoreihin
Videoiden tekemisessä pääsee hyvään alkuun kameroiden kylkiäisohjelmilla ja vapaasti saatavilla maksuttomilla editoreilla. Esimerkiksi Windowsin Elokuvatyökalu (Windows Live Elokuvatyökalu) on suosittu ja harrastajien piirissä hyväksi havaittu softa. Vieressä pikkukuvasta aukeaa näkymä sillä työskentelyyn. Sillä saa kunnollista videota ja siinä on jopa hienoja automaattisia toimintoja. Sen saa myös suomenkielisenä, mikä videoiden editointisoftien kohdalla on harvinaisuus. Mukaan kuuluu myös monesta muusta puuttuva ominaisuus; videoiden jakelu YouTubeen, SkyDriveen, Facebookiin tai ryhmälle. (Jakelu voi kyllä olla hankalahko suoraa YouTubeen, mutta tallentamalla ensin koneeseen ja siitä YouTubeen se onnistuu helposti). Elokuvatyökalu on usein valmiina Windows 7ssa ja jos ei ole sen saa ladattua. Windows XPhen sitä ei saa, mutta saa kyllä Windows Movie Makerin. Se ei ole kuitenkaan Elokuvatyökalun veroinen editoija. (ks. jäljempänä Linkit).
Periaatteessa (oih, en tykkää tuosta termistä…) videoiden editointiohjelmat voitaisiin jakaa vaativuutensa mukaan kolmeen ryhmään:
- Perusohjelmat
- Harrastajaohjelmat
- Teho- ja ammattimaisen käytön ohjelmat
Missä kulkee raja kunkin ryhmän välillä on tuo klassinen veteen piirretty viiva. Sitä on vaikea paikallistaa ja osittain se riippuu myös miten ohjelmaa on tarkoitus käyttää.
Siirryttäessä perusohjelmista vaativampiin seuraa siitä tietysti editointimahdollisuuksien monipuolistuminen, ohjelman parempi tekniikka ja samalla myös käytön monimutkaistuminen. Tosin esim. jo perus- ja varsinkin harrastajaohjelmiksi ryhmiteltävissä on automaattisia toimintoja, joilla voi hyvin helposti tehdä näyttäviä videoita. Perusohjelmat voivat olla maksuttomia kun jo hiukan vaativammasta harrastajatasosta lähtien on niistä maksettava. Trial-versoilla voi ja kannattaakin aluksi testata soveltuvuutta omaan käyttöön.
Videota CyberLink Power Directorilla
Tämä editointisofta edustaa vaativia harrastajakäyttöön soveltuvia ohjelmia. Vieressä klikkaamalla suurentuva pikkukuva työskentelystä ohjelman editorilla. Kuvan alareunasta näet, että raitoja on useita, ne kaikki eivät mahdu edes kuvaan, mutta perustoiminnot ovat suunnilleen samanlaiset kuin Panasonicin HD Writerissäkin. Seuraavasta pikkukuvasta aukeaa näkymä siirtymien eli transitioiden valinnasta, vaihtoehdoista vain osa on näkyvissä.
Erityisesti ääniominaisuudet kaksine raitoineen ovat helposti säädettävät ja selkeästi monipuolisemmat. Äänipuolesta kiinnostuneille tulee ohjelmaan mukan liitännäinen WaveEditor, siitä seuraava kuva.
Merkittävä ero oli DVDllä esitettävien videoiden Menun tekemisessä. Menuahan tarvitaan videon alkuun säätämään mitä ja miten näytetään. Yleensä Menusta selviää myös videon nimi. Power Directoilla saa 
malleista vaikka minkälaisia vaativia, myös 3-ulotteisia ja musiikilla varustettuja Menuja. Kirjoittajan videoiden luonto-, eläin-, elämys-aiheisiin ne soveltuvat kuitenkin huonosti.
HD Writerillä saa helposti tehtyä Menun haluamakseen, mutta vaativammalla PowerDirectorilla se ei minulta onnistunut. Kävin pitkiä keskusteluja ja lähettelin malleja sekä softan tuelle että sen käyttäjäfoorumiin. Ei syntynyt kuitenkaan kipinää monimutkaiseen muokkausprosessiin. Kiersin asian käyttämällä No menu -asetusta ja tekemällä videon alkuun otoksen päälle omat alkutekstini. Lopputulos kuitenkin hyvä.
Videoiden editoinnin aloittavilla on useita kysymyksiä. Miten päästä eteenpäin ja tuloksiin? Paras tapa selvittää asia on tutkia softan käyttöohjetta. Lisäksi netissä voi olla tietoa ohjelmien käytöstä.
Editoijia tuskin lohduttaa se, että myös softia käytettäessä ja kokemuksia kertyessä, niin yhä vain voi tulla esiin uusia asioita, termejä tai muuta outoa. Jos kyse on aivan käytön peruskysymyksistä, niin vastauksia voi kysellä maksullisten ohjelmien tuesta. Mutta tulos on yleensä vain viittauksia softien käyttöohjeeseen ao. kohtaan. Harvinaista olisivat selvennykset ja asioiden ajatteleminen käyttäjän/kysyjän kannalta. Parhaassa tapauksessa ohjelman sivuilta voi löytyä lisäohjeita, videoita tms. materiaalia, joista on apua oman ongelman selvittelyyn.
Artikkelisarjassa julkaistu:
Kotivideon teko – kokemuksia videoinnista
Videoiden editointi ja editointiohjelmat
Videoiden tiedostomuodot ja niiden muuntaminen
Sarja jatkuu:
YouTube videon teko
Kotivideoiden käyttö
Vanhat diat videoksi
Linkit:
Windowsin Elokuvatyökalu, tietoja ja lataus
Muita maksuttomia editoreita
Maksullisia editoreita, maksuton kokeiluaika
Magix Movie Edit Pro Plus, Magixilla on paljon suomenkielistä tietoa
Pinnacle Studio (eri ohjelma kuin Pinnacle VideoSpin)
Maksullisia editoreita teho- ja ammattikäyttöön
Adobe Premiere Pro maksuton kokeiluversio, vain 64 bit. käyttöjärjestelmiin
Editointiohjelmien ostopaikka
Useat editointisoftat saa täältä ja sivustolla on helppo vertailla hintoja; Hermanstreet
Asiaan liittyvää
Sarjan edellinen artikkeli Kotivideon teko – kokemuksia videoinnista
VHS-videoiden digitointi, pelasta vanhat VHS-videot
Monikäyttötyökalu videoiden ystäville Free Video Downloader
Näkyvätkö videot – Windows 7 koodekit kuntoon
Tagit: Kotivideot, Ohjelmat, Videot
Printtaa tämä artikkeli
RSS-syöte on ollut kätevä tapa seurata muuttuvia nettisivuja kuten uutisia ja vaikka tätä neptunettiä. Tilaamalla syötteen on saanut haluamallaan tavalla säädetyn listauksen sivuston uudesta sisällöstä. On kätevää heti yhdellä silmäyksellä nähdä, onko uutisissa tai asioissa sellaista, joka itseä kiinnostaa.
Syötteen lukemiseen tarvitaan sen lukija. Suosituin RSS-lukija on ollut Google Reader. Nyt Google on ilmoittanut, että se lopettaa Google Readerin ensi heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Tämä kuuluu toimenpidesarjaan, jolla Google on ryhtynyt karsimaan palveluitaan joita se ei pidä oleellisina.
Uutinen on järkyttänyt Google Readerin ja RSS-syötteen käyttäjiä kautta maailman. Miksi noin hyödyllinen palvelu pitää lopettaa? Sen seurauksena on mitä ilmeisemmin koko RSS-syötteen vesittyminen ja ehkä katoaminenkin vähitellen kokonaan.
Google opastaa, että syötteen lukemisen voi siirtää Googlelta muihin palveluihin. Käytännössä tämä ei ole lainkaan yksinkertaista ja tuskin toimivaakaan ainakaan meille suomalaisille käyttäjille. Muut syötteenlukijat ovat sidoksissa eri tavoin päätoimintoihinsa, esim Yahoossa. Ne eivät ole siellä erillinen palvelu, joka noin vain olisi käytettävissä. Kuinka moni viitsii nähdä vaivaa ja joutua samalla käyttäjäksi kaikenlaiselle muulle kuin syötteen lukijapalvelulle? Google on lakaisemassa ongelman maton alle.
Maailmalla on kerätty nimiä ja lähetetään Google Readerin jatkamispyyntö Googlelle. Saa nähdä, onko käyttäjien mielipiteillä mitään vaikutusta. Yleensä saneerausohjelmat etenevät mistään esteistä välittämättä, joten ennuste on huono.
Heinäkuun alkuun mennessä siis nähdään miten käy Google Readerin ja miten koko RSS-syötteen. Koska tälläkin sivustolla on RSS-syötettä käyttäviä lukijoita, niin asia koskee myös neptunettiä. Heinäkuun alkuun mennessä täällä vahvistetaan, mikä on sivuston RSSn kohtalo. Siihen asti ei voi tehdä muuta kuin toivoa, että Google Readeria ei lopetettaisi ja se saisi ainakin jatkoaikaa. Mikäli näin ei tapahdu, niin ilmeisesti RSS-syötteen tilausmahdollisuus painonappeineen ja linkkeineen on jossakin vaiheessa poistettava sivustolta.
Mutta sitä ennen: RSS-syöte on kätevä ja toimii yhä. Käytä sitä edelleenkin!
Printtaa tämä artikkeli
On tilanteita, jolloin Windows pitäisi asentaa uudelleen, mutta asennuslevyä ei ole. Se voi olla hävinnyt tai sitä ei alun perinkään ole ollut. Mikä silloin neuvoksi?
Usein tällainen asennusongelma on merkkikoneiden kohdalla. Alun perinkään ei ole ollut asennus- tai recovery-levyä tai se on hävinnyt. Silloin on turha jossitella, että jos olisi tehnyt varmuuskopion. Totta puhuen se on vain kovin harvalla tehtynä.
Oleellinen asia Windowsin – kaikkien versioiden – laillisessa uudelleenasennuksessa on, että on tallessa käyttöjärjestelmän asennuksen tunnus eli Product Key. Tämä on yleensä tietokoneeseen kiinnitetyssä tarrassa. Jos tarraakaan ei ole, ei silti hätää. Avainkoodin saa selville käyttämällä pientä työkalua, edellyttäen, että koneessa on vielä Windowsin rekisteri. Product Key löytyy tällä. Jos Windowsia ei koneessa enää ole, on ainoa mahdollisuus ottaa yhteys Microsoftiin – tai ostaa uusi Windows tuoteavaimineen.
Windowsin uudelleen asentaminen ilman asennuslevyä on mahdollista. Siihen on useitakin mahdollisuuksia, riippuu vain mikä niistä on parhaiten käytettävissä:
- Asennus merkkikoneiden Recovery osiosta
- Asennus merkkikoneiden Recovery levyltä
- Lainata vastaava asennuslevy. Levyn on oltava samanlaiselle Windowsille, mikä asennus koneessa eli mihin on koneen Product Key
- Asennus käyttämällä levykuvaa eli ISO-levykuvalla
- Ja tietysti ostamalla jostakin asennuslevyn Produt Keyneineen
Uudelleen asennuksessa on kyse asennuksesta ns. puhtaalle pöydälle. Kaikki vanha tieto kiintolevyltä tuhoutuu. Jos tämä ei ole tarpeen, on käytettävissä Windowsien korjausasennus. Tarkemmin
Windows XPn korjaus
Windows Vistan korjaus
Windows 7 korjaus
Luetelluista ilman asennuslevyä asennuksista kolme ensimmäistä on selkeitä tapauksia. Korkeintaan voi joutua tutkimaan onko koneessa esiasennettua Recovery osiota. Useissa merkkikoneissa saa palautustoiminnon esille painamalla F11 tai esim. koneeseen asennetun Bacup and Recovery Managerin avulla.
Entä tuo ISO-levykuva? Sekin on suhteellisen helppo tapaus jos Windows on englanninkielinen. Jäljempänä linkeissä löydät englannin ja muiden maailmankielien ISO-levykuvia. Mutta meille suomalaisille on tilanne hankalampi eli suomenkielisiä levykuvia ei ole tiettävästi valmiina tarjolla kuin Windows 7 Professional suomenkielisestä versiosta. Siitä myös linkki.
ISO-levykuvan voi myös tehdä sopivalla softalla kiintolevyllä olevista Windows-tiedostoista. Linkki ohjelmaan jäljempänä.
Microsoft Store myy myös ISO-levykuvia.
Windows 7 ISO-levykuvia, myös suomenkielinen Win7 Professional
Microsoft Store: Windows 7 USB/DVD download tool
ISO-levykuvan tekemiseen Windows Bootable Image Creator
Vaikeuksia asennuksessa ilman asennuslevyä? Laita kommenttia, niin asia selviää.
Printtaa tämä artikkeli
Mahdollisuus videoiden tekemiseen on nyt suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Niitä voidaan tehdä paitsi varsinaisilla videokameroilla myös kehittyneillä kameroilla ja kännyköillä.
Koska videon teko luonnistaa yhtä hyvin kuin tavallisten valokuvienkin otto, niin ehkäpä siitäkin pitäisi tehdä jotakin ohjetta ja antaa vinkkejä. Ajattelin, että siitä noin vain, olenhan videoinut eri välineillä entisestä analogisesta VHS-ajasta alkaen. Mutta pian huomasin, että ei se niin yksinkertaista olekaan. Videoita tehdään paitsi monilla välineillä myös monenlaisiin tarkoituksiin. Ohjeita on – videomuodossakin olevia – vaikka kuinka, mutta ratkaisevaa on mitä haluaisi tehdä.
Videoiden tekemisessä on aihetta vaikka kuinka moneen artikkeliin. Samoinhan on tavallisten digikuvien ottamisessa. Yhteen on mahdoton saada kaikkea mitä kukin voisi tarvita. Jos videointi lukijoita kiinnostaa, niin yritetään jakaa monimutkainen asia järkeviin osiin ja pinoa niistä kokonaisuuksia.
Tässä ensimmäisessä artikkelissa käsitellään kotivideoiden periaatteita ja mennään hiukan pitemmälle muiden kuin aivan kertakäyttövideoiden tekemiseen. Yritän välttää kuivaa teoretisointia, mutta periaatteista ja tavoitteista on aloitettava, jos jotakin kunnollista aiotaan saada aikaa. Mennään tyvestä puuhun:
Miksi katsoa videoita?
Normaalitilanne tavallisen kameran ja videokameran ostajalla on, että ei ole oikein aikaa perehtyä videoiden tekemisen hienouksiin. Hyvä kun osaa jotenkin käyttää kameraa. Siitä eteenpäin varmaan oppii parhaiten kuvaamalla videoita.
Niinpä tuloksena voi esim. olla lomamatkalta otettua videota tuntikaupalla. Ne meistä jotka ovat joutuneet katsomaan näitä editoimattomia videoita, joissa kyllä on mielenkiintoisia kohtia, väsyvät niihin piankin. Lisäksi vapaalla ja heiluvalla kädellä kuvatut otokset rasittavat silmiä.
Niinpä ensimmäinen tärkeä kysymys onkin, haluathan että yleisösi katsoo videosi? Jos tähän tähtäät, niin tärkeä muistisääntö on, että ihmiset eivät jaksa katsoa mielenkiintoista ja hyvinkään editoitua videota kuin tietyn ajan. Tuo ”tietty aika” vaihtelee monista tekijöistä ja katseluolosuhteista riippuen, mutta nyrkkisääntö olkoon:
Esitä videoita, jotka ovat korkeitaan n. 30 min pituisia, mieluiten vielä lyhempiä. Tämä pitää katsojien mielenkiinnon yllä.
Monissa videokameroissa on mahdollisuus jo kamerassa editoida ja tiivistää otettua videota. Ilman sen kummempia taiteellisia tai muita tavoitteita sitä voi esittää kaveriporukalle esim. suoraa kamerasta TVn kautta. Pituussääntö on tällöinkin ajankohtainen, mutta käytännössä nämä live-välähdykset jäävät yleensä lyhyemmiksi.
Edellä käytin itse kehittämääni termiä ”kertakäyttövideot”. Tällä en vähimmässäkään määrin väheksy live-kuvausten merkitystä ja käyttökelpoisuutta. Monen vakavan videoharrastajan saattaa olla vaikeata ymmärtää, miten niitä voidaan tehdä noin keveästi ja jopa niin, että itse videointi on jo osa tapahtumaa.
Miten teen videoistani paremmin katseltavia
Ehdotan, että videoivan välineen käytön lisäksi omistat pari ajatusta miten tehdään kivemmalta näyttävää eli visuaalisesti mielenkiintoista videota. Nykyaikainen videokamera (tai muu väline) on varustettu useilla hienouksilla, joilla voi elävöittää kuvausta, mutta niissä piilee samalla vaara saada siitä vaikeasti seurattava.
Vakavimpia vaaroja kivan katseluhetken tiellä voi olla, että kamera heiluu niin paljon, että lopputulos on hyppivää. Vältä kameran tärinää, heilahtelua ja näkymän äkkisiirtoja. Tue jos mahdollista kamera johonkin. Käytä kamerajalustaa – niintä on monenlaisia, myös kevyitä – ainakin pidemmissä otoksissa.
Muista, että videointi on erilaista kuin tavallisten valokuvien otto. Tavallisessa valokuvauksessa yleensä varotaan liikkuvia kohteita. Sen sijaan videoinnissa nimenomaan tarvitaan liikkuvia kohteita tai muuta liikettä. Liikkeeseen kuuluu toisaalta varoa tehosteiden liiallista käyttöä eli käytä zoomia harkiten. Ahkera zoomailu voi saada katsojan tuntemaan merisairauden oireita.
Tavallisesta valokuvauksesta lainaan seuraavan vinkin: Kuvaa tarpeeksi läheltä jos haluat että kohde näkyy. Kokeile kuvata vielä lähempää, niin saat elokuvamaista tyyliä otoksiisi.
Yhteenveto kameran käytön vinkeistä:
- Kuvaa liikkuvia kohteita tai tuo kuvauksella liikettä
- Vältä kameran kallistelua ja tärinää, jos mahdollista käytä tukea tai jalustaa
- Käytä vain harkiten zoomia ja mahdollisia tehosteita
- Kuvaa tarpeeksi läheltä, kokeile vielä lähempää
Tuossa vain aivan muutama vinkki. Listaus kameratekniikasta on kaikkea muuta kuin tyhjentävä. Tässä ei mennä sen pitemmälle esim. värien käyttöön – valossa saat aina paremmat värit – eikä äänityksen asioihin – varo tuulen suhinaa ja estä sitä teknisesti – eikä valaistusjärjestelyihin – käytä riittävää keinovaloa tai sitten tarvittaessa tunnelmavaloa.
Tehdään kunnollinen kotivideo
Ennen aikaan korostettiin, että elokuvat ja videot aloitetaan kunnon käsikirjoituksesta. Toki niin voidaan edelleenkin tehdä – jos kuvaamme ennalta tiedossa olevia tapahtumia. Mutta kotivideoinnissa lienee käsikirjoitus jo harvinainen joitakin vaativia erityiskohteita lukuun ottamatta.
Videon teko aloitetaan kuvaamalla raakamateriaalia. Sitä on kivaa kuvata kun ei tarvitse olla huolissaan epäonnistuneista kohdista. Huonot otokset voi usein heti kuvata uudelleen paremmin. Jos tapahtuma on ainutkertainen eikä sitä voi edes lavastaa uudelleen, niin tämän otoksen käyttö jää myöhemmän tarkastelun ja editoinnin varaan.
Raakamateriaalia kannattaa kuvata tarpeeksi. Silloin siitä voi ottaa vain parhaita ja laatu tavallaan nousee. Puuttuville ei voi mitään, mutta karsiminen on oleellinen osa editointia.
Videoiden editoinnista julkaistaan tällä sivustolla lähiaikoina erillinen artikkeli. Silloin asiaa käsitellään perusteellisemmin, tässä vain pääpiirteittäin. Raakamateriaalin kuvaamisen ja editoinnin välissä on sopiva aika – jos selvää videon etenemisen ajatusta ei ole ennestään – katsella materiaalia ja ideoida, mitä siitä voisi saada irti.
Editointi tekee videon katseltavaksi
Editoinnissa video käsitellään otoksina (scenes). Niistä karsitaan pois huonot ja ne järjestetään lopulliseen järjestykseensä, joka voi olla aivan muu kuin järjestys raakamateriaalin kuvaamisessa. Huolellista työtä ja kunnon softia käytettäessä otokset trimmataan (trimming). Tällöin säädetään, mistä kukin ostos alkaa ja mihin se loppuu. Siten voidaan lyhetään tarpeettoman pitkät ja poistaa esim. otosten alussa tai lopussa olevia kameran tärähdyksestä johtuvat häiriöt.
Videota elävöitetään eri tavoin. Tavallisia keinoja ovat siirtymät (transitions), tekstit, häivytykset (fades), efektit, valokuvien käyttö (still pictures), musiikin ja muun äänimateriaalin lisääminen jne. Tehosteiden käytössä on oltava tarkkana, niitä ei saa olla liikaa. Ne eivät saa viedä päähuomiota koko videossa. Esim näyttävien siirtymien tai häivytysten käyttö on suhteellisen helppoa, mutta siirtymälle pitää olla videossa luonnollinen perusteensa; siirrytään eri paikkaan, eri ajankohtaan eli kyseessä on muutos, jonka katsojan on hyvä huomata.
Testejä voi sopiviin videoaiheisiin sijoittaa selittämään, havainnollistamaan tai hauskuuttamaan. Teksti tarvitaan myös itse videon alkuun ainakin sen Menuun. Taustamusiikki on yksi hyvä elävöittämisen keino. Sitä ei tarvitse olla koko videossa, vaan halutuissa paikoissa (edellyttää kunnollista editointiohjelmaa). Tavallisten valokuvien käytöllä voidaan saada tehoja kuten editointisoftien efekteilläkin (efektien käyttöön kirjoittaja ei kyllä saa makua).
Editoinnissa video muokkautuu lopulliseen muotoonsa. Siinä on erityisesti syytä seurata kokonaispituutta, ettei siitä kuitenkin ole tulossa liian pitkää. On tosi vaikeata karsia pois hyviä, ainutlaatuisia ja onnistuneita kohtauksia. Se on kuitenkin tehtävä – jätä mielessäsi vaikka seuraavaan videoon, sillä raakamateriaali säilyy koneessa koskemattomana.
Monille voi olla Menun teko editoinnin ja DVDlle polttoprosessin vaikeimpia yksityiskohtia. Siihenkin palaamme tarkemmin.
Miten tästä eteenpäin
Kotivideon teko ei siis selviä yksityiskohtiaan myöten yhdessä artikkelissa. Tämänhetkisen tiedon mukaan tulee sarjaan seuraavat erilliset artikkelit aiheista:
- Videon editointi ja editointiohjelmat (jos yhteen mahtuu)
- Videoiden tiedostomuodot ja niiden muuntaminen
- YouTube videon teko
- Kotivideoiden käyttö ja katselu
- Vanhat diat videoksi
Kun videoiden artikkelisarja on vasta alussa ja tekovaiheessaan, niin kaikki ehdotukset käsiteltävistä asioista ovat tervetulleita. Mistä haluaisit kuulla tarkemmin? Netissä on paljon infoa kotivideoiden tekemisestä, mutta mielestäni harvasta asiasta on tarjolla yhtä kehnoa kamaa. Ne eivät neuvo niitä, jotka neuvoja tarvitsisivat. Siksi pitäisi olla sijaa kunnolliselle suomenkieliselle ohjeistuksellekin. Laita kommenttia!
Artikkelisarjassa julkaistu:
Kotivideon teko – kokemuksia videoinnista
Videoiden editointi ja editointiohjelmat
Videoiden tidostomuodot ja niiden muuntaminen
Sarja jatkuu:
YouTube videon teko
Kotivideoiden käyttö
Vanhat diat videoksi
Videoihin liittyvää:
Pelasta vanhat VHS videot
Mikä on hyvä mediasoitin
Monikäyttötyökalu videoiden ystäville Free Video Downloader
Näkyvätkö videot – Windows 7 koodekit kuntoon
Tagit: Kotivideot, Ohjelmat
Printtaa tämä artikkeli
Tässä linkkiluettelo sivustolla v. 2012 julkaistuista ohjelmaryhmien ja ohjelmien esittelyistä. Tutki, onko niissä jotakin sinua kiinnostavaa ja tarpeellista. Artikkeleissa on käyttöohjeita, kokemuksia softista ja muuta hyödyllistä oheistietoa luotettavien latauslinkkien isäksi. Artikkelit ovat ajan tasalla ja niitä päivitetään tarvittaessa.
Suosituimmat ohjelmat meillä ja muualla
Windows Vistan korjaus ja korjausasennus
Windows 7 korjaus ja korjausasennus
Kiintolevyn testausohjelma kaikille kiintolevyille – SeaTools
Ohjelmat aina ajan tasalle! – päivitystyökalut
Varmuuskopiointi – miten ja minne? – Varmuuskopioinnin opas kotikäyttäjiä varten
SlimDrivers ajurien automaattiseen päivittämiseen
Windowsin vahtikoira – WinPatrol ohjelman käyttö
Monipuolinen testityökalu ja tietokoneen analysoija – SiSoftware Sandra Lite
Pelasta vanhat VHS-videot – kokemuksia videoiden digitoinnista (ja ohjelmia)
Minne tietokoneeni on yhteydessä ? – TCPView käyttö
System Explorer – tiedot mitä koneessa tapahtuu
Yhä enemmnän ilmaista tallennustilaa pilvessä
Näytönohjain tuo sisällön ruudullesi. Näytönohjaimeen liittyviä ohjelmia
Mitä on rekisterin korjaus? Pitääkö sellaista tehdä? – Eusing Free Registry Cleaner esittely
Tetokonemiehen työkalupakki eli softia tietokoneen huoltoon
MIkä on BIOS ja mitä se tekee?
Windows ei päivity – opas ongelman ratkaisemiseksi
Poista tiedot tietokonetta hävitettäessä – poistomenetelmät
Windows 7 piilotetut ja vähemmän tunnetut työkalut
Äänet kadonneet – miten äänet takaisin tietokoneeseen – ajurit ym
Latausohjelmat – lataa nopeammin ja varmemmin
Kuvankäsittelyohjelmat valintaopas
Printtaa tämä artikkeli
Varmaan olet saanut postikortteja, joulutervehdyksiä tai onnitteluita joista ei tiedä onko ne painettu kirjapainossa vai printattu kotona. Parhaimmillaan printtausohjelmat pystyvät ammattimaiseen jälkeen. Mutta silloin pitää olla kunnon eväät eli hyvät softat.
Tietokoneen printterillä voi tehdä pienpainotuotteita. Se on myös hauskaa ja käy ihan harrastuksestakin. Printtaus onnistuu toki muillakin kuin parhailla ohjelmilla. Silti väitän, että nämä maksulliset softat ovat ehdottomasti hintansa väärttejä. Katsotaan lähemmin miksi.
Mitä printtausohjelmalla voi tehdä
Hyvällä printtausohjelmalla tehdään painotuotteita niin kotiin, työhön kuin harrastuksiinkin. Eli posti- ja onnittelukortteja, lomakkeita ja kirjekuoria, esitteitä, almanakkoja, käyntikortteja, etikettejä ja mitä itsekin voi ideoida. Jos on printteri niin sitä kannattaa hyödyntää monipuolisesti muuhunkin kuin tavallisiin mustaa valkoisella dokumentteihin. Itse tehty kortti, onnittelu ja muu viesti on yksilöllisenä eri luokkaa kuin kaupasta ostettu.
Maailmalla on jo pitkään ollut kaksi huipputason printtausohjelmaa; Print Master ja Print Shop. Nyt niiden joukkoon näyttää nousseen uusi tulokas Print Artist. Softien kodalla puhutaan luovista (creative) printtausohjelmista. Se onkin oikeutettu termi, sillä juuri elementeistä itse koostamalla saadaan yksilöllisiä tuotteita. Mahdollisuuksia on vaikka mihin suuntaan, malleja on tai projektin voi tehdä oman maun mukaan. Voi käyttää ohjelmien laajoja kuvakirjastoja tai omia kuvia.
Nämä softat ovat persoonallisia
Olen käyttänyt vuosia Print Master Platinium ohjelmaa. Ja myöhemmin hankkinut vielä The Print Shop Deluxen sen kaveriksi. Testeistä ja käyttäjälausunnoista olen sitten tutustunut myös kärkikolmikon Print Artist Patiniumiin. Oma käyttäjäkokemukseni on, että nämä kaikki ovat periaatteessa samantapaisia, mutta toteutukseltaan ja valikoitaan täysin erilaisia ohjelmia. Kutsun tätä erilaisuutta persoonallisuudeksi.
Samasta syystä pidän erittäin vaikeana vastata kysymykseen: mikä näistä on helpoin käyttää. Ne ovat kaikki helppoja käyttää, mutta siirtyminen yhdestä toiseen on myös siirtyminen toisenlaiseen käyttöympäristöön. Lopputulokset ovat samantapaisia ja korkealuokkaisia, mutta tekeminen ohjelmasta riippuvaa.
Luonnollisesti minkä tahansa softan monipuolisuutta seuraa myös käytön monipuolistuminen. Vaihtoehtoja on silloin enemmän sekä tekemiseen että valintoihin. Mutta niin pitää ollakin. Jos kerran hankkii maksullisen printtausohjelman, niin sillä täytyy olla kykyjä tehdä kaikkia kotona ja pienissä yrityksissäkin tarvittavia painotuotteita.
Tulkoon mainittua myös näiden softien suuret omat ja printtaajan käytettävissä olevat kuvavarastot. Ne ovat pyöreästi n. 350.000 mallikuvan luokaa. Tosin vieläkin enemmän on, jos tämä asia on erityisen tärkeä; kärkikolmikkoa halvemmassa Print Workshop Deluxessa on yli 7 miljoonaa vaihtoehtoa, miten lienee sitten laskettu.
Otsikkokuvassa (klikkaa suuremmaksi) on The Print Shop Deluxen työpöytä, josta aloitetaan. Siitä valitaan millaista projektia lähdetään tekemään. Samoin valitaan käytetäänkö jotakin mallia vai tehdäänkö kokonaan itse. Seuraavassa pikkukuvassa on näkymä ohjelmalla työskentelystä.
Toisessa pikkukuvassa on työnäkymä Print Master Platiniumista. Tiedä sitten mikä osuus on tottumuksella, mutta ensiksi harjoittelemani Print Master tuntuu edelleenkin tutulta, vaikka oma softani onkin jo vanhempaa perua. Kolmannen pikkukuvan takaa löytyy työtilanne Print Artist Platiniumissa.
Jos sitten haluaa vieläkin täydellisemmän ammattiohjelman niin valittavissa on mm. Print Shop Professional.
Miten näitä oppii käyttämään
Uusien asioiden harjoiteluun on meillä omia menetelmiämme. Joku ei koskaan lue ohjeita vaan haluaa itse kokeilemalla oppia. Tämä metodi käy näidenkin kohdalla hyvin päinsä. Toinen taas luottaa ohjeistukseen ja saa sieltä hyvän pohjan. Näitä softia ei saa suomeksi, mutta niissä on kaikissa yksityiskohtainen opastus englanniksi. Lisäksi maksullisten ohjelmien tärkeä ominaisuus on niiden tuki. Tämäkin on hyvin hoidettu – omakohtaisia kokemuksia ei kyllä ole – sillä niissä on niin vastauspalvelut, sähköpostineuvonnat kuin live chatitkin.
Ohjelmia hankittaessa voi törmätä yllätykseen. Kaikista hankintapaikoista niitä ei voida toimittaakaan Suomeen edes sähköisesti lataamalla. Meidän suomalaisten on hyvä tietää paikka, josta niitä meillekin saa. Ja jossa on lisäksi erittäin hyvä asiakaspalvelu ja huolehtiminen siitä, että ladatut softat toimivat kuten pitääkin. Tämä suomalaisystävällinen hankintapaikka Hermanstreet on monille varmaan tuttukin, jäljempänä linkki.
Linkki myös TopTenReview-sivuston printtausohjelmien arvionteihin. Niistä huomautan, että nämä arvostelut eivät sellaisenaan ole ratkaisevia. Näissä käsitellään pisteytyksessä mm. ominaisuuksia, jotka meillä Suomessa ovat täysin hyödyttömiä.
Linkit:
Hermanstreet (Print Master softat ovat hermanstreetin home-hobbies sivulla 2)
TopTenReview testi- ja myyntisivuston arvointeja printtausohjelmista
Hyödyksi ja harrastukseksi – Neptunetin aikaisempi artikkeli printtausohjelmista
Olisi kiva kuulla kommenttina joltakin Print Workshop Deluxen käyttäjältä omakohtaisia kokemuksia. Kaikki muukin kommentointi on tervetullutta!
Tagit: Printtausohjelmat
Printtaa tämä artikkeli
Onko tietoturvasi ajan tasalla, tässä tärkeimmät ohjelmat
Ilman tietoturvaa ei netissä voi tulla toimeen. Niinpä neptunetissä on perinteisesti ollut laaja tietoturvaohjelmien linkkien listaus. Tämä listaus on nyt kokonaan uusittu ja tehty ajan tasalle.
Linkkilistaus on samalla tehty entistä helpommin käytettäväksi. Se ei enää sisällä ohjelmia, jotka kylläkin liittyvät tietoturvaan, mutta eivät ole varsinaisia torjuntasoftia. Jättämällä ne pois on listaus paljon kätevämpi käyttää.
Keskittymisessä oleellisiin on menty niin pitkälle, että listaus ei sisällä enää haittaohjelmien (malware) torjunta- tai poisto-ohjelmia. Tämä on tehty huolellisen harkinnan jälkeen. Perusteena on mm. se, että kaikki tietoturvapaketit sekä useat virustorjuntaohjelmat sisältävät myös haittaohjelmien eston. Kuitenkin haittaohjelmien torjunta on edelleenkin tärkeä asia. Siksi pelkästään tästä aiheesta julkaistaan täällä lähiaikoina artikkeli, joka linkitetään myös tähän listaukseen. Arttikkeli on julkaistu 28.3.2013 ja se on ->täällä.
Tietoturvaohjelmia on paljon – tässä tärkeimmät
Mitä tietoturvaohjelmia tarvitsen? Mikä niistä on hyvä? Nämä ovat yleisiä kysymyksiä kun torjuntaohjelmia valitaan. Jokainen tarvitsee ainakin palomuurin ja virustorjuntaohjelman. Mitä vilkkaampaa on netin käyttö, sitä huolellisemmin tulee turvaohjelmat valita. Tästä listasta on helppo valita vaihtoehtoja tutkittavaksi.
Turvaohjelmien yksi jakoperusta on maksullisuus tai maksuttomuus. Se ei ole laatukysymys, sillä maksuttomin ohjelmin päästään aivan yhtä hyvään tulokseen kuin maksullisillakin. Erona on vaivattomuus, joka maksullisten kohdalla rajoittuu asennukseen kerran vuodessa ja laskun maksamiseen.
Maksulliset tietoturvaohjelmat sisältävät kaiken mitä kotikoneiden turvallisuuden hyväksi tarvitaan. Niissä on virustorjunta, palomuuri, haittaohjelmien torjunta ja useita lisäominaisuuksia. Myös niiden tuki voi olla ongelmia ilmaantuessa mitä hyödyllisin.
Koneessa voi olla vain yksi virustorjuja ja yksi palomuuri. Muutoin ne eivät toimi kunnolla tai lainkaan. Tietoturvan hyväksi voidaan koneeseen asentaa useita eri ohjelmia, joita on lueteltu aikaisemmissa neptunetin pitkissä listauksissa. On kuitenkin varottava, että raskaista ohjelmista ei muodostu esim. vanhaan koneeseen niin suurta kuormitusta, että se vaikeuttaa koneen toimintaa.
Online virussakannaus varmistaa
Mukana on myös online-virusskannaus linkkeineen. Tämä on edelleenkin tarpeellinen jos epäilee, että virustorjunnasta huolimatta koneeseen olisi jokin virus- tai haittaohjelma voinut iskeä. Ja edelleenkin ovat mukana palomuurit, vaikka niiden merkitys on uusien Windowsien hyvän palomuurin aikoina laskenut. Tämä lieneekin seuraava ryhmä linkeistä, joka jätetään ajan mittaan pois.
Useimpia maksullisia tietoturvaohjelmia voi koekäyttää. Niille on maksuton trial-vaihe. Voi omakohtaisesti kokeilla ja todeta, vastaako se ominaisuuksiltaan juuri sellaista mitä tarvitsee. Hyvä tietoturva on tarpeen, mutta lisäksi pitää muistaa että suurimpia vaaratekijöitä ovat itse käyttäjä – mitä kukin tekee – ja esim. ohjelmien tietoturva-aukot.
Viimeisin vanha Tietoturvaohjelmat 2012 säilyy edelleenkin arkistoituna kaikkien siitä kiinnostuneiden nähtävissä -> täällä. Jokin linkki voi siinä olla jo vanhentunut eikä listausta enää päivitetä. Siitä kuitenkin näkee, miten paljon ja miten erilaisiin tarkoituksiin tietoturvaohjelmia on olemassa. Listaus on lisäksi tehty aikaisemminkin suomalaisia olosuhteita varten, joten vastaavia linkkilistoja ei muulta netistä saa.
Listauksen rakenne
1. Tietoturvapaketit
- Maksulliset
- Maksuttomat
2. Virustorjuntaohjelmat
- Maksulliset
- Maksuttomat, usein myös maksullisia versioita
- Online virusskannaus, maksuton
3. Palomuurit
- Maksuttomat
- Maksullisten rajoitettuja versioita, linkeistä myös maksullisiin
4. Tietoturvan tarkistus, maksuton
Jatkuu
Tagit: Ohjelmat, Tietokone, Tietoturvaohjelmat
Printtaa tämä artikkeli
Keskustelu poistuu
Neptunetissä on kaksi foorumia, kevyempi ja WordPress alustaan integroitu Keskustelu sekä perinteinen phpBB foorumi; neptunet foorumi. Nämä kumpikin on tarkoitettu sivuston lukijoiden tietokone- ja softaongelmien selvittelyä varten. Vastaajana ongelmiin ja kysymyksiin on siis alusta alkaen ollut sivuston ylläpito, eivät foorumin lukijat.
Koska Keskustelulle ei ole ollut viime aikoina mitään käyttöä, niin se poistuu tarpeettomana. Lisäksi näyttää siltä, että koko lisäke ei ole toiminut viime päivinä. Kysymysten esittäminen on tapahtunut pääosin artikkeleiden yhteydessä kommentteina. Keskustelun paikalle navigointipalkkiin tulee linkkiluettelo sivustolla julkaistuista oppaista.
Kuitenkin on ongelmia, jotka eivät liity mihinkään artikkeliin. Ja lisäksi vaativissa ongelmanselvityksissä voi olla kätevämpää ja nopeampaa käyttää keskustelufoorumin tekniikkaa. Sinne saa vastauksiin sisällyettyä esim. kuvia. Siksi neptunet foorumi on sivustolla edelleenkin käytettävissä.
Sen vastausaika on lyhyt, yleensä alle 24 tuntia. Muualla maailmassa eivät tietokoneasiantuntijat pysty pitämään tällaisia vastausfoorumeita niiden neuvojen suuren kysynnän takia. Meillä se on mahdollista vielä toistaiseksi.
Neptunet foorumiin tulee turvallisuussyistä rekisteröityä. Se on kuitenkin pieni vaiva ja on kerralla tehty. Käytä hyväksesi täysin ilmaista palvelua!
Printtaa tämä artikkeli
Kuvat kuntoon koneessa
Kuvien hallintaa, löytämistä ja arkistointia vaikeuttaa suuresti, jos koneessa on niistä kaksoiskappaleita. Ja niitä kertyy eri syistä kaikille. Kuvat ovat lisäksi tilaa vieviä tiedostoja ja kaksoiskappaleet käyttävät sitä turhaa.
Evp valokuvaajana on sydämelläni kaksi kuviin liittyvää suuren luokan yleistä ongelmaa: Miten organisoida valokuvat tietokoneessa niin, että ne löytää helposti. Ja toinen on tämä josta tällä kerralla puhe, kaksoiskappaleiden löytäminen ja niiden poisto harkinnan mukaan.
Monet meistä tietävät, että kaksoiskappaleet koneessa ovat hankalia ja turhaa tilaa vieviä. Mutta niiden poistaminen jää helposti muiden asioiden jalkoihin. Ensimmäinen porras asian korjaamiseksi onkin päättää: nyt sen tehdään! Päätöstä auttaa tieto, että poisto on sopivilla kuvien kaksoiskappaleiden etsintä- ja poisto-ohjelmilla hyvin helppoa.
Entä onko se nopeata? Meneekö paljon aikaa kaksoiskappaleiden automatisoituun löytämiseen? On selvää, että mitä suuremmasta määrästä kuvia poistosoftat niitä hakevat, sitä kauemmin se kestää. Mutta tavallisen käyttäjän kuvakokoelmat tietokoneessa ovat melko nopeasti selvitettävissä.
Ajan tarpeesta suuntaa antava tieto: kokeilin Awsome Duplicate Photo Finderillä kaksoiskappaleiden etsintää kahdesta tiedostosta, joissa yht. 1158 kpl kuvia. Jos samanlaisuusvaatimus oli asetettu 15 % kesti etsintä 4 min 9 sek. Jos samanlaisuus vaadittiin 100%sesti oli vastaava aika muutaman sekunnin pienempi. – Jaa a, kauankohan siihen manuaalisesti etsien olisikaan mennyt!
Jos olet valokuvauksen harrastaja on kuvia koneessasi kymmeniä Gigabittejä. Harrastajalla on myös vastaavasti aikaa odottaa kun kone tekee hyödyllistä työtään ja tehdä itse jotakin muuta silloin. Suurten kokoelmien tutkimiseen menee nopeimmillakin softilla aikaa useita tunteja.
Millä ohjelmalla kuvien kaksoiskappaleet löytää
Kuten yleensä, niin myös kaksoiskappeleiden etsintäsoftat jakaantuvat kahteen pääryhmään; maksullisiin ja maksuttomiin. Onneksi tavalliselle ja valokuvauksen harrastajillekin kelvollisia ohjelmia on myös maksuttomia. Niistä on aikaisemmin neptunetissä esitelty VisiPics käyttöopastuksineen. Artikkeli on täällä.
VisiPics on on alansa klassikkoja ja edelleenkin pätevä. On vain otettava huomioon, että se on suunniteltu aikoinaan Windows XPtä varten. Sanotaan, että se toimii myös uudemmissa, mutta sitä ei ole virallisesti vahvistettu.
Siksi tutkin markkinoita ja otin sieltä tässä tarkemmin esiteltäväksi Awesome Duplicate Photo Finderin. Joku ohjelmaa rinnan VisiPicin kansa testannut toteaakin, että uudempi Awesome on näistä nopeampi.
Awesome on myös selvästi VicsiPiciä yksinkertaisempi käyttää. Ainoa ja tärkeä muistettava on sen latauksessa varoa työkalupalkkeja ja lisäkkeitä. Vaikka ohjelman kotisivulla sanotaan, että ei mainoksia jne niin tehokkain suojauksin varustettu testikoneeni ilmoitti latauksen etsivän – tarpeettomasti - yhteyttä nettiin. Myös suuri ja luotettava ohjelmien lataussivusto Softpedia varoittaa ja kehottaa välttämään sen latauksen yhteydessä mahdollisesti syntyviä lisäkkeitä. (Eikö olekin hieno ele lataussivustolta!)
Tässä pikkukuva – klikkaa suuremmaksi – näyttää testikoneen palomuurin huomautuksen.
Awesome Duplicate Photo Finderin käyttö on yksinkertaista kuten otsikkokuvasta näkyy.
Klikataan tietokoneen niitä tiedostoja joita halutaan tukia ja raahataan ne kuvassa näkyvään ylinnä olevaan isoon laatikkoon.. Asetuksissa säädetään millaista samanlaisuutta prosenteissa halutaan. Ohjelma etsii kaksoiskappaleet ja näyttää ne rinnakkain näyttöruuduissa. Sieltä voi kumman tahansa poistaa.
Ja jos ei halua poistaa kumpaakaan, niin klikataan kuvien luettelosta kuvanäkymän seuraavaan vertailupariin; otsiokkokuvassa aivan alhaalla olevassa laatikkossa siirrytään kuvien luettolossa seuraavaan.
Netissä on suuri joukko hyviä maksuttomia tiedostojen kaksoiskappaleiden etsijöitä (Duplicate file finder). Myös niitä voi käyttää kuvien kaksoiskappaleiden etsimiseen. Itse pidän kutenkin varsinaisia kuvien etsijöitä parempina, sillä kuvista päätettäessä on niiden helppo näkeminen samalla toki tärkeätä.
Jos vaatimukset ovat suuret, voi kokeilla ja käyttää maksullisia duplicate photo findereitä, joista myös pari linkkiä seuraavassa.
Linkit
Awesome Duplicate Photo Finder, myös portable versio saatavissa
Lisää vaihtoehtoja helppokäyttöiseen softaan:
Duplicate Photo Finder, maksuton
Edelliseen lyhyt ohje englanniksi
DupDetector, maksuton
ViciPic kotisivu ja lataus (lataus vasemmalla ylhäällä Menu-laatikossa)
Ashisoft Duplicate Images finder, maksullinen
Bolidesoft Image Comparer, maksullinen
Kysyttävää tai ongelmia kuvien kaksoiskappaleiden metsästyksessä? Laita kommenttia, niin selvitetään asia!
Tällä sivustolla ovat kuvat ja niiden käyttö yksi tärkeimpiä teemoja. Seuraavaksi palataan kuvien löytämiseen ja niiden organisointiin. Seuraa sivustoa – tilaa neptunetin RSS niin näet koska kuva-asioista ja -ohjelmista tulee uusia artikkeleita.
Asiaan liittyvää
Onko kuvia kadonnut tai oletko poistanut vahingossa? Lue tästä miten kuvat voi sada takaisin:
http://neptunet.net/blogi/tag/tietojen-palautus/
Mitä kuvankäsittelyohjelmia käytät tai aiot käyttää? Tässä kuvaeditorien valintaopas:
http://neptunet.net/blogi/2012/11/22/kuvankasittelyohjelmat-valintaopas/
Tagit: Ohjelmat, Tietokone, Valokuvaus
Printtaa tämä artikkeli
Järkeä tekijänoikeuslakiin – kansalaisaloite epäkohtien korjaamiseksi
Kaikki muistavat tapauksen kun hiljattain poliisi vei pienen tytön tietokoneen ja isä sai sakkoja. Tähän on siis tultu. Kansalaiset sanovat, että nykyinen laki sallii ihmisten selvän rahastamisen.
Mitta on tullut kuitenkin jo täyteen. Kun mitään ei lainsäätäjien toimesta tapahdu – ymmärtävätkö ne edes nykyistä teknistä kehitystä? - niin ainoa keino näyttää olevan kansalaisten yhteistoiminta. Mitään uutta piraattityhmää tai -puoluetta ei olla perustamassa. Asiaa yritetään hoitaa kansalaisaloitteen avulla.
Oikeusministeriön kansalaisaloite.fi sivusto avattiin 23.1. Tarkoituksena on kerätä 50 000 allekirjoitusta 23.7.2013 mennessä. Asiaa puuhaa ryhmä ”Järkeä tekijänoikeuslakiin”. Hankkeen tärkeimpänä tehtävänä on saada aikaan korjaus verkkovalvonnan ja vahingonkorvauksien lainsäädäntöön. Tarkoitus ei ole laillistaa tekijänoikeudellisen sisällön lataamista vaan estää ylilyönnit.
Lakiehdotusta tehdään parhaillaan yhteisvoimin. Siihen voi kuka tahansa osallistua Avoinministeriö-sivustolla. Siellä on mukana myös lakimiehiä, jotka muotoilevat kansalaisten ehdotukset tarvittaviksi.
Avoinministeriö-sivuston Joonas Pekkanen kertoo, että tarkistettu allekirjoittajien lista annetaan Eduskunnalle syyskuun tienoilla. Siitä eteenpäin tavoite on, että lakimuutos saataisiin voimaan ensi vuoden alusta. Kansalaisaloitteen allekirjoittamiseen tarvitaan varmennus verkkopakkitunnuksella tai mobiilivarmenteella. Tämän artikkelin julkaisupäivänä allekirjoituksia on kasassa yli 13 000 kappaletta. Onko siinä jo omasi?
Sekä kansalaisten että artistien edut kuntoon
Oleelliseksi osaksi ehdotuksia tulee v. 2006 Lex Karpelaksi ristittyjen muutosten peruuttaminen. Se laki muutti mm. tiedostojen laittoman lataamisen eli verkkopiratismin tekijänoikeusrikkomuksesta rikokseksi. Siitä voi olla maksimirangaistuksena jopa 2 vuotta vankeutta. Tämä tekee puolestaan mahdolliseksi pakkokeinojen käytön. Kyllä pitäisi olla poliisilla muutakin tärkeäpää työtä kuin verkosta lataavien jahtaaminen ja rikollisiksi asettaminen.
Tekijänoikeuslainsäädäntömme on muutenkin juuttunut kauas menneisiin aikoihin. Nyt halutaan sallia esim. verkkomateriaalin tutkimus- ja opetuskäyttö. Artistien asemaa voidaan myös parantaa. Ehdotukseen tulee uudistus rinnakkaislisensioinnin sallimisesta. Tällöin he voivat julkaista tuotteitaan myös avoimilla lisensseillä kaupallisten rinnalla. Korvausstandardeihin tulee lisätä kohtuullisuusvaatimus ennen kuin asiat riistäytyvät kokonaan käsistä.
Kansalaiset toteavat yksimielisesti netissä, että kyseessä on jälkeen jääneen lainsäädännön avulla tapahtuva viihdeteollisuuden kohtuuton rahastaminen. Sen jalkoihin ovat jääneet sekä viihteen kuluttajat että artistit. Eikö meidän pitäisi kunnioittaa lakejamme eikä jäädä niiden ylikävelemiksi?
Vaikka tässä on kysymys lähinnä musiikki-viihdesisällön lainsäädännöstä, niin tekijänoikeuslainsäädäntömme pitäisi vielä laajemminkin uudistaa. Ja siinä ottaa huomioon, mihin teknisesti on jo menty. Nykyinen yleinen käytäntö tulisi muillakin luovan työn alueilla vahvistaa ja poistaa vanhat unelmat ”yksilöllisistä kuvallista tai kirjallista teoksista”.
Linkit
Järkeä tekijänoikeuslakiin sivusto, aloitteen alustava sisältö ja aloitteen allekirjoituspaikka:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/70
Avoin ministeriö
http://www.avoinministerio.fi/
Tagit: Kansalaisaloite, Tekijänoikeus
Uudet kommentit artikkeleihin