Eikö ole vähän kiusallista jos ulkona kävellessäsi joku rupeaa sinua seuraamaan ja tuijottelemaan. Mitähän sillä on mielessä?! Onko meillä netissä samanlainen tunne, että joku seuraa tekemisiämme? Ei ole, sillä eihän meitä kukaan seuraa. Ja jos seuraa klikkailuamme, niin ainakaan minulla ei ole mitään erityistä salattavaa.

Eikös ajattelumme yleensä tuohon tapaan mene. Nyt tulee kuitenkin kaksi artikkelia, joista tämä on ensimmäinen. Tässä kerrotaan, miten isoveli voi sinua valvoa – ja tekee sen myös. Tämän jatkoartikkeli julkaistaan myöhemmin. Siinä käsitellään yksityisyyttämme, onko se jotenkin vaarassa?

Millaisia isoja veljiä netissä on ja mihin ne pyrkivät? Useat meistä tietävät, että nettikäyttäytymistämme tilastoidaan, voisi sanoa, joka paikassa. Tavallinen tilastoseuranta on lievimmässä muodossaan ehkä kiusallista, mutta se ei vielä ole vaarallista. Seurailumme muuttuu vaaralliseksi siinä vaiheessa, kun tähdätään profiileihimme hyötymis- ja huijaustarkoituksissa.

Näitä rosvoja on jo paljon ja määrä kasvaa koko ajan. Heillä on apunaan erilaisia tehokkaita työkaluja. Yksi tunnetuista työkaluista skannaa nopeasti läpi erilaiset kirjain-, numero- ja merkkiyhdistelmät, millä tavalla löydetään salasanoja ja päästään ”suojattuihin” tietoihin käsiksi.

Normaalit sähköpostimme ovat avointa tavaraa kaikille urkkijoille, mikäli emme käytä salattuja sähköposteja. Myös selainohjelmien tarjoama yksityisyys ei ole tutkijoiden mukaan sillä tasolla, mitä me käyttäjät oletamme.  Aina kun klikkaat jossakin Tykkää nappia, niin tiedon siitä kerää tietenkin Facebook.

Huijareiden apajamaat

Sosiaaliset verkot, kuten Facebook, Twitter jne, ovat luoneet huijareille uudet rehevät saalistusalueet. Niistä voidaan imuroida tietoja ja yhdistellä sitä muista lähteistä saatuun tietoon. On oikein erityisiä kaupallisia ohjelmia, joiden avulla tuo tiedonkeruu sosiaalisista palveluista käy päinsä: Core Security Technologiesin myymä Exomind ja Patervan Maltego. Niiden avulla voidaan tutkia myös yksilöiden ja yritysten välisiä liitoksia.

Tietenkin tietokoneen lisäksi myös kännykkä on väline, joka liittää meidät mukaan valvottavien joukkoon. Vai mitä sanot siitä, että tiedetään puhelimesi sarjanumero, puhelinnumero, ikäsi ja sukupuolesi sekä sijaintisi eli missä paikassa olet. Tällaisia tietoja on todettu suosittujen Android- ja iPhone sovellusten lähettävän edelleen.

Kännykkäohjelmien takana olevat Apple ja Google väittävät valvovansa sovellusten keräämien tietojen käyttöä ja vaativansa luvan tietojen lähettämisestä edelleen esim. mainostajille. Näitä säännöksiä on todettu käytännössä kierrettävän, joten isonveljen haavit vuotavat.

Jos vedetään erilaisia mahdollisuuksia yhteen niin isoveli voi tietää kuka olet ja missä, mikä on puhelinnumerosi, ositteesi ja mitä sähköposteja lähetät minnekin sekä missä olet töissä, ketkä ovat kavereitasi, mitä harrastat, mitä teet netissä, keneen olet siellä yhteydessä, mitä keskeisiä ohjelmia käytät jne

Siis olitko sitä mieltä, että isoveli ei voi sinua valvoa? Jos jokin päivä ilmestyy kotiisi luotettavan tuntuinen huoltomies ja ryhtyy asentamaan webbikameraa (ulkopuolellahan voi olla jo Google kuvaamassa) olohuoneesi – tai makuuhuoneesi – seinälle, niin kysy nyt ihmeessä, mikä tuollaisen seurannan tarkoitus oikein on. Eikä vastaukseksi riitä, että ”Vain tämä nyt enää puuttui…”

Artikkeli jatkuu seuraavaksi osuudella: Onko yksityisyys netissä hallinnassa?  Tilaa RSS syöte niin näet helposti milloin uusi artikkeli julkaistaan.
 

Tagit: !OHO!, Ajankohtaista netissä