---

Langaton laajakaista on vasta tulossa




Joko meillä on toimivat langattomat laajakaistat?  Tänä kesänä kului umpeen Viestintäviraston asettama määräaika, jonka kuluessa meillä Suomessa piti olla vähintään 1 megan laajakaista kaikkialle, tekniikasta riippumatta.   Joka niemessä ja saarelmassa siis pitäisi päästä vaivattomasti nettiin.

Operaattorit rakentelivat antennejaan ja parantelivat laitteistojaan -  siellä täällä.  Tulosena on, että taajamissa pääsee langattomasti nettiin ainakin 1 megan vauhtia.  Sen sijaa langaton ihanuus ei jatku noihin niemiin ja saarelmiin.  Siellä missä on vähän ihmisiä (=maksajia) ei ole kunnollista nettiyhteyttä.

Operaattorit pitävät ylimitoitettuna vaatimusta, että ihan joka paikkaan...

Millaista yhteyttä tarvitaan?

Meitä on vaatimuksiltamme kovin erilaisia netin käyttäjiä.  Joillekin riittää kun sähköposti toimii ja pääsee jotenkuten nettipankkiin.  Toinen katsoo, että netistä pitää voida katsella TVtä, nähdä videoita ja pelata pelejä verkossa. 

Nykyinen tilanne voi sallia langattoman laajakaistan yksinkertaista tietokoneen käyttöä varten.  Mutta jos ollaan lähempänä tuota vaativaa käyttöä, niin siitä ei tahdo tulla mitään tai ei onnistu ollenkaan.  Pätkii ja katkeilee, tai ei yhdisty.

Jo tavallinenkin netin käyttäjä voi joutua pulaan kun esim. kuvien lähettäminen tai vastaanottaminen sähköspotilla voi kestää ylettömän kauan.  Jos olet läppärin kanssa maastossa ja kaverisi lähettää sinulle muutaman 1 megan kokoisen kuvan, joita siis ei ole pienennetty, niin vastaanotto lukitsee läppärisi jopa tunniksi tai kauemmaksikin aikaa jos kuvia on useita.  Tai jos yrität lähettää kuvia niin sama juttu.

Tämäkö se on sitä nykyaikaista tietotekniikkaa?  On se, mutta toki on maamme harvaan asuttu.  Ja vaikeata on saada laajakaista joka paikkaan.  Ja vastaanottajan laitteet ovat erilaisia. Jne.

Uutta tekniikkaa tulee

Tästä langattoman laajakaista kapalovaiheesta ollaan joskus pääsemässä eroon. Se tapahtunee seuraavan verkkojen teknisen kehitysaallon myötä.  Silloin tulee  4g, joka on ns. 3,5-3,9 sukupolven tekniikka.  Sen nimi on LTE  (Long Term Evolution).  Tämä vasta rupeaa tarjoamaan sujuvaa langatonta laajakaistaa.  

Sen ominaisuuksia on huipputasolla jopa gigabitin latausvauhti sekunnissa ja teoriassa normaalisti 100 megabittiin sekunnissa.  Ja mitä kummaa: mm.  Ruotsissa Tukholmassa ja Norjassa Oslossa on jo ensimmäisiä toimivia LTE verkkoja.

Laajakaistoja käsitelty neptunetissä myös artikkelissa Laajakaistalla nettiin – mutta millaisella, täällä ->　

Lisätty 9.11.10

---

Mitä ovat pilvipalvelut?

Tietotekniikassa on jotakin pilvessä:   Pilvipalvelut ovat tulleet tietotekniikkaan, epätieteellisesti sanottuna pilvitekniikka.  Mistä siinä on oikein kyse?

Sana tulee englannin kielestä cloud computing, tietokonetekniikka pilvessä.  Pilvi puolestaan tulee siitä, että netti on usein visualisoitu pilveksi.  Siellä jossakin kaukana ja joka tapauksessa muualla kuin omassa tietokoneessa on siis palveluita.  Tällaisia voivat olla esim. sovellusten ajaminen ja tietojen säilyttäminen.

Nämä kummatkin ovat jo käytössä ja voimakkaassa kehitysvaiheessaan.   Puuttuu vielä monenlaista standardia ja teknistä linjanvetoa, mutta eteenpäin mennään koko ajan.  Eikö olekin ihan järkevää:  miksi ahtaa omaan koneeseen kaikkea sitä, mikä voi sijaita jossakin netissä suurissa tietokonekeskuksissa ja sieltä olla käytettävissä yhtä nopeasti ja - huomaa tämä! - omaa konetta turvallisemmin.

Pilvessä tieto on turvassa

Säilytystila netissä on tosi käytännöllistä normaalikäyttäjien lisäksi firmoille ja yhteisöille.  Silloin kaikki yhteisön tarvitsemat tiedot voivat sijaita netissä huolellisesti varmuuskopioituna ja tehokkain turvajärjestelyin varmistettuna.  Sen sijaan ikävät tietovuodot ovat tarjolla jos oleelliset tiedot ovat firman omissa koneissa ja esim. henkilökunnan läppäreissä.  Siitä on hyvin lyhyt matka ns. joron jäljille, jopa tuhoisin seurauksin.

Itse olen muutamia vuosia sitten esittänyt omia tietotekniikan tulevaisuuden visioita AfterDawn tietotekniikkasivustossa.  Kerroin näkeväni kristallipallosta, että nyt tietokoneissa olevat ohjelmat toimivat netissä suurissa tietokonekeskuksissa huppunopeiden laitteiden vauhdittamana.  Siellä ovat säilytystilat ja - tämä oli rankka visio - myös koneiden tarvitsemat käyttöjärjestelmät.

Joko pian tulevat?

No, tuohon viimeiseen visioon sitten kaikki tarrautuivatkin ja totesivat, että ei mitään isoveli-valvoo systeemiä.  Käyttis pitää olla oma ja systeemit oman mielen mukaisia.  Tietysti on valovuosien matka siihen, että tietokoneiden valmistus ja ohjelmatuotanto (Microsoft mm.) menisi noin pitkälle.  Mutta siihen ei liene niin pitkää matkaa, että pilvessä pyörii yhä useampia sovelluksia.

Miten pilvipalvelut rahoitetaan?  Järjestelmä on realistinen, se rahoittuu palveluja käyttämällä.  Jotta päästäisiin tutustumaan pilvipalveluihin, on jo nyt hyvä harjoitella ihan ilmaiseksi varaamalla itselleen maksutonta säilytystilaa netistä.  Mistä ja miten siitä toisella kerralla tässä blogissa.

Lisätty tänne 3.11.10

---

Mikä on levykuva?


Tietokoneen tai tallentavan välineen tiedostoja voidaan kopioida monella tavalla. Levykuva eli halutun osion tms kloonaus on yksi niistä. Levykuva on hyödyllinen varmistus ja apukeino moneen tarkoitukseen.

Siitä ei pääse mihinkään, että kovalevyjä vahingoittuu ja tietoja tuhoutuu.  Jos olisi varmuuskopio käyttöjärjestelmästä ja ohjelmista, niin asia ei olisi niin pulmallinen.

Levykuva onkin käyttökelpoisin juuri esim varmuuskopioitaessa koko C-aseman tiedostot talteen.  Tämä ei onnistu pelkällä tavallisella tavalla kopioimalla käyttöjärjestelmä, sen rekisterit ja aseman ohjelmat.  Vain levykuva on riittävä kopio alkuperäisestä.  Siitä voidaan palauttaa koko sisältö käyttöjärjestelmineen jos kovalevy on tuhoutunut tai vaihdettu.

Myös yksittäisiä tiedostoja voidaan kopioida levykuviksi.  Tähän tarkoitukseen se on kuitenkin aivan liian järeä systeemi. Tavalliset kopiointitavat ovat siihen riittäviä.  Sen sijaan esim. pelien tekemisen levykuviksi voi olla monessakin mielessä hyödyllistä.  Joissakin tapauksissa saadaan oikuttelevat pelit kloonaamalla käyttäytymään normaalisti ja häiriöttömästi.

Levykuvia on varsin montaa tyyppiä.  Sen muoto ilmenee kirjainlyhennelmästä kuten ISO, joka lienee levykuvista tunnetuin.  On hyvä muistaa, että kaikki levykuvia tekevät ohjelmat eivät lue toisilla tehtyjä levykuvia eli palautus onnistuu vain juuri samoja kuvia lukevalla.

Levykuvia tekeviä ja niitä levyille polttavia ohjelmia on netissä runsaasti.  Osa niistä on maksullisia, mutta yksityiskäyttöön on myös maksuttomia sekä kokeiluversioita. Tässä linkkejä muutamiin levykuvaohjelmiin:

Free ISO Creator: http://www.minidvdsoft.com/isocreator/

Miray Software HDClone: http://www.miray.de/products/sat.hdclone.html

Paragon - free backup software: http://www.paragon-software.com/free/

ImgBurn, myös suomeksi: http://imgburn.com/index.php?act=download

DriveImage XML: http://www.runtime.org/driveimage-xml.htm

Nekon ohje DriveImage XMLn käyttämiserksi: http://neko.kapsi.fi/ohje/driveimagexml.html

XPn kloonausohjelmia:

DrvClonerXP: http://www.softpedia.com/get/System/Back-Up-and-Recovery/DrvClonerXP.shtml

CDBurnerXP: http://cdburnerxp.se/en/home

19.10.10

---

Artikkelista on uudempi versio ->Täällä:

Elektoniikka ei tykkää ukkosesta; irroita sähkölaitteet

Ukkostutka näyttää salamoinnin




Klikkaa tutkasivustolla tätä avauskuvaa, niin saat vielä tarkempia tietoja tilanteesta.


Erityisesti tänä kesänä ovat ukonilmat lähes aina uhkaamassa.  Missähän päin juuri nyt salamoi, onko jo lähelläkin?  Tämän saa selville katsomalla ukostutkan kuvaa.  Ukkostutkien kuvat ovat suuntaa antavia, niitä ei pidä käyttää takempaan analysointiin ja paikantamiseen. 

Valtakunnallinen ukkostutka löytyy tästä linkistä:

http://www.flcenter.net/ukkostutka.html#suurikuva

Myös muita ukkostutkia on, joista monet näyttävät tilanteen valtakunnallisesti tai ainakin melkein.  Ne on listattu tälle saitille, josta  pääsee myös tutkakuviin.

http://ukkostutkat.com/

Ukkonen vahingoittaa helposti elektroniikkaa

Ukkosen aiheuttamat sähkölaiteviat ja etenkin elektroniikalle aiheutuneet viat ovat selvästi kasvussa.  Siksi kannattaa  hankkia hyviä suojauksia  ja irroittaa elektoniikkalaitteet kuten tietokone ja TV sekä sähköverkosta että antenneista ja  modeemit nettiverkosta.

Vaurioita tapahtuu sekä maaseudulla että myös kaupunkitaajamissa.  Siis tietokoneesi ei ole ukkoselta suojassa kerrostalossakaan, vaikka mahdollisuus onkin maaseutua hiukan pienempi.  Moni meistä on joutunut hankkimaan uuden modeemin, emolevyn, näytön tai muuta oleellista ukkosen jäljiltä.  Vältä sinä nämä harmit.  Irroita sähkölaiteet johdoista.

Ukonilma on myös huono ajankohta käyttää tietokonetta, joka on kytketty sähköverkkoon.  Vaikka ylijännitteestä ei olisikaan kyse, niin häiriöt yleisessä sähköverkossa voivat katkaista sähkön saannin koska tahansa.  Ja kun sähkö loppuu odottamatta konetta käytettäessä, niin  vähintäänkin käsiteltävät tiedot katoavat.  Lisäksi koko kone voi mennä sekaisin.

UPS suojaus on parhaita keinoja suojauspuolella, vielä parempi kuin pelkät ylijännitesuojat. Sen akulla onnistuu myös tietokoneen hallittu sammuttaminen.

Mitä on hyvä tietää ukkosesta?

Milloin ukkosia esiintyy ja mitä silloin tapahtuu?  Siitä on Ilmateiteen laitos tehnyt hyvän ja tiiviin kysymys-vastaus sarjan:

http://www.fmi.fi/kysymyksia/index_6.html#9

14.7.10 täydennys 15.7.10 

---