SSD-levy

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun marraskuu 16, 2013

Tämä kuuluu artikkelisarjaan Suuri Windows Sesonki.  SSD-levyihin palataan myös myöhemmin päivitysten ja koneen kokoamisen yhteydessä.

 

SSD-levyjen aika tulossa, se on jo alkanut

 

SSD-levyt tuovat nopeutta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tietokoneet kehittyvät koko ajan tehokkaammiksi ja nopeammiksi.  Merkittävää teknistä uudistumista on niiden kaikkien komponenttien kohdalla.  Erityisesti mainittakoon yhä nopeammat prosessorit. Mutta vieläkin oleellisempi muutosvaihe on alkanut:  SSD levyjen tulo jokapäiväiseen käyttöön.

Tähän asti kun on halunnut uudistaa tietokoneensa tekniikkaa, niin on hankittu nopeampi prosessori, ehkä lisää RAM-muistiakin.  Nyt SSD-levyt tuovat tuohon hankintaan nähden uuden ja vieläkin tehokkaamman mahdollisuuden muuttaa kone todella nopeaksi.

Oho, tuntuuko kovilta lupauksilta?  Niin se vain on, että SSD-levy muuttaa vanhankin koneen aivan uuteen tehokkuusluokkaan kuin esim lähellekään samanhintainen prosessori.  Mikä ihme tuo härpäke sitten oikein on, katsotaanpa lähemmin.

Kunnianosoitus perinteiselle kiintolevylle (HDD-levy)

Perinteisiä kiintolevyjä on kehitetty jostakin 1950 luvun lopusta astui.  Niinpä kehitys on ollutkin valtavaa.  Kirjoittajan mielestä nykyaikainen suuren kapasiteetin kiintolevy on suorastaan teknisesti mahdoton.  Sellaisia hakunopeuksia ja sellaisia määriä muistia!  Siinä on käytetty nanoteknologiaa, äärimmäisen pienien osien tarkkaa valmistustekniikkaa (1 nanometri on metrin biljoonasosa).  

Kiintolevyjen kehittäminen on vaatinut tutkimusta ja suuri teollinen valmistaminen huomattavia pääomia.  Niinpä uusista aikaisemmista kiintolevyvalmistajista on enää parhaat jäljellä, lienee alle 10 kpl maailmassa.

Se, että nyt ovat SSD-levyt tulleet, ei poista mitenkään HDD-levyjen tarvetta.  Vielä pitkällä tähtäimelläkin niitä ja niiden laajoja varastointikykyjä tarvitaan.  Nyt on tulossa aika, jolloin nämä kummankin tyypin varastointivälineet täydentävät toisiaan.

SSD-levy ja sen edut

SSD-levyjen (Solid-state Drive) kehitys on tämän vuosisadan asioita. Ensimmäiset SSDt ilmestyivät suurten valmistajien tietokoneisiin vuoden 2008 tienoilla.  Seuraavana vuonna niitä oli jo Suomessakin runsaasti käytössä.

HDD-levyissä tiedon tallennus ja haku tapahtuu liikkuvia osia käyttämällä.  Sen liikkuvat osat ovat nopeutta rajoittava ominaisuus ja aikoinaan vikaherkkiäkin.  SSD-levyissä ei ole mitään liikkuvia osia.  Se kertoo kenelle tahansa, että koko systeemin täytyy olla ihan erilainen.  Ja niin se onkin. Niissä tiedon varastointi ja tapahtuu sähköisesti kiinteään puolijohde-aineeseen esim. flash-tekniikkaa käyttämällä.

Tässä emme mene pitemmällä teknisiin yksityiskohtiin.  Jos ne kiinnostavat, niin suomenkielisessä Wikipediassa on lyhyt selostus -> täällä   Ja oikein perusteellinen englanniksi -> täällä 

Edellä jo vinkattiin, että SSD-levyt ovat huomattavasti perinteisiä kiintolevyjä nopeampia.  Se on niiden oleellinen etu, mutta ei ainoa. Lisäksi ne kuluttavat vähemmän virtaa, mikä esim läppäreissä on tärkeätä.  Ne ovat myös äänettömiä; mitään ääntä ei kulu kun mikään ei liiku.  Lämpöä kehittyy vähemmän, joka sekin on monessa käytössä toivottu ominaisuus.  SSD-levyjä ei tarvitse liioin eheyttää, kuten perinteisiä.

Entä sitten huonompia puolia?  Kaikilla teknisillä komponenteilla on ominaisuutensa, joista osa on käyttöä rajoittavia.  Tällaisia ominaisuuksia ovat SSD-levyn huomattavasti kalliimpi varastointitilan hinta, verrattuna perinteisiin kiintolevyihin.  Tätä kompensoidaan siten, että normaalikäyttöön on tullut lähinnä 120 ja 240 GB kokoisia.  Toki suurempiakin tehdään, mutta vielä tällä hetkellä ne maksavat tavalliselle käyttäjälle jo sitten timantteja.

Toinen levyjen ja flash-tekniikan erityinen ominaisuus on, että muistisoluilla on rajallinen elinikä. Ne tavallaan kuluvat käytössä eli niihin kirjoitettaessa.  Lukeminen ei niitä sen sijaan kuluta.  Tätä varten on levyissä mm varamuistia, joka tulee käyttöön sitä mukaan kun muistisolu mahdollisesti väsyy. Myös levyn TRIM-tuki vähentää tarpeetonta levylle kirjoitusta.  Levyjen nykyinen käyttöikä on valmistajien mukaan jatkuvassa käytössä viisi vuotta, mikä on yleensäkin tietokoneiden ja HDD-levyjenkin käyttöikä.

Levyjen kestävyydestä on ollut kovasti puhetta julkisuudessa.  Tästä kestävyyskysymyksestä vielä tämän artikkelin aivan lopussa.

 

Miksi se on nopea – SSD-levy käytössä

Tässä Youtube-video, joka havainnollistaa millainen nopeusero SDD-levyllä on perinteiseen HDD-levyyn nähden. Tietokoneen ja sen ohjelmien toiminta perustuu siihen, että jostakin löytyy tietoja, bittejä, joka saavat sen meille järkeväksi apulaiseksi. Niitä löytyy tietokoneen muisteista:  RAM-muistista sinne aina erikseen latautuvaa käyttötietoa ja jostakin muualta vielä enemmän tarvittavaa käyttöjärjestelmä- ja softatietoa.  Tiedämme että kiintolevy on aina toiminnassa kun teemme jotakin koneella. Se lukee ja kirjoittaa.    

SSD-levy on todella merkittävä parannus tietokoneen nopeuteen ja käyttömukavuuteen.  Kaikki tapahtuu nopeasti (ja äänettömästi) – heti koska tieto on heti löydettävissä.  Jos asentaa entiseen Win 7 koneeseen uuden SSD-levyn, niin voi tämän dramaattisen muutoksen myös mitata ja nähdä Suorituskykytiedoista (Kirjoita Hae… -kenttään Suorituskykytiedot).   Katso arvoja ennen ja jälkeen:  Peruspistemäärä nousee päivityksen jälkeen 7ään ja kokoonpanosta riippuen ylikin, jopa 7.8-7.9ään, mikä onkin jo Win 7 korkeimpia mahdollisia saavutettavia arvoja.

HDD-levyt täydentävät SSD-levyjä

Pöytäkoneissa nopea tietokoneen käyttö sekä riittävä varastotila saadaan aikaan helposti käyttämällä sekä SSD- että 1 GB tai suurempaa HDD-levyä. Tällöin SSDlle – 1. levy ja c:asema – asennetaan käyttöjärjestelmä(t), ohjelmat, mahdolliset pelit ja muut nopeutta vaativat tehtävät.  Sen sijaan varastotilaa vaativat kuten valokuvat, videot, musiikki, viihde ja varmuuskopiot sijoitetaan kakkoslevylle eli HDDlle.  Lisäksi on esim läppäreissä lisätilana varastointiin käytettävissä ulkoisia kiintolevyjä ja vaikka muistitikkuja.

Kaupasta saatavat SSD-levyt ovat kooltaan pieniä eli 2.5 ”  koska niiden valmistuksessa tähdätään myös läppäreihin.  Kun sellainen sijoitetaan pöytäkoneeseen tarvitaan kiinnikkeet, kiskot,  jotka saa samoista kaupoista kuin itse levytkin.

Käyttöjärjestelmän asennus SSD-levylle voidaan tehdä periaatteessa kahdella tavalla;  asentamalla se asennuslevyltä tai kloonaamalla eli asentamalla sen ISO-levykuva.  Ensiksi mainittu eli suora asennus on suositeltava.  Se nimittäin varmistaa levyn ja käyttöjärjestelmän parhaiten yhteensopivan rakenteen TRIM-toimintoineen.

Jos levy tulee päivitettävään koneeseen, niin kannattaa jättää vanha kiintolevy kakkos- tai kolmoslevyksi.  Siitä voi kerätä tarvittavia tietoja muualle.  Samalla siinä on tilaa varastoinnille ja toimii hätätilassa varakäyttöjärjestelmänäkin, jos on levyyn jätetty.

Uusia merkkikoneita SSDllä varustettuna on meillä myös jo saatavissa.  Pelaajien koneissa se ei enää ole enää lainkaan harvinaisuus.  Uuden tietokoneen hankintaan ja valintaan palataan tässä artikkelisarjassa myöhemmin.  Samoin kuin koneiden päivitykseen ja omatoimiseen kokoamiseen.

Alinna Linkeissä tietoja SSD-levyistä, ohjelmista ja muusta, joita voidaan tarvita päivitettäessä kone niillä.

Väitteet julkisuudessa: SSD-levy voi tuhoutua

Aina uutta tekniikkaa käyttöön otettaessa esiintyy mielipiteitä, jotka kannustavat kehitystä eteenpäin sekä myös vastakkaisia eli tekniikan epäilyä.  Niin tietysti SSD-levyjenkin kohdalla.  Onkin muistettava, että tekniikalla ei ole vielä takanaan montaakaan vuotta, joten sitä voidaan pitää edelleenkin uutena tulokkaana.  Sellainen voi häiritä markkinoilla ja käytössä olevien systeemien reviirejä.

Lähinnä SSD-levyistä ovat varoitelleet perinteisiä HDD-levyjä valmistava teollisuus.  Myös ammattimaiset toimimattomilta levyiltä palauttamista harjoittavat yritykset ovat olleet samanhenkisiä.  Edellisten kritiikki on ymmärrettävää uutta tulokasta kohtaan.  

Palauttajilla on paremmat valmiudet,  laitteet ja kokemus perinteisiltä kiintolevyltä palauttamisessa. Lisäksi heitä voi arveluttaa, että SSD muutoksen yhteydessä yhä useammat käyttäjät – erityisesti firmat – ryhtyvät (vihdoinkin!) systemaattiseen tietojen varmuuskopiointiin. Osaava kotikäyttäjä voi palauttaa tietoja hajonneelta HDD-levyltä.  Rikkoutuneelta SSD-levyltä se ei onnistu, ja taitaa olla vaikea paikka jopa ammattilaisille.

Mahdolliset haitat on SSD-levyjen kohdalla torjuttavissa.  Hinta ei ole suuri kun käytetään pienempiä levykokoja ja varastoidaan dataa HDD-levyille.  Vakuutus häiriöiden ja mahdollisen rikkoontumisen varalle on jokaisen käytettävissä ja aina suositeltava:  varmuuskopiointi, joka voi olla lisäksi täysin automaattista.

SSD-levyistä voi sanoa, että se on tulevaisuuden tekniikkaa joka on tavallisen käyttäjän ulottuvilla jo tänään.  Voi vain arvailla, mihin päästään kun kehitetään levyjen tallennustekniikkaa ja muistimateriaaleja.  Joka on SSD-levyllä varustettua konetta käyttänyt ei voi koskaan enää palata entiseen eli varsinaisen käyttövoiman kiintolevysijaintiin.

 

Linkit

SSD-levyjen tekniikasta suomeksi 

Solid-state drive, SSD-levyjen tekniikka laajasti, englanniksi

HDD ja SSD levyjen vertailua, englanniksi

Säännöllisen varmuuskopioinnin merkitys, englanniksi

Acronis True Image, monipuolinen varmuuskopiointiohjelma, maksullinen josta 1 kk trial aika.  Suosittu mm SSD-levyjen automaattiseen varmuuskopiointiin

Useita maksuttomia levykokonaisuuksien varmuuskopiointiohjelmia 

Varmuuskopioinnin opas kotikäyttäjiä varten 

 

Artkkelisarja Suuresta Windows Sesongista jatkuu lähipäivinä

 

 

EmailFacebookTwitterGoogle+LinkedInShare

Tagit: , ,