Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun marraskuu 30, 2011

Tietokoneharrastus on yksi harrastus lukuisten muiden joukossa.  Millaista se voisi olla?  Tässä ei ryhdytä verbaaliseen voimisteluun tietokoneharrastuksen määrittelemiseksi, vaan pyritään kuvaamaan mitä se voisi käytännössä sisältää.

Harrastuksille on tyypillistä, että niitä voidaan harrastaa hyvin aktiivisesti tai sitten vain silloin tällöin tai ohimennen. Sellainen on tietokoneharrastuskin.  Netissä surffaileva voi katsoa olevansa jonkin asteinen tietokoneharrastaja siinä missä IT-tekniikasta kehittyy jollekin toiselle aivan ammatti.

Rajojen veto ei ole niin oleellista.  Tärkeitä on itse tekeminen.  Ja tieto siitä, että tietokonetta voi harrastaa ja tehdä sitä usealla eri tavalla.  Jotta ei käsiteltäisi aivan sikin sokin erilaisia keinoja, niin jaetaan iso kaakku ensiksi vaikka kahteen:  Tietokoneen kokoaminen eli rakentelu ja tekninen virittely sekä toisaalta tietokoneen käyttämiseen liittyvät harrastukset.  Kuten sanottu, nämä mitkään eivät ole selvärajaisia, vaan harrastajastaan riippuen sekoittuvat muihinkin tavoitteisiin.

Rakentajat

Rakentamisen yleisin homma on varmasti tietokoneen kokoaminen ja mahdollisesti sen rautapuolen virittely ja korjailu.  Todella antoisaa ja tähän pysyy nykyisin saatavilla komponenteilla ja ohjeilla kuka tahansa.  Kuitenkin itse koneensa kasannut tietää koko tietokoneen sielunelämästä jo varsin paljon.

Pidemmälle erikoistumisen suuntaan mennään jos ryhdytään ylikellottajaksi.  Ylikellottajat vaivat tehdä sitä omaksi ilokseen, mutta myös saavuttaa ennätyksiä ja siten mainetta omalle harrastajaprofiililleen.  Käytännön ihminen voi siten kysyä, mitä hyötyä tuosta ylikellottamisesta on.  On siitä monenlaista.  Hyöty ei välttämättä ole, että saadaan huippunopeasti toimivia koneita, vaan niillä kokemuksilla ja kehitysnäkymillä, joita saadaan laajemminkin tietokoneen komponenttien valmistusta myöten. 

Rakentelun erikoisuuksia on myös esim erilaisten tehojäähdytysjärjestelmien käyttö. Tämä voi liittyä ylikellotukseen, mutta muutenkin voi niitä testailla.  Edelleen on tietokoneiden tuunaus oma lajinsa.  Ulkonäöltään voidaan saada aikaan mitä tahansa erikoisuuksia, värivaloja, vaikka tietokone sohvassa, saappaassa tai urheilupusakassa.

Rakentamisen ja softan välimaaston asettuu vaativampi tietokonepelaaminen, erityisesti monipelaaminen netissä.  Siihen tarvitaan aivan tavaomaisia tehokkaampia koneita sekä usein erilaisia lisälaitteita.  Softapuoltakin on hallittava, pelien säädöistä puhumattakaan.  Pelien itse tekeminen on mahdollista ja silloin on jo softaosaaja.

Softaajat

Mutta mennään jo meille kaikille ilmeisesti läheisempää eli tietokoneiden käyttöön.  Siihen kuuluu tietokoneen käyttö normaalitarkoituksiin, jos nyt niin voidaan sanoa, sekä joihinkin erikoistarkoituksiin.  Aktiivista nettisurffailua voidaan pitää myös tietokoneharrastauksena, varsinkin, jos käytetään itse asennettuja ja ylläpidettäviä ohjelmia.  Softapuolella rajanveto harrastajan ja käyttäjän välillä onkin kovasti epämääräinen.  Mutta ei se mitään, monesta käyttäjästä tulee tiedon karttuessa usein myös harrastaja.

Monet ovat pitkälle perehtyneet johonkin softapuolen erityisalueeseen, vaikka kuvan- tai musiikinkäsittelyyn, videoiden tuottamiseen ja editoimiseen tai omien kotisivujen ylläpitämiseen.  Facebookin tai muiden sosiaalisten medioiden käyttö menee ainakin suuremman aktiviteetin myötä ehkä myös harrastukseksi.  Konsolipelaamista pidän jo vähän kauempana tietokoneharrastuksesta.

Softien puolella löytyy tekemistä ja kehittämistä.  Joidenkin kohdalla on vaikka kiinnostus Linux-käyttöjärjestelmiin poikinut paljon kivaa tietoa ja tekemistä.  Ohjelmia voi vaikka suomentaa, sitä työtä tai harrastusta tarvitaan jatkuvasti.

Koodaus softapuolen kärkenä

Ehkä ylemmässä kerroksessa majailevat kuitenkin koodaajat eli ohjelmoinnin harrastat ja osaajat.  Heille avautuu alan opiskelun myötä mahdollisuuksia työelämässä.  Useassa tietotekniikan ammatissa edellytetään koodaustaitoa tai ainakin sen perustietoja.  Jos tavallisen käytön ja harrastuksen rajaveto on vaikeata softapuolella, niin erityisen vaikeata se on myös koodauksen kohdalla.  Ammattinakin siitä moni voi sanoa, että se on samalla harrastukseni.

Ulkomailla on netissä erilaisia tietokoneharrastajien yhteisöjä.  Onhan meilläkin sivustoja ja foorumeita, jotka käsittelevät jotakin harrastusalaa, ja useitakin.  Mutta ei tiettävästi kaikenlaisten tietokoneharrastajien yhteistä nettiorganisaatiota, ainakaan vielä.

Tämä ei ole tyhjentävä selostus tietokoneharrastuksen eri sektoreista.  Eri mahdollisuuksia voidaan yhdistellä ja päätyä todella yksilöllisiin näkymiin.  Välillä voi todeta, että yhden harrastussektorin – tai siitä johdetun ammatin – väki lankeaa ylenkatsomaan muita.  Sellaiseen ei ole mitään syytä.  Kaikki olemme kuitenkin soutajia samassa veneessä.  Antoisa harrastuksemme etenee parhaiten kun arvostamme toisia ja pystymme yhteistyöhön.

Niin, paitsi tietysti joku saattaisi olla kanssani kiinnostunut juuri siitä paatin perämiehen paikasta…

Share

Tagit:

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun marraskuu 27, 2011

Sitä voi käydä niin, että kaikki tuntuu tylsältä.  Että ”maanantai ei oo mittää, tiistai ei oo mittää jne”.  Erityisesti kun tulee pimeämpi vuodenaika, niin kaikki voi näyttää niin hervottoman samanlaiselta. Maailmassa ja ympäristössä tapahtuu koko ajan.  Monella taholla ahkeroidaan tosissaan, että meillä ei olisi tylsää.  Sen torjuntaan tuotetaan viihdettä, elämyksiä, kirjoitetaan kirjoja ja jutellaan Facebookisssa.  […]

Share

Lue lisää aiheesta Kolumni: Mitä jos on mälsää

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli

Onko maailmankaikkeudessa muita kehittyneitä olentoja kuin me ihmiset?  Vai olemmeko me yksin maailmassa?  Vuodesta 1999 lähtien ovat SETI-projektin valtavat avaruuteen suunnatut antennit haravoineet merkkejä älyllisestä elämästä avaruudessa. SETI eli Search for Extraterrestrial Intelligence perustettiin selvittämään, onko maailmankaikkeudessa muita.  Hyvin mielenkiintoinen kysymys.  Jotkin ihmiset ovat sitä mieltä, että me emme voi olla millään ainoa älyllisen elämän […]

Share

Lue lisää aiheesta Ääniä avaruudesta – onko siellä joku!: SETI-projekti

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun marraskuu 19, 2011

  Tiedätkö mikä on laajakaistasi nopeus?  Onko se sitä nopeusluokkaa mistä maksat operaattorille?  Tai onko laajakaistasi nopeus hidastunut? Viime aikoina on laajakaistojen nopeus ollut esillä monessakin mielessä. Katselin netistä, onko yleensä käyttäjillä ongelmia nettinopeuksien kanssa.  Onpa tosiaan, ongelmista ei näy olevan mitään pulaa.  Lisäksi olen melko varma, että erittäin monet eivät ole tietoisia siitä, mikä […]

Share

Lue lisää aiheesta Tiedätkö mikä on laajakaistasi nopeus?

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli

Nettiturvallisuus on taas kerran puhuttanut.  Nyt on anastettu jopa satojatuhansia suomalaisia sähköpostiosoitteita ja niiden salasanojakin.  Asiantuntijat ovat todenneet, että näin on käynyt.  Ja antaneet kuvan, että me kuluttajat olemme välinpitämättömiä. Tarkalleen ottaen asia pitää paikkansa.  Mutta sitä on syytä tarkastella hiukan lähemmin.  Kuluttajat eivät ole tahallaan huolimattomia ja tietämättömiä.  Teemme yleensä parhaamme jos vain tiedämme […]

Share

Lue lisää aiheesta Kenen syy on huono nettiturvallisuus – anastetut sähköpostiosoitteet?