Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli

Ainakin meidän suomalaisten perinteeseen kuuluu tietää, mikä on ilmaista ja mikä maksullista.  Emme pidä luotettavana palveluiden käyttöä, jossa tämä raja on hämärä.  Täytyy tietää, maksaako jokin vai ei.  Ja jos se maksaa, niin mitä se maksaa.

Netissä odotamme samoja perinteitä, selväpiirteisyyttä maksuasioissa.  Mutta tiedämme myös, että tulee olla aina varovainen.  Mikään ei ole harmillisempaa kuin vasta myöhemmin todeta, että voi hemmetti, tämähän olikin maksullinen!  Kun maksullisiakin joka päivä ostamme ja käytämme, niin ei siinä mitään, mutta se pitää tietää.

Tämä maksamaisen rajanveto voi hämärtyä vahingoissa tai sitten aivan tarkoituksella.  Joku voisi sanoa, että sehän on sitten selvää huijausta, jos erehdytetään.  Tiedä sitten mikä on oikea termi, mutta ainakin se on höynäyttämistä.

Miten maksamisen rajanveto sitten voi hämärtyä?  Tapoja ja keinoja on lukuisia, sillä kaikki lienevät yksilöllisiä kun riittävän pitkälle yksityiskohtiin mennään.  Otetaan yksi esimerkki Elisa ja sen palvelut. 

Operaattorin tehtävänä on palvella asiakkaitaan.  Jos kyse on asiakkaan vaikka tietokoneen viasta, niin se ei kuulu operaattorin maksuttomaan palveluun.  Mutta tarjotun nettiyhteyden vikojen selvittely, varsinkin jos vika on esim. laajakaistassa, pitäisi olla maksutonta asiakkaalle.  Mehän maksamme toimivista nettiyhteyksistä.  

Kokemuksia Elisan Omaguru-palvelusta

Yhtiö on perustanut Omaguru-nimisen palveluyksikön.  Se auttaa operaattorin asiakkaita maksusta, tekee esim. etäasennuksena korjauksia asiakkaiden koneisiin jne.   Kuulostaa periaatteessa ihan hyvältä.  Mutta se ei ole enää hyvä jos huonosti toimivasta tai toimimattomasta laajakaistasta yhtiön oma vianetsimisohjelma ohjaa kyseisen maksullisen palvelun puoleen.  Kuinka moni menee sitä käyttämään ja kuinka moni pitää sitkeästi kiinni siitä, että laajakaistan on toimittava ilman ylimääräisiä selvitysmaksuja.  Jo puhelut sinne ovat maksullisia. En usko, että yhtiö on tahallisesti siirtämässä osaa palveluistaan maksulliselle puolelle, mutta näin voi käytännössä käydä.

Toinen luku epäselvistä maksuaisoista ovat kyseisen apuorganisaation veloitusperiaatteet.  Lasku tulee operaattorin muun laskutuksen yhteydessä ja ainakin näkemissäni tapauksissa se on merkitty palvelujen käytön sykkeinä!  Siis todella, 700 sykettä.  Siitä varmaan sitten meistä jokainen voi heti laskea, mitä lasku tarkalleen on mistäkin asiasta ja millaisesta esim. ajankäytöstä.  Siitä vaan tarkastamaan, kuuluuko asiakkaan koneelle väärin asennetun softan ajankäyttö laskuun vai ei.

Hyvä ratkaisu tuollaiseen asiaan, jossa kuluttaja kokee kärsineensä vääryyttä on tehdä kirjallinen reklamaatio.  Ainakin Elisan kohdalla se on johtanut Omaguru-asioissa asiakkaan kannalta hyvään lopputulokseen.

Jos esimerkki on yleispätevä, se merkitsee, että maksullisen ja maksuttoman rajanveto voi tulla yhä syheröisemmäksi.  Ei siis ihme, että paine kuluttajaviranomaisiin päin kasvaa.  Valitettavasti kaikilla ei ole aikaa ja tarmoa lähteä peräämään oikeuksiaan tai tekemään reklamaatioita kaikenkirjavissa nettipalveluiden ongelmissa.

Maksullisia nettipalveluita käyttävät eniten ne, jotka ovat huonosti perillä asioista.  Siksi epäselvyydet palveluiden hinnoittelussa ja niiden maksamisessa jäävät varmasti yleensä tutkimatta.   Käyttäjä joutuu toteamaan, että pakkohan se on maksaa.  Myös jotkin nörtteinä itseään pitävät ihmiset sanovat helposti, että jos ei osaa, niin pitää maksaa oppirahoja. 

Eikös se ole oikein sanottu, mutta väärin ohjeistettu.

 

 

Share

Tagit:

Jätä kommentti

Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>