Pelaaminen muuttuu – digipelaaminen kasvussa
[1]
Pelaaminen on aina olut osa ihmisten elämän kokonaisuutta. Nyt meillä on sekä vanhat että uudet pelit. Ja ennen kaikkea meillä on digipelaaminen. Muuttuko pelaamisemme, mitä kehitys tuo tullessaan? Vieläkö pasianssi on meillä Suomessa suosituin peli? Entä paljonko rahaa käytetään pelaamiseen? Millaiset pelit ovat eri ikäryhmien suosikkeja? Miten suosittuja ovat omat pelisi? Tässä katsaus meidän suomalaisten pelaamiseen.
Pelaamisella on tosi pitkä historia. Se ulottuu niin kauas, että pelaamisen välineitä – kuten nopat – on kaivauksissa löytynyt 3000 vuoden takaa. Mutta miten niitä käytettiin, siitä ei ole tietoa. Uhkapelejäkin on pelattu jo tuhansia vuosia. Niiltä ajoilta ei ole kirjoitettua tietoa saati sitten tutkimuksia pelaamisesta, jollaisia nykyään tehdään. Seuraavan katsauksen pääasiallinen materiaali on Tampereen yliopiston Pelaajabarometri-tutkimukset sekä Tilastokeskuksen seurantatiedot.
Miten siis esimerkiksi Pasianssi, Lotto ja digipelaaminen?
Miten pelaaminen muuttuu? Kehitystä Suomessa voidaan seurata, koska sitä on tutkittu jo aikaisempina vuosina. Suoraa verrannollinen on Pelaajabarometri v. 2015, josta saadaan hyvä vertailukohta muutoksiin.
Yllättäviä muutoksia ei ole tapahtunut. Voisi sanoa, että se muuttuminen mikä tutkimuksissa todetaan, on jokaisen melko pitkälle itsekin arvattavissa. Kuten digipelaamisen kasvu, pelien monimuotoisuuden kasvu ja eri pelien suosion muuttuminen. Mutta oma mielenkiitonsa on jo silläkin, mikä pysyy ennallaan ja miten esim. käytämme aikaa ja rahaa rahapeleihin.
Pelaamiseen tarvitsemme aikaa keskimäärin 4.76 tuntia viikossa. Rahaa menee aikaisempaa enemmän. Sitä käytetään keskimäärin 11 euroa kuukaudessa.
Tähän asti on pasianssi ollut meillä suosituin peli. Miten ollakaan, se on nyt kuitenkin tipahtanut kaksossijalle. Tilastollisesti on ohi mennyt Veikkauksen rahapelit (Lotto jne.). Tästä artikkelin otsiokkokuva. Toki pasianssien suosio on edelleenkin mittava. Miten tulisimmekaan toimeen ilman niitä!
Kyllä me pelaamme – melkein kakki. Tarkalleen 97,8 % meistä pelaa jotakin. Aktiivisiksi pelaajiksi sanotaan niitä, jotka pelaavat vähintään kerran kuukaudessa. Tällaisia pelaajia on 88%, mikä on sama määrä kuin aikaisemminkin.
[2]
[3]Digitaalisia pelejä pelaa 76,1 % eli yhtä paljon kuin aikaisemminkin. Niiden lajityypit on graafissa vasemmalla. Mobiilipelaaminen, johon kuuluvat tietokonepelaaminen ja konsoli-videopelaaminen, on edelleen suosituin pelitapa. Aktiivisia digipelaajia on 60,5 %. Siis pelataan paljon, mutta ei enemmän. Miehet ja naiset pelaavat yhtä paljon, mutta miehet ovat usein aktiivisempia, myös digipelien kodalla. Ikä vaikuttaa pelaamisen aktiivisuuteen.
Iän vaikuitusta pelaamiseen havainnollistaa yllä vasemmalla oleva tilastokeskuksen graafi Digitaalisten pelien pelaaminen vähintään kerran vuodessa. Klikkaa graafit kuten artikkelin muutkin kuvat näkymään. Eriväriset siniset pylväät ovat tietoja eri vuosilta 1991-2017.
Nuoret ja keski-ikäiset pelaavat monimuotoisemmin. Puolet yli 50 vuotiaista ei pelaa lainkaan digitaalisia pelejä. Ei digitaalisia pelien suosio on pysynyt lähes ennallaan, mutta kuitenkin hiukan laskenut. Suosituimpia ovat paperilla pelattavat, kuten sanaristikot, sudokut ja perinteiset pulmapelit. Aktiivisia pelaajia on niillä 36%.
Raha vaihtaa omistajaa – vai vaihtaako?
[4]
[5]
Miten sitten rahapelit? Niistä on viime aikoina puhuttu eniten julkisuudessa. Myös tutkimuksen mukaan me ymmärrämme aika pitkälle rahapelaamisen haitat ja hyödyt. Osa tutkimuskohteista vastaa viisaasti, että rahapelaaminen sisältää kumpiakin puolia asiassa.
Tutkimuksen mukaan 87,3 prosentilla meistä ei ole peliongelmia. (Hm, tunnistavatko ja myöntävätkö kaikki, jos ongelmia on?) Ihmiset pitävät ajan käyttöön liittyviä ongelmia suurempina kuin rahaan liittyviä. Toistuvista ajan käytön ongelmista raportoi kyselyissä 1,2% ja vastaavista rahan käytön kohdalla 0,3%.
Rahapeleistä suosituimpia ovat Veikkauksen arvonta- ja vedonlyöntipelit. Aktiivisesti niitä pelaa 40,6 %, laskua 6%. Veikkauksen raha-automaatti ja kasinopelejä (entinen RAY) pelaa 11,5 %, aikaisemmin 15,1%.
Digitaalinen rahapelaaminen on nousussa. Meistä n. 20 % on aktiivisia rahapelaajia verkossa. Kasvu ei liene ihme, ainakin jokaisen näkemä tarjonta on yhä vilkkaampaa. Todettakoon myös, että uhkapelaamisen tekninen puoli kehittyy uusin askelin. Esim. kehitetään ns. lohkoketjuja, jotka tekevät netin rahapelien yläpitämisen omistajilleen yhä helpommaksi ja riskittömiksi. Rahapelien näkyvän tarjonnan voimakas kasvu osoittaa, että ne ovat ylläpitäjilleen varsin tuottavia. Niitä pyöritetään pelaajien rahoilla.
Kaupankäynti siirtynyt verkkoon
Kuten pelaamisessa yleensäkin niin muutoksia tapahtuu pelien luonteen ja yksittäisten pelien suosiossa. Myös niiden hankintatapa on melko selvästi muuttunut verkkoon. Toki edelleenkin pelejä voi ostaa kaupoista, mutta painopiste on selvästi verkossa.
Kilpapelaaminen
Meillä on kilpapelaajiakin eli eSports harrastajia. Tämä on suhteellisen uusia pelaamisen muotoja, mutta löytänyt myös Suomesta harrastajia ja menestyneitäkin. Tutkimus toteaa melko selvän asia, että ”ne eivät ole koko väestön tasolla erityisen laajasti harrastettuja. Mutta aktiivisten digipelaajien keskuudessa kuitenkin kohtalaisten suosittuja”.
Uusia viihdepelien suosikkeja
Suosituimpien Veikkauksen rahapelien ja pasianssin jälkeen on uutena tulokkaana listalle noussut kolmanneksi selviytymispeli Fortnite, kertoo Palaajabarometri. – Se jakaa yhdessä Candy Crush pelisarjan kanssa kolmannen sijan. Erilaiset mahjongit ja sudokut ovat edelleen suosituimpien joukossa ja vanha tuttu Tetris tekee paluun listalle. Simulaatiopeli The Sims ja ammuskelupeli Counter-Strike ovat nostaneet hieman sijoitustaan. Toimintaseikkailupeli Grand Theft Auto on pitänyt edellisen sijoituksensa. Urheilupeleistä suosituimpien listalla pysyy NHL. Myös ammuskelupeli Call of Duty pysyy edelleen suosituimpien listalla.
[6] 
[7]Vieressä vasemmalla graafi suosituimmista peleistä. Klikkaa nämäkin kuvat näkymään. Oikealla Mahjongia, kirjoittajan suosikkeja.
– Uusia tulokkaita listalle ovat mobiili-pulmapeli Sanapala sekä myös uutta selviytymispelityyppiä edustava PlayerUnknown’s Battlegrounds ja toimintapeli Super Mario. Myös Pokémon nousee suosituimpien listalle, syynä erityisesti mobiilina pelattava Pokémon GO-peli. Vuoden 2015 listaan nähden ovat pudonnet silloin suositut suomalaisten pelifirmojen mobiilipelit kuten Angry Birds, Hay Day ja Clash of Clans, mutta Hay Day on edelleen naisten suosituimpien pelien joukossa, kertoo tutkimusraportti.
Pelaaminen on osa kulttuuriamme
[8]
Meistä noin puolet (50,5%) pitää pelaamista hyödyllisenä. Haittoja näkee 40,8 % ja osa siis näkee sekä hyötyä että haittoja. Mobiilipelaamisen suosio on – kuten olettaa voi – kasvamassa ja pelien sisällöt muuttuvat. Nuoret aikuiset ovat nousseet aktiivisimmiksi pelaajiksi.
Niin ei sitten muuta kuin kivoja pelihetkiä! Mitä sitten vaan pelaatkin.
Pelaajabarometri 2018 on kokonaisuudessaan PDF muotoisena nähtävissä tai ladattavissa -> tästä [9]. Laajuus 89 sivua. Siinä on nähtävissä mm. huomattavasti enemmän selkeitä graafeja pelaamisesta mitä tässä artikkelissa on mahdollista esittää. Uusin palaajaborometri on julkaistu loppuvuonna 2020. Se on luettavissa täällä -> Pelaajabarometri – pelaaminen lisääntyi koronaeristyksen aikana. [10]
Tilastokeskus: Digitaalisten pelien pelaaminen… [11]
Bonus
Voi olla, että uudessa Windows kympissäsi ei enää ole klassisia Windows pelejä, vain niiden uusia versoita mainoksineen. Pienenä pelaamisen lisäpanoksena tullaan Neptunetissä julkaisemaan lähiaikoina tietoja mm. miten saada vanhat kunnon Windowsin pelit takaisin. Artikkeli on julkaistu ja luettavissa täällä -> Pelaa tuttuja Windows pelejä myös Windows 10ssä. [12]
Päivitetty 4.2.2021
Ongelmia peliriippuvuuden kanssa? Näistä voi olla silloin apua:
Peluuri: Vinkkejä pelaamisen vähentämiseen ja lopettamiseen [13]
Pelirajat’on Vertaistukea rahapelaajille ja läheisille [14]
Kantamo: Apua peliriippuvuuteen hoitomallilla [15]
Hyvä tietää myös näistä
Virkisty pelaamalla [16]