Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli

 

Kotivideoita voi käyttää sellaisenaankin, ilman erityistä editointia. Joissakin kameroissa on mahdollisuus keveään editointiin. Mutta jos ryhdytään tekemään muuta kuin kevyttä viihdepläjäystä, niin editointi tulee tarpeelliseksi.

 

Vanhan VHS-videoinnin aikana editointi tehtiin kahdella nauhurilla.  Nyt digiaikana on sitten jo aivan erilaiset mahdollisuudet koostaa kotivideoita.  Videokameran mukana toimitettu editointisofta on yleensä ensimmäinen kosketus videoiden editointiin.  Kirjoittajan teräväpiirto Panasonicin mukana tuli HD Writer editointisofta. Muidenkin kameramerkkien mukana voi tulla editointiohjelma, esim Pinnacle Studio.

Näistä kylkiäisenä tulevista ohjelmista ovat käyttäjät montaa mieltä.  Samoin niitä on laadultaan varsin eritasoisia.  Käsite softan ”laadusta” saa sisältöä kun luet eteenpäin tätä tekstiä. Osa käyttäjistä on peräti harmissaan joko kameransa kuvan laatuun tai käyttämänsä kylkiäissoftan aikaansaamaan tuloksen.  Tämäkin on laaja kysymys, johon vastauksia voi löytyä tästä artikkelisarjasta.

 

Mitä editoinnissa tapahtuu

Editointiohjelmia on yksikertaisista ja osittain automatisoiduista editoreista vaativiin ja ammattikäyttöön asti. Videoiden tiedostomuotoja käsitellään omassa erillisessä artikkelissaan, mutta tässä siihen raapaisu teräväpiirron eli AVCHD-tallennusmuodon kohdalla.  Nykyiset videokamerat tekevät yleensä parhaimmillaan teräväpiirtokuvaa.  Sitä kannattaa tietysti käyttää, se on laadullisesti parasta. On kuitenkin huomattava, että kaikki editointisoftat ja videoiden katseluvälineet eivät vielä tue AVCHD-muotoa.  Myös välineellä, esim. DVD-soittimella ja TVllä, tulee olla teräväpiirtovalmius, jos sillä näyttää tai tutkii videoita  AVCHD-muodossaan.

Editointiohjelmat tekevät paljon muutakin kuin muokkaavat otetun raakamateriaalin.  Käsitellessään raakamateriaalia, softat muuntavat sen kunkin tarvitsemaan omaan työmuotoon, tiedostomuotoon, joka ei ole lopullinen. Tästä johtuu, että nämä työvaiheessa olevat tiedostot eivät aina ole muunneltavissa tai sellaisenaan siirtokelpoisia esim. muihin editoreihin.  Editoitaessa säilyy raakamateriaali ennallaan koskemattomana.  Ohjelma tekee siitä siis kopiot omaa muokkausprosessiaan varten.

Kun muokkaus on valmis ja video näyttää lopulliselta ohjelma muuntaa muokatut tiedostot lopulliseen muotoonsa – joka yleensä on käyttäjän valittavissa – ja polttaa ne DVD- tai vaikka bluray-levyille, tallettaa koneeseen tai laittaa suoraa jakeluun.   Editointisoftien laadusta puhuttaessa tulee mukaan myös tekninen laatu, jonka täytyisi pysyä mahdollisimman hyvänä kun softa muuntaa tiedostoja muodosta toiseen.  Näitä laatukysymyksiä on käyttäjän hankala todeta.

Vinkki teknisen laadun toteamiseksi: Katso videota suoraa kamerasta esim. TVssä ja vertaa sen jälkeen editorilla tehtyyn tulokseen.  Miten hyvin alkuperäinen laatu säilyy?

Videoiden artikkelisarjan ensimmäisessä jutussa käytiin lyhyesti läpi editoinnin sudenkuopat ja pääasialliset keinot.  Ks. artikkelista -> täällä.

 

Millainen ohjelma editointiin?

Tästä on luonnollisesti melkein yhtä monta mielipidettä kuin käyttäjääkin.  Sopivuus itse kullekin riippuu ratkaisevasti, mitä editoinnilla aikoo tehdä.  Mitä siltä vaatii ja odottaa? Softiahan on joka lähtöön.  Tuntuisi johdonmukaiselta jos kuitenkaan ei ilman aikaisempaa kokemusta heti ala käyttää kaikkein vaativimpia ohjelmia.  On hyvä aloittaa muilla ja siten saada käsitys myös mikä on niiden kohdalla juuri se oma juttu.  

Näin ainakin itse ajattelin ja aloitin Panasonicin kameran mukana tulleella HD Writer 3 AE 3.0 ohjelmalla.  Ennestään tiesin, että ohjelmia on ainakin kahden perustyypin mukaisia; sellaisia, jotka tekevät automaattisesti toimintoja, mutta joilla ei niinkään ole tarkoitus itse tehdä perusteellista muokkausta.  Ja sitten nuo perusteellisempaa eri tavoin säädeltävää työtä tekevät.

Huomasin, että HD Writer oli näistä lähinnä tuon yksityiskohtaisemman editoinnin osaajia.  Kamerassa itsessään on automaattisia muokkausominaisuuksia niitä tarvitseville. Writerillä teinkin oikein onnistuneita videoita ja sain käsityksen, että ohjelma on varmasti aivan parhaasta päästä kameroiden kylkiäisinä tulevista. Tässä artikkelissa otsikkokuvana näkymä editointivaiheesta HD Writer ohjelmalla, käynnissä otsosten trimmaus sopivaan pituuteen,  kaikki kuvat saa suremmiksi klikkaamalla.

Tekninen laatu säilyi erinomaisena, vaikka en käyttänyt lopputulokseen  – paitsi kokeilluissa – enää teräväpiirtoa. Koska tein videoita mm lahjaksi toisille, niin varmaa on, että katselijoilla ei ole kaikissa laitteissaan AVCHD-valmiuksia.  Writerin hyvä tekniikka tulee esille mm. siirtymissä ja teksteissä. Moneen muuhun softaan verrattuna ne toteutuvat veitsenterävinä eivätkä kuvien siirtymät ole väreileviä tai epämääräisiä.

Törmäsin omissa videoissani kuitenkin lopuksi tämän softan pullonkaulaan, tosin yksilölliseen tavoitteeseen.  Sillä sai liitettyä taustamusiikkia, mutta yllättävästi vain yhteen kohtaan kuten videon alkuun.  Jos halusi musiikkikohtia tai muuta äänen lisäystä muualle se ei enää käynytkään päinsä. Tästä sain aiheen ensiksi tutkia erilaisia muuntokeinoja lisämusiikin liittämiseksi.  Ja lopuksi muita vaativampia editointiohjelmia.

CyberLink Power Director

Testailin ja kokeilin niitä.  Otin perusteellisempaan käyttöön maksullisen CyberLink Power Directorin.  Mutta ennen kuin siitä esimerkkinä kerron, niin vielä yleistä editointisoftista.

Merkittävä tekninen ero yksinkertaisemmilla editoreilla ja vaativimmilla on niiden kanavien määrä.  Siinä missä jokin perusohjelma tekee videoon esim. kaksi kanavaa, yhden kuvia ja yhden audiota varten, niin vaativammissa on useampia kanavia eri tarkoituksiin.  Esim. audiopuolella jo lisäys kahteen kuten taustamusiikin ja alkuperäisen äänen kanaviin tekee äänipuolesta paljon paremmin muokattavan.

Videoita editoivan on myös varauduttava siihen, että ohjelma äkkiarvaamatta hyytyy.  Tämä johtuu ehkä virhetoiminnoista, liiallisesta hätäilystä tai hiukan vajaasta konetehosta.  Asia on riippuvainen myös editointiohjelman vaativuudesta.  Vaativammat softat tarvitsevat enemmän konetehoja ja toimivat parhaiten uusien käyttöjärjestelmien kanssa.  

On tosi harmillista, jos pitkän työskentelyn jälkeen menetetään muokkaus edellisestä tallentamisesta lähtien.  Siksi kannattaa tallentaa usein.  Kehittyneemmissä editoreissa on automaattinen tallennus aika-ajoin.  Se takaa, että kovin pitkiä työrupeamia ei mene hukkaan.

 

Perusohjelmista vaativiin editoreihin

 

LISÄYS 20.12.2016, 16.2.1017

Windowsin Elokuvatyökalun tuki ja päivitykset päättyvät 10.1.2017.  Ohjelma on ladattavissa siihen asti mutta ei sen jälkeen.  Tuen puuttuminen aiheuttaa sen, että siitä tulee ajan mittaan tietoturvariski.  Päivittämätömät ohjelmat muodostavat tietokoneeseen tietoturva-aukon.  Saatavissa on Elokuvatyökalun korvaavia ja paremmin toimivia maksuttomiakin ohjelmia.  

Uuasi artikkeli on valmistunut.  Lue tästä -> Videoeditortit valintaopas 

Videoiden tekemisessä pääsee hyvään alkuun kameroiden kylkiäisohjelmilla ja vapaasti saatavilla maksuttomilla editoreilla.  Esimerkiksi Windowsin Elokuvatyökalu (Windows Live Elokuvatyökalu) on suosittu ja harrastajien piirissä hyväksi havaittu softa. Vieressä pikkukuvasta aukeaa näkymä sillä työskentelyyn.  Sillä saa kunnollista videota ja siinä on jopa hienoja automaattisia toimintoja.  Sen saa myös suomenkielisenä, mikä videoiden editointisoftien kohdalla on harvinaisuus. Mukaan kuuluu myös monesta muusta puuttuva ominaisuus;  videoiden jakelu YouTubeen, SkyDriveen, Facebookiin tai ryhmälle. (Jakelu voi kyllä olla hankalahko suoraa YouTubeen, mutta tallentamalla ensin koneeseen ja siitä YouTubeen se onnistuu helposti).  Elokuvatyökalu on usein valmiina Windows 7ssa ja jos ei ole sen saa ladattua. 

Periaatteessa videoiden editointiohjelmat voitaisiin jakaa vaativuutensa mukaan kolmeen ryhmään:

  1. Perusohjelmat
  2. Harrastajaohjelmat
  3. Teho- ja ammattimaisen käytön ohjelmat

Missä kulkee raja kunkin ryhmän välillä on tuo klassinen veteen piirretty viiva.  Sitä on vaikea paikallistaa ja osittain se riippuu myös miten ohjelmaa on tarkoitus käyttää.

Siirryttäessä perusohjelmista vaativampiin seuraa siitä tietysti editointimahdollisuuksien monipuolistuminen, ohjelman parempi tekniikka ja samalla myös käytön monimutkaistuminen.  Tosin esim. jo perus- ja varsinkin harrastajaohjelmiksi ryhmiteltävissä on automaattisia toimintoja, joilla voi hyvin helposti tehdä näyttäviä videoita. Perusohjelmat voivat olla maksuttomia kun jo hiukan vaativammasta harrastajatasosta lähtien on niistä maksettava.  Trial-versoilla voi ja kannattaakin aluksi testata soveltuvuutta omaan käyttöön.

Videota CyberLink Power Directorilla

Tämä editointisofta edustaa vaativia harrastajakäyttöön soveltuvia ohjelmia.  Vieressä klikkaamalla suurentuva pikkukuva työskentelystä ohjelman editorilla. Kuvan alareunasta näet, että raitoja on useita, ne kaikki eivät mahdu edes kuvaan,  mutta perustoiminnot ovat suunnilleen samanlaiset kuin Panasonicin HD Writerissäkin.  Seuraavasta pikkukuvasta aukeaa näkymä siirtymien eli transitioiden valinnasta, vaihtoehdoista vain osa on näkyvissä.

Erityisesti ääniominaisuudet kaksine raitoineen ovat helposti säädettävät ja selkeästi monipuolisemmat.  Äänipuolesta kiinnostuneille tulee ohjelmaan mukan liitännäinen WaveEditor, siitä seuraava kuva.

Merkittävä ero oli DVDllä esitettävien videoiden Menun tekemisessä.  Menuahan tarvitaan videon alkuun säätämään mitä ja miten näytetään.  Yleensä Menusta selviää myös videon nimi.  Power Directoilla saa malleista vaikka minkälaisia vaativia, myös 3-ulotteisia ja musiikilla varustettuja Menuja.  Kirjoittajan videoiden luonto-, eläin-, elämys-aiheisiin ne soveltuvat kuitenkin huonosti.

HD Writerillä saa helposti tehtyä Menun haluamakseen, mutta vaativammalla PowerDirectorilla se ei minulta onnistunut.  Kävin pitkiä keskusteluja ja lähettelin malleja sekä softan tuelle että sen käyttäjäfoorumiin.  Ei syntynyt kuitenkaan kipinää monimutkaiseen muokkausprosessiin. Kiersin asian käyttämällä No menu -asetusta ja tekemällä videon alkuun otoksen päälle omat alkutekstini.  Lopputulos kuitenkin hyvä.

Videoiden editoinnin aloittavilla on useita kysymyksiä. Miten päästä eteenpäin ja tuloksiin?  Paras tapa selvittää asia on tutkia softan käyttöohjetta.  Lisäksi netissä voi olla tietoa ohjelmien käytöstä.  

Editoijia tuskin lohduttaa se, että myös softia käytettäessä ja kokemuksia kertyessä, niin yhä vain voi tulla esiin uusia asioita, termejä tai muuta outoa.  Jos kyse on aivan käytön peruskysymyksistä, niin vastauksia voi kysellä maksullisten ohjelmien tuesta.  Mutta tulos on yleensä vain viittauksia softien käyttöohjeeseen ao. kohtaan.  Harvinaista olisivat selvennykset ja asioiden ajatteleminen käyttäjän/kysyjän kannalta. Parhaassa tapauksessa ohjelman sivuilta voi löytyä lisäohjeita, videoita tms. materiaalia, joista on apua oman ongelman selvittelyyn.

 

 

 

Hyvä tietää myös näistä

Kotivideon teko – kokemuksia videoinnista

Videoiden tiedostomuodot ja niiden muuntaminen

Windows Elokuvatyökalun tuki päättyy 10.1.2017

VHS-videoiden digitointi, pelasta vanhat VHS-videot

Mikä on hyvä mediasoitin

YouTube videoiden tekeminen – videoiden jakelu

Näkyvätkö videot – Windows 7 koodekit kuntoon

Parhaat videoiden latausohjelmat

 

Katso nykyinen tilanne maksuttomista ja maksullisista videoeditoreista: Videoeditorit – esittely ja valintaopas

 

 

Tagit: , , ,