Hymyhuulet

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun 22 lokakuun, 2011

Eurooppalainen talouskriisi.  Sehän se näkyy ja tuntuu nyt olevan.  Levittelee seurauksiaan meille Suomeen omaan lintukotoommekin. Ja ulottuu omaan rahapussimme asti kuten joka ainoa kriisi, olkoon mikä ja missä tahansa. Harmin paikka.  Mutta mistä kummasta se oikein aiheutuu?

Tässä äskettäin se valkeni kirjoittajalle. Kirkastuminen oli pitkän analyyttisen ajattelutavan tulos.  Tuumasin, että siis talouskriisi aiheutuu juuri Euroopan eteläisistä maista.  Mitä niissä olisi niin kummallista ja esimerkiksi meistä pohjoisen maista poikkeavaa? 

Siellähän on päin vastoin hyvät olosuhteet.  Lämmintäkin.  Eikä lunta.  Ja turistit tuovat koko ajan rahaa… No joo, onhan sitä jokainen kuullut korruptiosta.  Että lahjotaan viranomaisia, että saadaan yleensä ajokortti tai tavaroita verotta eikä sopivalla käsirahalla joudu juovukkeessa putkaan.   Mutta olisko se kuitenkaan siinä.  Lahjontaahan on maailmassa niin monessa paikassa.  Eikä silti ole hirvittävää talousongelmaa päällä.

Monet ovat nähneet etelässä työntekoa.  Työmaalla kantaa yksi mies yhtä lautaa ja 7 muuta antaa neuvoja sekä äänekästä opastusta.  Kehittyneemmissä maissa kantajia on jo kaksi ja lautoja iso nippu.  Vain yksi tai kaksi antaa opastusta ja yllyttää suoritukseen.

Entäs meillä Suomessa.  Meillähän ei miehet juuri enää lautoja kanna.  Kyllä siinä tarvitaan vähintään etukuormaajalla varustettu traktori, mieluummin kurottaja tai jokin muu kehittyneempi laite.  Eikä mitään kannustajia tai neuvojia ole missään näkyvissäkään.  Koko työnjohto on omissa tiloissaan, ellei ole lähtenyt taukotiloihin kahville. 

Tuosta on etelän hyväksi se painava etu, että työntekijöitä tarvitaan enemmän.  Eli työttömyyden pitäisi kaiken järjen mukaan olla siellä pienempi. Eli mikäs kumma siellä sitten mättää? 

Jo esi-isämme tiesivät, mitä täytyy tehdä vaurastuakseen.  Työtä.  Lintsaaminen ei auta, sillä ei rahaa kerry.  Myöhempien aikojen ongelma on sitten ollut se, että kun ei työtä löydy.  Silloin on ollut pistettävä pensselit santaan.

Mutta onhan siellä etelässä tekemätöntä työtäkin… Ja sitten alkoi  minulle kirkastua.  Mikä se on kun kauppa ja palvelu on kiinni? Poliisiasemalla on lappu luukulla ja virasto suljettu keskellä päivää?  Se on siesta!  Ja samalla valkeni päivänselvä yhteys:  Siestaa pidetään juuri niissä maissa, joista eurooppalainen talouskriisi on lähtenyt liikkeelle. 

Siesta

Siesta lienee meille suomalaisille jotenkin outo asia kun edes Wikipediassa ei ole siitä suomenkielistä selostusta.  (Englanniksi on, ja siitä saa hyvin selvän konekäännettynäkin).  Siinä sanotaan, että  siesta (Espanjan ääntäminen [sjesta]) on lyhyet päiväunet varhain iltapäivällä, usein keskipäivän aterian jälkeen.  Tällainen aika nukkua on yhteinen perinne joissakin maissa, erityisesti niissä, joissa sää on lämmin.

Haa, siinähän se on eurooppalaisen talouskriisin alkulähde: siesta. Vauraus syntyy työtä tekemällä, ei nukkumalla – ellei ole patjojen testaaja.  Siesta on tekemättömän työn aikaa.  Meillä puurretaan heti puolenpäivän jälkeen täyttä vauhtia, oli sitten kuuma kesä tai hyytävän kylmä talvi.  Eikä tule mieleenkään lähteä välillä johonkin nukkumaan.

Nuorena olin kesätöissä postin varastossa.  Siellä oli mm. pari elämän nautiskelijaa, jotka eväslounaansa ja sen myötä vähän viiniä maisteltuaan menivät nukkumaan tavarahyllyyn.  Puinen harvalaudoitus oli alustana, mutta hyvin näkyi uni maittavan.  Mutta sitten kun kello tuli 13 nautiskelijatkin heräsivät ja työntohina oli täysi. Nukkuminen tapahtui siis lounastauon aikana, eikä siinä mitään iltapäiväunia tarvittu.

Mutta miten lienee etelässä.  Poliisiasemalla varmaan lopetetaan pidätetyn kuulustelu ja pannaan paperit kaappiin.  Kun siesta on päättynyt, niin haetaan pidätetty uudelleen tuoliinsa istumaan ja etsitään kaikki paperit.  Tehokasta ajankäyttöä?  Kuinka moni työ sallii sujuvan katkaisemisen muutamaksi tunniksi?

Entä mitä sanot tästä: Muuallakin kuin Euroopassa on tuollaisia päivänukkumisen perinteitä.  Samantapaisia päiväsikeitä vedetään esim. kaukoidässä kuten Intiassa, Kiinassa jne. Torkkujen nimi vain on siellä toinen.  Siis on olemassa maailmanlaajuinen paha kriiseihin altistuminen erilaisten siestojen myötä!

Mikä sitten neuvoksi?  Pitäisikö meidän tasapuolisuuden vuoksi ryhtyä viettämään siestaa.  Vai pitäisikö sitenkin tehdä työtä tehokkaammin etelässä. Suomalainen siesta olisi aika hirveä ajatus.  Kellä siihen olisi mahdollisuus, miten vuorotyössäkin?  Eipä olisi tasapuolista eikä järkevää.

Eli tilalle jää vain se toinen vaihtoehto, joka on jo edellä sanottu. Jos niin tehtäisiin, niin sillä olisi välitön vaikutus maiden talousongelmiin.  Nythän on puhuttu, että kyse on nimenomaan parannusten uskottavuudesta.  Mikä olisikaan uskottavampaa kuin se, että siestaa ei enää pidettäisikään.

Kun ei ole siestasta artikkelia suomeksi Wikipediassa, niin varmaan ei ole liioin Wikileaksissakaan.  Tässä nyt on kuitenkin selvä vuoto siihen suuntaan.  On paljastettu tekijöitä, joista puhutaan vain pikkutunneilla hämärtyvissä kabineteissa ja lääkärille unettomuuden hoidossa.

Nähtäväksi jää mitä tapahtuu…

 

 

neptunet blogi/ Seppo Partanen 22.10.11

 

Muita kevennyksiä ->täällä

Tagit: , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun 23 syyskuun, 2011

Tiedäthän, että jos musta kissa menee yli tien, niin se merkitsee huonoa. Hm, pitääköhän sen olla kokonaan musta. Valkoinen laikku rinnassa saattaa lieventää sen vaikutuksia.   Entä jos herää aamulla ja huomaa heti, että on sateinen ja synkkä päivä. Ja vatsakin tuntuu olevan kipeä. Ei kun se taitaakin olla pää…. mutta joka tapauksessa. Ja ulkona […]

Lue lisää aiheesta Kolumni: Fiilistelijä

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli

Ylivoimaisesti suurin osa meistä on keskimääräistä parempia autokuskeja. Sen todistavat kaikki tutkimukset. Itsestään selvää on, että myös kirjoittaja kuluu näihin hyviin ajajiin. Jo nuorena huomasin, että autolla ajaminen on juuri omaa alaani. Autokoulunopettajani kertoi hyvän autoilijan tuntomerkit. Hallitseva piirre on laiskuus, ei äkkinäisyys ja hosuminen. No sehän sopi erinomaisesti. Siitä lähtien ovatkin ajorupeamat menneet mukavasti […]

Lue lisää aiheesta Kolumni: Keskimääräistä parempi autoilija