Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli

Tämä kuuluu Suureen Windows Sesonkiin
liittyvään artikkelisarjaan

Millainen tietokone

 

Onko vanha tietokone jo aikansa palvellut?  Pitäisikö saada uusi ja parempi, jossa ei ole  enää vanhan koneen virheitä?  Uuden koneen myötä saa samalla uuden Windowsin.

Saattaa olla, että mielessäsi on jo tarkkakin kuva, millaisen koneen haluat.  Mutta siltä varalta, että asia ei ole vielä oikein kiteytynyt, niin tässä lähdetään rakentamaan hankintaa kivijalasta lähtien.  Myöhemmin tällä sivustolla käsitellään koneen omatoimista kasaamista ja vanhan koneen tekniikan päivittämistä.

Mielessäni on ystäväni lauseet kun hän on yrittänyt netistä katsella itselleen sopivaa konetta:  On niin vaikeata saada selvää koneista ja vertailla niitä kun niiden tiedot ovat aina erilaisia.  Näinhän se usein on.  Tässä nyt yritän antaa hiukan vinkkiä, millaiset tiedot voisivat olla tärkeimpiä.

Pöytäkone, läppäri vai tabletti?

Koneiden ostajat ovat yleensä selvillä minkä tyyppisen koneen haluavat.  Aika hyvä lähtökohta on nykyisestä koneesta saadut kokemukset tai sitten kokonaan uudentyyppisen hankinta.

Jos koneella aikoo tehdä jotakin, työtä, harrastusta, mitä vaan, niin pöytäkone on suurine näyttöineen oivallinen vaihtoehto (matkoille tietysti työkoneeksikin kannettava).  Myös pelaamiseen se on mielestäni suurine näyttöineen ja parempine äänimaailmoineen ykkössijalla, vaikka tiedän olevan myös läppäreillä pelaavia.  Pelikelpoinen läppäri on yleensä myös kalliimpi ratkaisu kuin pöytäkone.  Läppäri on mukana kulkeva tietokone, myös työväline, ja tavalliseen peruskäyttöön sopiva.

Tabletti on kiva ja nopea yhteydenpitoväline, joka kulkee kevyesti mukana minne vain.  Se on viihde- ja nopeine yhteydenpito-ominaisuuksineen nuorten ja kenen tahansa suosikki.  Se taipuu myös TV-ohjelmien ja muun viihteen katseluun.  Ruutu vain on pieni ja työskentely sillä toki mahdollista mutta ei niin sujuvaa kuin pöytäkoneilla ja läppäreillä.

Mistä niitä saa?

Jos nyt on mielessä jokin konetyyppi, niin voi lähteä niitä myyvään kauppaan.  Mikäli kyseessä ei ole erikoistunut tietokoneliike, niin voi yllättyä tarjonnasta.  Suuressakin myymälässä voi olla vain pari kolme tietokonetta.  Myyjä toki selostaa, että kaikkia meidän merkkejämme saadaan nopeasti tilaamalla.  Mutta liikkeessä niitä ei monia ole.

Niinpä jo pienen kokeilun jälkeen tuntuu koneen hakeminen nettiä käyttäen ainoalta oikealta systeemistä, ellei halua päätyä ”mitä tiskillä on” -ratkaisuun. Netissä sitten törmätään tuohon valinnan vaikeuteen, josta jo kerroin esimerkin.

Tuodaan vielä lisää mahdollisuuksia.  Pöytäkoneiden kohdalla on merkkikoneiden lisäksi tietokonekaupoista saatavissa niiden itse kokoamia koneita.  Niitä on alettu tehdä useinkin juuri pelaajia varten, jotka tarvitsevat hyviä ja nopeita koneita.  Määrittelyn pelikoneeksi ei tule tavallista koneen käyttäjää pelästyttää, sillä ne eivät ole mitenkään yksinomaan pelaamista varten.  Niillä on vain käyttöominaisuudet ja nopeus, joka ylettää tähän vaativaan käyttöön asti.  Lisäksi liikkeiden kokoamat koneet on tehty parhaista komponenteista.  Sen sijaan merkkikoneissa käytetään usein mahdollisimman pitkälle riisuttuja komponentteja, jotta koneiden hinta saadaan kilpailukykyiseksi.

Siis nettiin hakemaan ja vertailemaan vaihtoehtoja.  Sieltä näkee myös mistä sopivia koneita saa.

Voi kun vaikeata!

Tietokoneiden ja monien teknisten laitteiden kohdalla – esim autot – ei voi lähteä etsimään ”parasta” laitetta.  Sellaista ei ole.  On vain kullekin käyttäjälle sopivia laitteita.  Siksi niitä onkin niin paljon erilaisia.  (Itse koneen kasaamalla päästään lähimmäksi juuri itseä varten tehtyä konetta, mutta tähän asiaan palaamme tulevissa artikkeleissa.)  

Ensiksi pitää siis selvittää itselleen, mitä koneella aikoo tehdä.  Käyttääkö sitä vain sähköposteihin ja pankissa asioimiseen vai aikooko sillä käsitellä kuvia, kenties editoida videoita, pelata muuta kuin pasiansseja, katsoa TVtä tai tehdä jotakin muuta erityistä.

Käytön vaativuusaste määrittelee, millainen kone on sopiva.  Siinä voi auttaa osaava kaupan myyjäkin tai muu asiantuntijaksi ilmoittautuva.  Kokemus kuitenkin on osoittanut, että myyjiä on moneen lähtöön ja ns. asiantuntijatkin ovat joskus omien käsitystensä vankeja.  Parasta on luottaa omiin valintoihin vaikka se tavallisesta käyttäjästä voi tuntua kovasti vaikealta.  

Vinkkejä valintaan

Tietokoneen tehokkuus eli nopeus ja käyttöominaisuudet ovat melko lailla suhteessa sen hintaan.  Mitä kalliimpi kone, sitä enemmän tehoja ja vastaavasti sitä enemmän hintaa.  Halvimpia ovat tavalliseen sähköposti-pankkiasiat-netti käyttöön mainiosti sopivia, mutta niillä ei juuri vaativia tehtäviä sujuvasti voi tehdä.  Lisäksi koneiden nopeuden mukana nousee myös niiden käyttömukavuus.

Hinnan ohella koneen nopeus on toinen tekijä, joka tavallaan myös mittaa ja havainnollistaa laitteen käytettävyyttä.  Sen sijaan joskus vuosia sitten puhuttiin, että kalliimpi kone on kestävämpi.  Tämä ei enää nykyisin pidä paikkaansa.  Koneet voivat kestää ”mekaanisesti” vaikka kuinka kauan, mutta ne vanhenevat ohjelmallisesti ja toiminnallisesti. Vanhenemisaika arvioidaan nykyisin keskimäärin n. viideksi vuodeksi.  Siis 5 v kuluttua ruvetaan tarvitseman uusiin tekniikoihin paremmin sopivaa laitetta (tai entisen huomattavaa päivitystä).

Mainonnassa kehutaan

Koneen nopeudesta/tehoista kertoo niiden teknisissä tiedoissa prosessorin luonne.  Mainonnassa käytetään hyväksi suorittimen ydinten määrää.  Tosiasia on kuitenkin että AMD/Intelin  prosessorin ydinten määrää ei voi suoraa verrata tosiinsa.  Onko ytimiä 2 vai 5 ei ole vertailujen oleellinen mitta.  Saman valmistan kohdalla (joko AMD tai Intel) ytimien määrällä on enemmän opastavaa merkitystä. Läppäreissä uusin prosessoritekniikka käyttää vähemmän virtaa, jolloin akun käyttöaika kasvaa.

Ostajalle hyödyllinen ja vertailuun sopiva tieto on laitetyypin suorittimen kellotaajuus.  Tämä on merkitty teknisiin tietoihin prosessorin kohdalle esim. 2.5 Ghz. Mitä suurempi luku, sitä parempi.  Mutta huomaa, siis vain prosessorin yksi tärkeä ominaisuus, ei koko koneen sopivaisuusarvio.

Toinen mainoksissa hyvin hehkutettu tekninen tieto on keskusmuistin (RAM-muisti) määrä.  Sitä on yleensä halvimmissakin koneissa riittävästi, vähintään 4 Gt.   Windows toimii jo minivaatimuksella 2 Gt, mutta 4 Gt on jo hyvä tavallisessa käytössä.  Enemmän on aina hyväksi, mutta tarpeen vain erityiskäytössä.  Nopeat SSD-levyt toisaalta taas osaltaan vähentävät  keskusmuistin tarvetta.  (SSD-levyistä tarkemmin jo julkaistussa artikkelissa ->täällä

Nykyään suorittimissa on jo erityinen grafiikkapiiri, joka tekee tavallisessa käytössä erillisen näytönohjaimen tarpeettomaksi. Koneiden riittävä näytönohjain on integroitu emolevyyn. Erillinen näytönohjain on tarpeen vain lähinnä peli- tai yleensä laadukasta näyttöä tavoiteltaessa.  Silloin teknisissä tiedoissa sanotaan sen merkki ja malli.  Erillisiä näytönohjaimia voi vertailla suuntaa antavasti niiden hinnan perusteella, kalliimpi on parempi, mutta kaikkein kalliimmat ovat jo huippuvaativan pelaajatason komponentteja.

Massamuisti eli kiintolevyn (+mahdollinen SSD-levy) koot ovat yleensä sopivia, mutta jälleen erityiskäyttöön tarvitaan riittävästi tilaa.  Koneissa on nykyisin jo läppäreitä myöten vähintään 500 GT massamuistitilaa.  Jos pöytäkoneessa varastoi ja käsittelee valokuvia ja varsinkin videoita, niin 1 T  on jo minimimäärä.  Lisää tilaa saadaan ulkoisilla kiintolevyillä ja osaavat voivat lisätä niitä pöytäkoneisiin sisälle.

Kannetavilla ja varsinkin tableteilla tulee mukaan jo muitakin valintaan vaikuttavia tärkeitä ominaisuuksia.  Niitä ovat näytön koko, liitosmahdollisuudet jne.  Ja kaikkien ryhmien kohdalla on hyvä muistaa takuuajan olemassaolo ja pituus.

Hintahaarukointi

Nykyisin (syksyllä 2013) tietokoneen käyttöjärjestelmineen voi saada jostakin jopa 400 E alkaen.  Halvimmat ovat vanhoja malleja tai muita poistokoneita.  500-600 E väliltä on satavissa tavallisen käyttöön jo mainiosti sopivia läppäreitä ja pöytäkoneitakin.  Hintaluokassa 600-700 E on jo paljon varteenotettavia ehdokkaita käyttöön kuin käyttöön.

Seuraava hintaluokka 700-800 E tuo mukaan valintaan myös mm. SSD-levyillä varustettuja niin pöytäkoneita kuin läppäreitäkin.  Hintaluokassa 800-1000 E on jo pelaajienkin vaatimukset täyttäviä nopeita pöytäkoneita.  Samoilta tienoita alkaa mahdollisuus hankkia kone tilauksesta eli tietokoneliikkeiden kokoamia koneita.

Näin siis hinnan haarukointia tavallisten kotikäyttäjien kannalta summittaisesti arvioituna.  Jos hinta ei ole hankinnassa erityinen asia – tehokkuuden vertailussa silloinkin hyödyllinen mittari -, niin 1000 eurosta voidaan mennä ylöspäin useisiin tuhansiin.  Joten hintahaitaria kyllä riittää.

Kaikissa hintaluokissa voi tehdä löytöjä; hintaansa nähden hyvillä ominaisuuksilla varustettuja koneita – täsmällisemmin sanottuna juuri käyttäjälle sopivia.  Lisäksi on tarjouksia, jolloin esim. suurten ostomäärien mukaan tuomia etuja ulottuu kuluttajille asti.

Ei muuta kuin koneita vertailemaan.

Mutta niin se on,  että ilman tarkentavia kysymyksiä en pysty valitsemaan lukijalle juuri sitä yhtä parhaiten sopivaa  konetta. On jo hyvä jos edellä olisi joitakin hyödyllisiä suuntaviivoja ja vinkkejä.  Ja jos seuraat tätä menossa oleva artikkelisarjaa, niin tietoa ja vinkkejä tulee koko ajan lisää.  Seuraa saittia.

 

Linkit

Vertaa.fi tietokoneet, täältä koneiden jäljille

Hintaseuranta, pöytäkoneet

Hintaseuranta, kannettavat tietokoneet 

Hintaseuranta, tabletit

 

Asiaan liittyvää

Suuri Windows Sesonki artikkelisarjassa on julkaistu:

Mitä ovat SSD-levyt ja mitä hyötyä niistä on

Windows koneen päivitys

EmailFacebookTwitterGoogle+LinkedInShare

Tagit: ,

2 kommenttia juttuun “Uusi tietokone, mutta millainen?”

  1. A.B.Wiik kirjoitti:

    Ei kommentteja.  Mutta pari kiireellistä, tärkeää kysymystä:

    1.  HP Pavillion DV5 koneestani meni emolevy.  Merkkikorjaamo ilmoittaa, ettei niitä enää saa.  Onko maailmalla mitään varaosakauppoja, josta sellainen voisi löytyä ?

    2.  Jos en mistään saa uutta emolevyä, joudun ilmeisesti ostamaan kokonaan uuden koneen.  Miten saan silloin rikkimenneestä koneesta tiedot talteen ?

                                                  Kiitollinen neuvoista,  ABW

  2. Neptun kirjoitti:

    1.  Kun merkkikorjaamolla ei ole tiedossa, ei ole varmaan muillakaan.  Saattaisi olla mahdollista löytää koko kone jostakin Huuto.netistä tai vastaavasta.  Vaihtoehto on kuitenkin työläs, sillä emolevyn vaihto on melko perusteelinen läppärin purkaminen.

    2.  Tiedot saa kyllä talteen kun kovalevy toimii (muualla).  Parhaiten niin, että hankitaan tietokoneiden komponenttienkaupasta läppärin pientä kiintolevyä varten ulkoisen kovaleyn kotelo. Kovalevy irroitetaan koneesta ja sijoitetaan koteloon, joka yhdistetään toimivaan koneesseen.  Tai sijoitamalla kovalevyksi johonkin toimivaan koneeseen (läppäriin) ja kopioimalla siitä muistitikuille tms ulkoisille välineille.

     

Jätä kommentti

Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>