Miten me käytämme sosiaalista mediaa

Sosiaalinen media on yhteydenpidon ja kivan harrastamisen oleellinen osa. Some muodostaa kiinteitä siteitä ihmisten välille.  Mutta onko se turvaton? Tietysti some ei ole mikään turvatalo.  Mutta sosiaaliset mediat eivät ole sen turvattomampia kuin muutkaan yhteydenpitovälineet.  Meidän on vain opittava käyttämään niitä tuvallisesti.  Ja siinä on vielä paljon tehtävää. 

Monesta meistä tuntuu, että somessa ei ole mitään huolen aihetta.  Onhan koneissamme ja mobiililaitteissamme hyvät palomuurit ja virustorjunnat.  Olemme niiden suojassa, mikä meitä voisi uhata.  Tosi hyvä on, että nuo suojakilvet ovat kunnossa.  Siinä on samalla yksi mahdollisuus olettaa meillä olevan ympärillämme suojamuuri myös somessa.  Sitä ei kuitenkaan ole, ellemme itse sellaista rakenna.

Tiedämme tuon, että suurissa väkijoukoissa liikkuu kaikenlaista väkeä.  On paikkoja, joissa tulee pitää erityistä huolta lompakostaan tai käsilaukustaan.  Tuollainen paikka on internet.  Ja siinä on sitten tärkeitä osa-alueita kuten some.  Kun sosiaaliset mediat muodostuvat miljoonista ja miljoonista ihmisistä, niin vastaavasti ne ovat kaikenlaiselle rikollisuudelle ja välistävedolle sitä tärkeämpi alue.  Valitettavasti.

Mitä meidän tulisi sitten tehdä?  Jos some onkin turvaton, niin pitäisikö sitten olla sitä käyttämättä.  Tai internettiä.  Ei toki, ei siinä auttaisi mitään kyltti Pääsy kielletty, pysy poissa...!  Tämän päivän elämänmuotoa ei voi muuksi muuttaa tai peruuttaa koko hommaa.  Sen sijaan meidän on hyväksyttävä, että uusiin asioihin kuten someen tulee hiukan perehtyä.  Silloin huomaa, mistä siinä on kyse ja voi tehdä siitä itselleen turvallisen, rakentaa siihen todellisen turvamuurin eikä vain kuviteltua.

Jotta tietäisimme, millaiset uhat meitä vaanivat, niin niihinkin on tutustuttava - vaikka ne nyt juuri tuntuisivat kaukaisilta ja aivan muita koskevilta. Jos netissä pyritään suoraa ihmisten lompakolle, niin somessa nettirikolliset metsästävät etenkin tietoja meistä.  Ne ovat rahanarvoisia asioita väärissä käsissä.   Somessa ei voi olla varma kuka kukin on - ellei todella tunne. Ja kaiken huipuksi profiileja varastetaan, väärennetään ja varmistellaan huolellisesti henkilöiksi, joita ei todellisuudessa ole.

1. Harkitse ja säädä, mitä tietoja annat

Olemalla mukana somessa jätät siihen käyntikorttisi.  Harkitse millaista tietoa laitat käyntikorttiisi eli profiiliisi ja posteihisi.  Siellä on suuri joukko nettirikollisia tai häiriköijiä, jotka haluavat varastaa käyntikorttisi.  He voivat käyttää sitä sitten somessa ja muualla, huonossa tapauksessa vaikka tilata tavaraa nimissäsi.  

Tärkeä tietojesi lähde on oma profiilisi. Kaikkia profiilin kyselemiä henkilötietoja ei tarvitse antaa.  Esim. Facebookissa profiilin tiedot saa myös rajattua näkymään vain luotettaville ystävillesi.

Tietoja itsestäsi voit jakaa myös usealla muulla tavalla.  Voit viesteissäsi kertoa asioita, jotka auttavat paikallistamaan sinut ja perheesi.  Todella helppoa se on silloin jos kerrot missä olet tai minne aiot matkustaa.  Jälkimmäisessä tapauksessa välittyy tietoa rikollisille myös siitä, milloin et ole kotona.

Huomaa, että myös kuvat ovat somessa tiedonvälitystä.  Kun jaat kuvia Aurinkorannikolta online, niin tietoja metsästävät voivat siitä lukea missä olet ja että et ole kotona.  Matkakuviin onkin yksinkertainen ja hyödyllinen neuvo, lähetä ne vasta sitten (online palveluilla) kun olet tullut matkalta.  Ja aina hyödyllistä on rajoittaa kuviesi näkyminen vain ystäväpiiriisi.

Kuvilla on nettirikollisuudessa monenlaista käyttöä.  Niitä voidaan käyttää mihin tarkoitukseen tahansa.  Ja niitä voidaan myös muuttaa eli manipuloida aivan toisenlaisiksi, vaikka seksistiseen käyttöön.  Samoin nuorten kuvat ovat tähän harmilliseen haaviin tavoiteltavia – nuorista tarkemmin jäljempänä.

Jyrkästi varottaviin tietoihin kuuluvat tietysti puhelinnumerot, sosiaaliturvatunnukset, sähköpostiosoitteet, PIN-koodit, puhumattakaan nyt luottokorttien tai pankkitilien numeroista.

Joissakin some alustoissa esim. Linkedinissä on profiilin yhteydessä tiedot aikaisemmasta työhistoriasta.  Sekin voi olla hyödyksi jollekin muullekin kuin itsellesi.  Harkitse onko sitä tarpeen pitää esillä.  Jos olet työhaussa, niin laita työhistoriasi esille vain siksi aikaa ja poista sen jälkeen.

Entä jos epäilet tai huomaat, että olet antanut liikaa tietoja?  Silloin poista ne ensi tilassa.  Jos tietojasi on kaapattu tai muuten niillä häiriköity, tai joku esiintyy sinuna niin ota yhteys somen sivustoon.  Rikosta epäillessä tietysti poliisiin.

Hyödyllinen apuväline omista ja muiden henkilötiedoista on Google haku.  Kun kirjoittaa sinne oman nimensä, niin huomaa, miten netistä saa sinusta mitä erilaisimpia tietoja vaikka et olekaan mikään ns. julkisuuden henkilö.  Kaikki tuo tietous yhdistettynä somesta saataviin voi kartoittaa yksityisyyttäsi vaarallisen tarkasti.

2. Tunnista netin yleiset vaarat

Melkein kaikki me tiedämme, että netti on aika viidakko, jossa on paljon vaaroja.  Sosiaaliset mediat ovat siinä oma alueensa.  Niiden tuvallisuus ei mitenkään poikkea ympäristöstä.  Pikemminkin sinne kerääntyy enemmän uhkatekijöitä, koska siellä liikkuu paljon ihmisiä, osa aika luottavaisiakin.

Netin kanssa samansuuntaista on varmistaa, että salasanasi on riittävän vaikeasti murrettavissa.  Tarpeeksi monta merkkiä; isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä.  Ei koskaan mitään nimiä tai selväkielisiä sanoja, varsinkaan englanninkielisiä.  Miksi tuo nyt on sitten niin tarkkaa?  Siksi, että rikollisilla on mm. tietokoneiden nopeudella toimivia skanneita, joilla he voivat testata eli yrittää arvata erilaisia salasanoja.  Osa yleisesti käytetyistä salasanoista on ilman apuvälineitäkin aivan helposti arvattavissa, tarkemmin ->Salasanat oppaassa.

Sivustot joihin teemme profiileja voivat joskus vuotaa tietonsa maailmalle ja hämärämiehille.  Näin on tapahtunut maailman suurimpienkin sivustojenkin kohdalla.  Tällainen tietovuoto on mm. sattunut hiljattain suomalaisten kehittämässä WOT (World Of Trust) järjestelmässä, tarkemmin ->täällä Tästä syystä älä käytä samaa salasanaa eri sivustoissa ja yhteisöissä.  Vaikka se tekee salasanojen muistamisen ja kirjaamisen vaikeammaksi, niin se on kuitenkin tärkeä turvakeino.

Netistä tiedetään, että älä avaa tuntemattomia linkkejä.  Mitä sitten ovat ”tuntemattomat” ja ”tunnetut” linkit?  Useinhan nettisivuilla ja samoin someen tai sähköpostiin voi lähettää linkin, jossa sanotaan vaikka ->infoa.  Tällaisia lyhennettyjä linkkejä on joka paikassa, Neptunetissäkin.  (Tämä info linkki ei johda mihinkään, minkä voi todeta myös kursorilla.)  Mutta ne eivät ole kuitenkaan salattuja, sillä ne näkee kaikkien yleisesti käytettyjen selaimien ruudulla.  Kun vie kursorin lyhennetyn linkin kodalle, niin selaimen alanurkkaan tulee sen linkin koko teksti.  Jos se on tuntematon tai asiaton, niin älä klikkaa sitä.  Lisäksi on mahdollisuus, että sivu johon se vie voi olla väärennetty ja rikollisten hallitsema... Niin, että eipä kannata kovasti hätäillä linkkejä klikatessa.

Voit saada myös sähköposteja joltakin käyttämältäsi some sivustolta – tai siltä viesti näyttää.  Siinä kehotetaan tekemään jotakin, vaikka vahvistamaan sähköpostiosoitteesi sivustossa linkkiä klikkaamalla.  Tarkista – edellä ohje – onko lyhennetty linkki lainkaan some sivustoosi.  Varo aina erilaisia kehotuksia!  Kun sivustoja voidaan myös väärentää, ei koskaan voi olla aivan varma, mistä tällaisia ylimääräisiä pyyntöjä tulee.    

Jo alussa todettiin, että palomuuri, virustorjunta ja muut turvaohjelmat ovat hyödyllisiä, vaikka ne eivät sinänsä tuvallisuutta vielä ratkaisekaan.   Somea käytettäessä ei ole liioin ollenkaan huono idea pitää ne riittävinä, päivitettyinä ja hyvässä kunnossa.

On paljon kivoja asioita ja harrastuksia.  Niissä on samalla vaarana, että jäämme liikaa koukkuun johonkin.  Tällaisia asioita ovat tunnetusti esim. netissä pelaaminen.  Mutta samatapaisen liikakäytön vaaran tarjoa myös netti kaikkineen ja sen sosiaaliset mediat.  Tykkää ja nauti kivoista asioista, mutta niitä ei kannata päästää hallitsemattomaksi.  Jos tuntuu rankalta – pidä niistä lomaa. Elämää on somen ulkopuolellakin.

Some ja eri ikäiset käyttäjät

Tässä graafi, josta ilmenee somen käyttäjien ikäjakaantuma maailmassa. Klikkaa kuva kuten muutkin graafit näkymään. Päällisin puolin melko tasainen jakaantuma, aivan vanhinta ikäluokkaa on ymmärrettävästi vähiten.  Erojakin eri alustoilla löytyy.

Oikean puolimmainen kuva kertoo nuorten 13-17 vuotiaiden somen käytöstä maailmassa.  Näin suuri osa kaikista nuorista oli somen käyttäjiä.  Tulkoon tässä myös mainittua, että sosiaalisten medioiden käytön alaraja on yleensä 13 v ilman vanhempien suostumusta.  Kuitenkin esim. Facebookin käyttäjistä on tutkimusten mukaan alle 13 vuotiaita peräti 38%.

Kaikkein nuorimmat ovat käyttäjistä se ikäryhmä, jolle tieto somessa toimimisesta voisi olla hyödyksi.  Asia on vanhemmille erikoinen, sillä opettamaan on vaikea ryhtyä kun nuoret kokevat usein olevansa vamhempiaan kokeneempia somen käytäjiä. Opetusmaista tilannetta parempi olisikin kysellä asiasta, mitä nuori tietää.  Ja tarvittaessa antaa joitakin vikkejä.

Suomalaiset nuoret somessa

Millainen on nuorten somen käyttö meillä Suomessa?  Melko yleisesti tiedetään, että Facebook ei ole meillä nuorten aivan ykkössome, vaikka suosittu onkin.  Viressä vasemmalla on graafi, josta näkyy keskivertonuorten eli hiukan alle kaksikymppisten somen käyttö.   Kaikkein suosituin on YouTube, sitten WhatsApp ja vasta kolmantena Facebook.  Käyttöympäristönä on älypuhelin merkittävä.  Sitä käyttää somessa 92 % nuorista.

Edellä oikella on toinen graafi, josta näkyy mitä nuoret somessa tekevät.  Kaaviosssakin näkyvä musiikin kuuntelu on viime aikoina ollut lisääntyvä harrastus. Poikia kiinnostavat etenkin pelaaminen ja viihde, tyttöjä eniten kuvat ja yhteydenpito. Tutkimuksen mukaan keskivertonuori käyttää somen palveluita 13-17 tuntia viikossa. Tämä muodostaa samalla selvästi kaikkein suurimman osan netissä vietetystä ajasta.

Jos nuori joutuu somessa ahdistetuksi tai pulaan, niin silloin tarvitaan luotettavaa tukea. Hyviä neuvoja niin suoraa nuorille kuin tuen antajillekin on mm. Väestöliiton laajassa sivustossa ->  Nuoret, Turvallisuus, Internet ja sosiaaliset mediat. 

Edellä viitattu tutkimus ja sen graafit on tehnyt ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kultturipalvelut. Tutkimuksen yhteenveto -> täällä. 

Uhkaako meitä vaara somesssa?

Tilanne on samantapainen kun liikkenteessä.  Sielläkin pitää olla tarkkana.  Silloin on turvallista likkua.  Liikenne sen paremmin kuin netti tai sosialiset mediat ei sinänsä ole uhkatekijä.  Some on todella suuri kaupunki, sellaisessa jos missä pitää olla varovainen.

Eiköhän me sielläkin pärjätä.

Hyvä tietää myös näistä

Toimiiko tietokoneesi kunnolla? 

Tässä uusin tietoturvakatsaus ja tietoturvaohjelmat  Uudet tietoturvaohjelmat 2024 - lataa tai päivitä

Käytät selaimella nettiä ja somea.  Tässä selaimista ja niiden tehokkaasta käytöstä Chrome  ja Firefox 

Jos netti ei toimikaan; opas Netti ei toimi 

Haittaohjelma, mitä niitä oikein on.  Katso Haittaohjelmien eri tyypit

Entä jos nettirikolliset pääsevät somen tai muun kanavan kautta tekemään tuhojaan?  Epäiletkö että konettasi on jotenkin vahingoitettu -> Onko titokone hakkeroitu

Tagit: Some, Sosiaaliset mediat, Tietoturva