Palvelin on tietoverkkojen työjuhta ja sekin on haavoittuva

Tietoverkoissa liikuttaessa – kuten kodin tai Internetin – olemme alituisesti tekemisissä palvelimien eli serverien kanssa. Mitä ne oikein ovat, miten ne meitä palvelevat? Voiko niihin tulla vikoja tai häiriöitä? Asian tekee monimutkaiseksi se, että palvelimia on moniin eri tarkoituksiin, niitä on satoja erilaisia. Netti- ja verkkoyhteyksien vikojen selvittelyä ja ymmärtämistä auttaa, jos tiedämme mitä palvelimet tekevät ja mitä niiden virhesanomat tarkoittavat.

Verkkopalvelin yhdistää omat tietolaitteemme verkkojen sivuihin ja palveluihin. Olet varmasti saanut joskus selaimesi viestin, että etsimäsi kohteen palvelin on tilapäisesti pois käytöstä tai ruuhkautunut ja että yritä hetken kuluttua uudelleen. Tämä yksi valitettavan yleisiä verkkopalvelimien tilanteita - etsimällesi sivustolle ei nyt pääse.

Palvelimet ovat tietokoneen tapaisia teknisiä laitteita, joihin voi tulla vikoja. Ajoittain niissä voi olla myös huoltokatkoja. Lisäksi verkkopalvelimia kuormittavat jatkuvat pienet ja suuret ulkopuolisten tahojen hyökkäykset. Suuretkin yhteisöt voidaan lamauttaa palvelunesto- ja muilla kyberhyökkäyksillä. Ennen kuin menemme tavallisimpiin palvelintyyppeihin katsotaan tarkemmin millaisia nämä laitteet ovat ja missä ne sijaitsevat.

Palvelimien sijainti – melkein missä tahansa

Verkkopalvelimia ja paljon muitakin toinen toisiaan tukevia niiden tyyppejä on sijoitettu suuriin tehdasmaisiin palvelinhalleihin. Niissä on omat ilmastointinsa ja varavoimalaitteensa. Tällaisia suuria palvelinyksiköitä, jotka lisäksi sijaitsevat eri puolilla maailmaa, Suomessakin, on esim. Googlella. Otsikkokuvassa näitä Googlen palvelinhalleja, klikaa artikkelin kuvat näkymään paremmin. Siitä pienempiä yksiköitä on sitten vaikka mitä kokoluokkaa päätyen yksittäisten yritysten ja yhteisöjen ja viime kädessä aivan kotikäyttöön asti.

Kaikki joilla on omat kotisivut tai muu kohde netissä joutuvat tekemisiin palvelimien kanssa. Tällainen palvelin voisi hyvin olla vaikka kotona pöydän alla, mutta yleisimmin se on jossakin nettipalvelujen tarjoajan hankkimissa paikoissa. Nekin ovat missä päin maailma tahansa sijaitsevia tiloja tai isompia halleja omine ylläpitolaiteineen. Esim. neptunetin käyttämät palvelimet ovat Hollannissa suuressa palvelinkeskuksessa.

Yleisimpiä palvelintyyppejä

Palvelinlaitteistoja ja niiden ohjelmia on siis suuri määrä erityppisiä, johonkin tehtävään erikoistuneita. Lisäksi on yleistä, että palvelimet tukevat toinen tosiaan. Tässä yleisimpiä palvelintyyppejä.

Verkkopalvelin

on tavallisin palvelintyyppi ja sopii myös yleiskäyttöön. Kuvaryhmässä ensimmäinen kuva verkkopalvelimien periaatteesta. Seuraava kuva yksittäisestä pienen toimioston tai kodin palvelimesta, joita on monen näköisiä ja kokoisia.

Sähköpostipalvelin

on erikoistunut sähköpostiliikenteen hoitamiseen. Näitä on tasoltaan, iältään ja tekniikaltaan hyvin erilaisia. Niiden turvallisuus ja laatu suosii suuria yksiköitä. Suuremmissa puitteissa on mahdollista pitää sähköpostipalvelimien tekniikka ja toimintojen päivittäminen kehityksen kärjessä. Pieten yksiköiden kuten omien sivujen ja operaattorien sähköpostipalvelimet voivat jäädä teknisen muuttumisen jalkoihin. Tämä merkitsee meille käyttäjille epäluotettavampaa sähköpostiliikennettä ja heikentynyttä turvallisuutta. Ei ole siis lainkaan sama, mitä sähköpostipalvelua käyttää.

FTP palvelimet (File Transfer Protocol)

Nämä ovat tuttuja kaikille nettisivujen kanssa tekemisissä oleville. Niihin pääsee FTP asiakasohjelmien avulla ja ne hoitavat tietojen siirtoa esim. verkkopalvelimille.

Identiteettipalvelimet (Identify Server)

Kuten nimestä voi päätellä nämä palvelevat kohteeseen kirjautumisia. Ne lisäävät turvallisuutta varmistamalla ja suodattamalla yhteyksiä.

DNS palvelin (Domain Name System)

Kirjoitamme selaimeen kohteemme tekstimuotoisen URL osoitteen eli sen tunnuksen. Nämä palvelimet muuttavat URL osoitteen numeromuotoiseksi IP (Internet Protocol) osoitteeksi ja tallentavat niiden tietokantoja.

Välityspalvelin, välipalvelin

Nämä laiteet varastoivat ja suodattavat verkossa siirrettäviä tietoja. Lisäksi niitä käytetään nettiosoitteiden salaamiseen.

DHCP palvelin (Dynamic Host Configuration Protocol)

Niiden tehtävä on jakaa IP osoitteita verkoissa. Myös kodin WiFi verkossa käytetään samanlaista tekniikkaa. Kaikki kotiverkon laitteet tarvitsevat IP osoitteen, josta reititin (modeemi) voi ne tunnistaa. Kotiverkosta on hyvä tietää, että IP osoitteita on kahta eri tyyppiä: staattisia ja dynaamisia. Staattiset osoitteet ovat pysyviä kun taas dynaamiset ovat muuttuvia. Tarkemmin täällä -> Modeemi, sen toiminta ja vikojen korjaus.

Tulostuspalvelin (Print Server)

on laite ja sen ohjelmisto, johon oman verkon tulostaminen liitetään. Ne ovat fyysisiä laitteita tai pilvipohjaisia järjestelmiä. Sen avulla pystytään hallitsemaan ja tehostamaan tiedostojen tulostusjonot. Organisaation koosta riippuen tulostuspalvelin voi hallita laajemman verkon tulostuspyyntöjä, järjestää sopivan fyysisen tulostimen käytön ja hoitaa pyyntöjonon.

Discord palvelin ja softat

Se on viestintäpalvelu, joka on alun perin kehitetty pelaajille. Siinä yhteydenpito tapahtuu puheen ja tekstin avulla. Käyttö onnistuu joko omalla ohjelmistolla tai selaimella, niin tietokoneella kuin puhelimella. Discord palvelimia on verkossa tai sellaisen voi luoda oman varsin helpostikin. Palvelimelle voidaan kutsua käyttäjiä kutsulinkillä.

NAS palvelin (Network access Storage)

on verkkokäyttöinen tallennusjärjestelmä tietojen säilyttämiseen, ja jakamiseen. NAS palvelin on kytketty tietoverkkoon eikä suoraa tietokoneeseen kuten kiintolevyt. Kotona käytettävään laitteeseen kuuluu palvelin sekä yksi tai useampia yleensä RAID-tekniikkaa käyttäviä kiintolevyjä.

Jos yhteyttä ei saada...

Paljon niitä on, yllä vain muutamia. Siksi ei ole ihme, että jokin palvelimien ketjussa voi joskus pettää. Yleensä myös palvelimien valvonta on tehokasta. Tieto häiriöstä tulee palvelinta hoitaville reaaliaikaisesti. Vika korjataan nopeasti ohjelmallisesti esim. päivittämällä tai hankalammat viat fyysisesti paikan päällä, mahdollisesti komponentteja vaihtamalla. Niinhän niissä vikailmoituksissakin sanotaan:…yritä kohta uudelleen.

Palvelimen voi rakentaa itsekin

Kuten tietokoneen ja muita tietolaitteita, niin erilaisia palvelimia voi rakentaa myös itse. On vain muistettava, että monessa asiassa on otettava huomioon olemassa olevat rajoitukset kuten verkkoyhteyden laatu jne. Pelkkä palvelimen tekniika ei vielä ratkaise, vaan vasta se yhdessä ympäristötekijoidensä kanssa.

Näistä lisätietoa

Parhaat FTP ohjelmat

Miten verkkoselain toimii

Netti ei toimi – opas

WiFin mittaaminen

Tagit: Nettitietoa, Palvelimet, Sähköposti, Selaimet, Serveri, Tietokone, Windows