Mikä on tehnyt ChatGPT:stä yleisimmän chatbotin

Yleisesti käytettäviä, kaiken kansan tekoälyavustajia on markkinoilla useita. Erikoistuneet mukaan ottaen niitä on jo todella paljon. Mutta mitkä tuntemistamme chatboteista ovat eniten käytettyjä, suosituimpia? Vähitellen on käytettävissä seurantatietoa niiden yleisyydestä ja niiden itsensä jakamia tietoja, mutta ne eivät ole kovinkaan yksiselitteisiä. Miten käyttäjätilastoja ja -tietoja pitäisi tulkita?

Tekoälypalveluiden käyttäjämääriä koskevat tilastot voivat antaa vääristyneen kuvan todellisuudesta. Kun tarkastelet lukuja, pidä mielessä nämä kolme seikkaa:

Päällekkäiskäyttö (Multi-homing): Yksi henkilö voi olla tilastoissa mukana moninkertaisesti. Moni käyttää esimerkiksi ChatGPT:tä luovaan kirjoittamiseen, Geminiä tiedonhakuun ja Claudea koodaamiseen. 100 miljoonaa käyttäjää kahdessa eri palvelussa ei tarkoita 200 miljoonaa eri ihmistä.

Rekisteröityneet vs. Aktiiviset: "Käyttäjämäärä" tarkoittaa usein kaikkia luotuja tilejä. Se ei kerro, kuinka moni käyttää työkalua päivittäin tai onko kokeilu jäänyt kertaluontoiseksi uteliaisuudeksi.

Näkymätön käyttö: Tekoäly on integroitu osaksi käyttöjärjestelmiä (kuten Android tai Windows) ja toimistosovelluksia. Tilasto saattaa laskea käyttäjäksi jokaisen, jolla on kyseinen ohjelmisto, vaikka henkilö ei tietoisesti käyttäisikään tekoälyominaisuuksia.

Tiivistettynä: Tilastot kuvaavat paremmin tekoälyn saatavuutta ja yleistä kiinnostusta kuin ihmisten vakiintuneita arkirutiineja.

Tunnetko kaikki?

Ennen kuin katsomme tilastoja on myös varmistettava, tunnemmeko kaikki siinä esitetyt chatbotit. Lähes kaikki lienevät tuttuja, mutta mikä on Perplexity ja Deepseek? Näistä Perplexity    asettuu maailman ja Suomenkin tiedoissa aika korkealle. Se on Googlen tapainen hakukone- ja chatbot yhdistelmä. Perusversio on maksuton ja puhuu tietysti myös suomea.

Deepseek on puolestaan kiinalaisten kehittämä vastine Googlelle. Se noudattaa Kiinan hallinnon sensuuri- ja tiedonkeruukäytäntöä. Sen käyttö on ilmaista eikä kyselyiden määrillä ole rajoituksia. Se on pärjännyt testeissä hyvin, kuten muutkin yleiset chatbotit.

Tekoälyjen käyttö tilastojen valossa

Huomaa edellä esitetyt tarkennukset siitä, miten vaikeata on käyttötietoja tilastoida.  Klikkaa graafit näkymään.

Maailmassa

Tässä kuva tuoreimmasta tilastosta, joka on ajanjaksolta maaliskuu-joulukuu 2025. Siitä näkyy tilanne maailmanlaajuisesti. Tiedetään, että tekoälyjen näkyvä kehitysvaihe on todella lyhyt. Useat niistä ovat tulleet markkinoille vasta vuonna 2025. Lisäksi huomataan, että chatboteista on yksi ylitse muiden: ChatGPT. Mistä se johtuu? Voisi arvailla, että se oli ensimmäiseksi kehitetty eli sillä olisi pisin ura takanaan.

Aivan sellainen ei ole kuitenkaan sen tausta. Ensimmäisiä kokeiluja ja tekoälyavustajia oli jo viime vuosikymmenellä. Sen sijaan ChatGPT pystyi ensimmäisenä yleisesti saatavilla olevana tekoälynä tuottamaan todella luonnollista, sujuvaa ja monipuolista tekstiä. Se pystyi myös käsittelemään monimutkaisia kysymyksiä tavalla, jollaista ei ollut aikaisemmin nähty.

Näin se ylitti selvästi siihenastisten chatbottien tason. Se oli ilmainen ja helppo ottaa käyttöön ilman mitään teknistä osaamista.

Lisäksi markkinoinnin asiantuntijat korostavat, että se tuli saataville juuri oikeaan aikaan. Eli silloin, kun teknologia ja käyttävät olivat valmiita tämäntapaiseen yhteistyöhön.

ChatGPTn osuus on maailmassa nyt n. 80% luokkaa. Toisena oleva Perplexity yltää10% osuuteen ja kolmantena ovat Microsoft Copilot ja Google Gemini n. 4 % osuuksillaan. Muut chatbotit näkyvät graafista, klikkaa näkymään.

Euroopassa

Käyttö Euroopassa poikkeaa jonkin verran maailmanlaajuisesta. Myös Euroopassa ChatGPT on ykkösenä n. 84% osuudellaan. Sen sijaan Microsoft Copilot ja Perplexity kilpailevat toisesta sijasta n. 5% osuuksillaan. Google Gemini on vielä hyvin mukana listoilla, mutta muut ovat jo vähäisemmässä käytössä.

Suomessa

Meilläkin on ChatGPT suosituin ja johtaa käyttöä n. 80% osuudellaan. Toisesta sijasta kilpailevat täälläkin melko tasaväkisesti Microsoft Copilot ja Perplexity. Seuraavana on myös Suomessa Google Gemini n. 3-4% osuudellaan, muut vielä pienempiä.

Kilpailu on tervetullutta

Hyvä, että chatbottien kesken on kilpailua. Se on monella tavalla hyödyllistä. Kannattaakin vertailla tekoälyjä keskenään. Kaikki ne osaavat ”kaiken”, vastaavat hyvin ja osaavat aivan moitteetonta Suomen kieltä. Sisällön lisäksi on hyvä seurata myös miten yhteyksien tekninen puoli toimii. Ainakin ChatGPT on kärsinyt – kaiketi runsaan käytön takia – kapasiteettiongelmista. Mikään ei ole harmittavampaa kuin että yhteys tekoälyyn katkeaa kesken pitkiä ja kesken olevia keskusteluita. Viesti ”...Yritä hetken kuluttua yhteyttä uudelleen” ei paljon lohduta.

Mistä AI tekoälyt saavat rahoituksensa?

Tekoälypalveluiden (kuten LLM-mallien) pyörittäminen on valtavan kallista – se vaatii massiivisia määriä sähköä ja tuhansia huippukalliita näytönohjaimia. Me käyttäjät näemme ruudulla vain tekstikentän kysymyksiä varten, mutta taustalla ovat monimuotoiset rahoitusmallit.

Rahoitus muodostuu seuraavista osa-alueista:

1 Tilaukset. Tarjotaan ilmainen perusversio ja maksullinen "Pro"-versio. Maksulliset versiot tarjoavat pääsyn tehokkaimpiin malleihin, nopeamman vasteajan ja uusia ominaisuuksia (kuten kuvien luonti). Nämä tilaukset tuovat tuloja, mutta ne eivät riitä kattamaan valtavia esim. kehityskustannuksia.

2 Yritysmyynti ja API-rajapinnat. Tämä on usein se suurin "rahakone". API-myynnissä yritykset (kuten sovelluskehittäjät) ostavat oikeuden käyttää tekoälyä omien sovellustensa sisällä. He maksavat käytön mukaan (esim. hinta per tuhat sanaa). Lisäksi suuret yritykset maksavat tietoturvallisista Enterprise-versioista, joissa heidän tietojaan ei käytetä mallien kouluttamiseen.

3. Pilvipalveluiden myynti.  Suuret toimijat (kuten Google, Microsoft ja Amazon) käyttävät tekoälyä houkuttimena omille pilvipalveluilleen. Kun yritys alkaa käyttää tekoälyä, se tarvitsee usein myös tallennustilaa ja laskentatehoa samalta tarjoajalta. Tekoäly on siis ikään kuin "sisäänheittotuote", joka tekee koko systeemistä arvokkaamman.

4.Palvelusysteemin vahvistaminen (Mainonta ja haku).  Esimerkiksi Googlen tapauksessa Gemini on integroitu osaksi hakukonetta ja Workspace-työkaluja. Tavoitteena on pitää käyttäjät Googlen palveluiden piirissä. Jos tekoäly auttaa löytämään tietoa paremmin, käyttäjä pysyy palvelusysteemissä, jossa hän näkee myös Googlen mainoksia.

Suurimmat rahavirrat liikkuvat tällä hetkellä yritysten välisessä kaupassa ja pilvipalveluiden lisämyynnissä. AI avustajani sanoo, että ”Me avustajat olemme osa valtavaa teknologista murrosta, jossa tavoitteena on usein markkinaosuuden voittaminen ennen välitöntä jättivoittoa”.

Tekoäly on mahtava tekninen askel. Silti tarvitsemme aina muutakin tietoa ja kokemusta kuin mitä tekoäly pystyy tarjoamaan.

Hyvä tietää myös näistä

Parhaat imaiset tekoälytyökalut käyttöösi

Tekoäly kuvankäsittelyssä ja kuvien luomisessa

Tagit: Ajankohtaista netissä, Nettitietoa, Ohjelmaesittelyt, Tekoäly, Tekoälysovellukset, Tietokone, Windows, Windows 10, Windows 11