Nettitietoa

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun syyskuu 21, 2020

 

Uusien televisioiden tekniikka

 

Television ostaminen on tullut vaikeaksi. Kehitys on tuonut suuren määrän uutta tekniikkaa. Alan terminologia on useimmille ostajille vierasta. Huppumerkit kilpailevat omilla teknologioillaan, joiden lopputulos on hyvin lähellä toisiaan. Tämä tarjoaa televisiomerkkien ja -mallien markkinoijille sekä myyjille mahdollisuuden ohjailla ostajaa haluamaansa suuntaan. Siksi tieto uudesta tekniikasta on uuden TVn ostajalle tosi hyödyllistä.

 

Asiaan perehtyneetkin toteavat, että TVn valinta ei ole tällä hetkellä aivan helppoa. Toisaalta kehityksen hyvä puoli on se, että päätyy sitten mihin tahansa näyttötekniikkaan ja TVn ominaisuuksiin, niin tulos ei ole kovin huono. Kuitenkin erilaisissa tekniikoissa painottuvat erilaiset ominaisuudet, joista kannattaa valita ostajan kannalta paras. Myös hintahaitari on valtavan laaja. Senkin kohdalla täytyisi löytää ostajalle paras ostos, joka yleensä ei ole kallein mahdollinen.

Television näyttötekniikka ja muut ominaisuudet ovat tavattoman laaja asia. Sen epäselkeästä kokonaisuudesta olemme yrittäneet koota ja tiivistää tietoa ostajan oppaaksi. Vaikka tieto on tiivistetty aivan pääkohtiin, niin silti mukaan tulee pitkät listaukset asioita.  On pitänyt katkaista selostukset johonkin kohtaan toivoen, että yksityiskohdista kiinnostuneet löytävät paremmin niitäkin tämän kokonaisuuden avulla.

 

Miten tähän on tultu?

 

 

 

 

CRT
Millainen tausta ja kehitys on ollut TV vastaanottimien nykyisen näyttötekniikan takana? Televisioita on ollut kodeissa jo aika kauan, paljon kauemmin kuin esim. tietokoneita. Ensimmäiset olivat painavia ja laatikkomaisia CRT (Cathode Ray Tube) putkitelevisioita Niiden aika alkoi 1960 luvun loppupuolella. Ensiksi katseltiin mustavalkoista kuvaa ja seuraavassa vaiheessa tulivat värit.

 

 

 

 

 

Nestekidenäyttö eli LCD ja Plasma televisiot
ilmestyivät makkinoille vuosituhannen vaihteen tienoilla. LCD laitteet ohittivat CRT televisioiden myynnin v . 2007. Ne olivat jo aivan toisennäköisiä, litteinä eivät vieneet tilaa CRT laitteiden tapaan ja olivat keveitä käsitellä. Useimpiin TV-koteihin ilmestyi siis uuden ajan ”littuTV”, kuten silloin sanottiin.

LCD (Liqvid Crystal Dispaly) televisioissa on CCFL loisteputkilla (Cold Cathode Fluorescent Lamp) aikaansaatu taustavalo. Edessä on sähköisesi ohjattu, valoa polarisoiva neste, joka on suljettu soluihin kahden läpinäkyvän suorassa kulmassa olevan polarisoivan levyn väliin. Sähkövirta ja solujen polarisaatio ohjaavat kuvan syntyä.

Plasma vastaanottimien näyttö muodostui puolestaan suuresta määrästä soluja (pikseleitä) lasikerrosten välissä. Nämä pikselit sisälsivät kaasua, joka muutettiin läpi kulkevalla sähkövirralla plasmaksi loistamaan punaisena, vihreänä tai sinisenä. Panasonic lopetti plasmatelevisioiden valmistuksen v. 2014.

 

Digitaalinen vastaanotto
ajoittuu vuoden 2009 jälkeen jolloin analoginen lähetys- ja vastaanottotekniikka muutettiin digitaaliseksi. Se mahdollisti myös monenlaisten television palveluiden yleistymisen. Eli ne yksityiskohdat, jotka kuuluvat edelleen kehitettyinä nykyisiinkin vastaottimiin.

 

 

 

 

 

HD
On hyvä muistaa, että televisoin vastaanottotekniikan mahdollisuudet riippuvat siitä millä tekniikalla ohjelmia lähetetään ja tuotetaan TVn kautta jaettavaa materiaalia. Tämä riippuvuussuhde tuli selkeästi esille silloin kun siirryttiin uuteen kehitysvaiheeseen eli alettiin lähettää ja tuottaa HD (High Definition) eli teräväpiirto materiaalia.

HD television resoluutioksi eli näyttötarkkuudeksi asetettiin 1280 x 720p ja Full HD 1920 x 1080p. Päämääränä oli nyt saada TVn näyttö yhä paremmaksi, sisältämään entistä enemmän yksityiskohtia ja miellyttävämmäksi katsoa vaikka läheltä. Nykyisin kaikki uudet TVt täyttävät vähintään Full HD teräväpiirron vaatimukset ja yleisesti sitäkin parempia näyttötarkkuuksia, joista tarkemmin seuraavassa.

 

Näyttöominaisuudet tänään

 

Näytön tarkkuus

 

 

 

 

Ultra HD (UHD) resoluutio

V. 2012 määriteltiin, mikä on Ultra HD (Ultra-high-definition) ultrateräväpiirto. Siinä näytön tarkkuus eli resoluutio on 3840 x 2160 eli neljä kertaa niin paljon kuin täysteräväpiirrossa.

Yleensäkin uudet televisiot välittävät niin korkealaatuista tekniikkaa kuin vain lähetys- ja mediapuolelta on saatavissa. Esim. YouTube on tukenut Ultra HD näyttötarkkuutta jo vuodesta 2010 lähtien, jo pitkään myös Netflix ja Elisa Viihteessä voi olla Utra HD tasoista urheilua.

Todettakoon, että uusilla huippuominaisuuksilla varustetut televisiot näyttävät tietysti myös vanhemmilla ja ”huonommilla” tekniikoilla tuotettua materiaalia. Niiden tekniikka muuntaa ne katselua varten mahdollisimman hyviksi, mutta ei tietysti pysty muuttamaan mediaa uusimmille laatutasoille. Ne ovat siis alaspäin yhteensopivia.

 

 

 

4 K resoluutio

Ultra HD ja 4 K sekoitetaan usein toisiinsa. Ne eivät ole kuitenkaan aivan sama asia. Hämmentävä asia vertailussa on, että 4 K tarkkuus on hiukan erilainen esim. televioissa (3840 x 2160) kuin näyttäessä elokuvateatterissa 4 K elokuvaa (4096 x 2160). Pääasia on, että televisiossa myös 4 K näyttötarkkuus on yhtä paljon ja korkea kuin Ultra HDssäkin ja kuvassa pikseleitä hiukan enemmän.

 

 

 

 

 

 

 

8 K resoluutio

Seuraaja 4 K resoluutiolle on 8 K ultrateräväpiirto. Tätä kirjoitettaessa ollaan vaiheessa, jossa 8 K vasta tekee tuloaan. Sen tekniikka on pitkälle kehitetty, mutta soveltaminen käytäntöön vasta menossa ja ensimmäiset suuren näytön televisiot – useinkin niiden hinnan takia – ovat asianharrastajien valittavissa. 8 K tarkoittaa kuvan tai näytön tarkkuutta, jossa on n. 8000 kuvapistettä vaakasuunnassa. 7680 × 4320 kuvapisteen 8K on korkein kuvatarkkuus, joka on määritelty. Tällä huipputekniikalla pystytään myös muokkaamaan ja parantamaan alemman resoluution materiaalia.

Kuten muissakin näyttötekniikoissa myös 8 K yleistyminen vaatii, että tällä tekniikalla tuotettua materiaalia on vastaavasti saatavissa. Veikkaukset ajankohdasta osoittavat lähivuosiin.

 

 

LED TVn rakenne.  Klikaa tämä ja muut kuvat näkymään kokonaan ja paremmin.

 

 

 

 

 

LED TV

Jo vuodesta 2010 lähtien ovat LED televisioit olleet ajankohtaisia. Siinä näyttö toimii taustavalon avulla. Myös aikaisemmassa LCD tekniikassa käytettiin taustavaloa, mutta se tuotettiin CCFL valoilla. LED tekniikalla saadaan aikaa hyvä kontrasti koska ledien kirkkautta säädetään yksitellen. CCFL tekniikkaan nähden LED TVssä on parempi värintoisto, pienempi virran kulutus ja ne tuottavat vähemmän lämpöä.

LED televisioita on kahta tyyppiä: Direct LED – tekninen termi voitaisiin ehkä suomentaa suora LED – sekä Edge LED (edge = reuna). Jälkimmäisessä valaisevat LED-valot on sijoitettu ruudun reunoille. Siten ruutu on saatu CCFL tekniikkaa ohuemmaksi ja kontrasti paremmaksi. Direct LED pystyy tekemään jonkin verran parempaa kuvanlaatua kun taas Edge LED näyttö on edullisempi valmistaa. Siksi valtaosa televioista käyttää juuri Edge tekniikkaa.

 

Uuden tekniikan myötä on näytön panelien lukumäärä vähentynyt, mutta samalla näytön ominaisuudet ovat parantuneet. Myös yksinkertainen voi olla tehokasta. Klikkaa kuva näkymään.

 

 

 

 

 

 

 

OLED

OLED (Organic Light Emitting Diode) ilmestyi markkinoille v.2014 tienoilla. Sen tekniikan merkittävä ero LCD televisioon nähden on, että se myös valaisee pikselinsä. Tekniikka perustuu orgaaniseen aineeseen, joka toimii samoin kuin diodi. Se tuottaa valoa, kun siihen johdetaan sähköä. OLED-tekniikka saa aikaan laajan värintoiston, suuremman kontrastin ja paremman mustan tason.

OLED tekniikalla voidaan tehdä myös hyvin ohuita ja kaarevia näyttöjä, puhutaan jopa paperin kaltaisista näytöistä. Valmistajat investoivat koko ajan OLED laitteiden kehitykseen, mikä vaikuttaa myös niiden hintoihin.

 

 

 

 

QLED

Oman panoksensa termien ja tekniikoiden viidakkoon tuo myös QLED (Quantum Dot Display) eli kvanttipistenäyttö. Sen kehittäjä, asiantuntija ja valmistaja on Samsung. Kuva koostetaan kvanttipisteistä, joka ovat erittäin pieniä muutaman nanometrin kokoisia puolijohdeosia. Tuloksena on erittäin tarkasti piirtyvä hyvä kuvanlaatu.

OLED ja QLED tekniikat ja niiden valmistajat kilpailevat keskenään. On vaikea ottaa kantaa kumpi olisi parempi, sillä kummallakin on ominaisuutensa. Ja mittauksissa liikutaan laboratoriomaissa tarkkuuksissa, joissa on paljon tarkemmat kriteerit kuin televisioiden kotikäytössä.

 

 

 

 

HDR kuvanparannus

Myös HDR (High Dynamic Range) määrite liittyy televisioihin. Se on lisäominaisuus Ultra HD tai 4 K tarkkuuteen ja tarkoittaa, että kuvaa käsitellään muodossa, jossa on dynamiikkaa enemmän kuin tavalliset näytöt pystyvät esittämään. Tämä kuvanparannuksen tekniikka toistaa sekä erittäin valoisien että tummien kohtien yksityiskohdat. Näin saadaan näkymistä luonnollisempia ja realistisempia myös silloin, kun kontrastivaihtelut ovat suuria.

Paitsi televisioiden täytyy myös esitettävän materiaalin tukea HDR-tekniikkaa. HDR televisioiden valmistaja on Samsung, mutta myös muilla suurilla valmistajilla on mahdollisuus muokata näyttötekniikkaansa sitä tukemaan. HDRstä on erilaisia standardeja, mutta HDR10 on yleisimmin käytetty. Tekniikalle ennustetaan hyvää kehitystä.

Vaikka itse tekniikka on aivan erilaista, on termi ehkä tutumpi kameroiden puolta, joissa pyritään korkealuokkaisiin kuviin. Silloin kameran HDR asennolla otetaan useita kuvia, jotka kamera yhdistää yhdeksi parhaimpien yksityiskohtien koosteeksi.

 

Muut ominaisuudet

 

 

 

Älytelevisio – Smart TV

Älytelevisiot eli Smart TVt ovat nettiyhteydellä ja sitä käyttävillä ominaisuuksilla varustettuja televisioita. Niissä on tavallisten TV kanavien lisäksi erilaisia videoiden ja musiikin suoratoistopalveluita, nettiselain, some sovelluksia ja mahdollisuus ladata lisää sovelluksia sovelluskaupasta jne. merkistä riippuen. Kyseessä on siis tavallaan television käyttöjärjestelmä, joka hyödyntää Wi-Fiä ja viihdepalveluita.

Älytelevisio-ominaisuudet tuo valmistajasta riippuen Android TV, Tizen tai webOS järjestelmä. Samanlaisia ominaisuuksia on saatavissa myös tavallisiin ja vanhempiinkin televisioihin lisälaitteilla kuten Google Chromecast ja Apple TV mediatoistimilla. Myös esim. Elisa Viihteessä ja varsinkin DNAn TV Netti + Hubi järjestelmässä sekä pelikonsoleissa on älytelevision ominaisuuksia.

Tässä kuva Chromecast mediatoistimesta. Laite on kooltaan pieni, hyvin kämmeneen mahtuva. Sille on tulossa uusiakin kilpailijoita. Uusi (Xiaomi Mi TV Stick) on muodoltaan ja kooltaan pulskan muistitikun kokoinen.

 

 

 

 

TVn liitännät

Liitäntä antenniin on kaikissa. Tärkein muista TVn liitännöistä laitteita varten on HDMI. Niitä tulee olla tarpeeksi, laitteiden mukaan. Myös liitännät USB muisteja varten, ulkoisiin kaiuttimiin tai kaiutinjärjestelmiin tai pelikonsoleihin ovat käyttäjistä riippuen tärkeitä.

 

Kortinlukija

Maksutelevisioiden kanavien katselemiseksi tarvitaan televisioon maksukortin CI+ lukijalaite sekä tietysti itse maksukortti.

 

Ohjelmien nauhoittamien

Kanavilla esittävin ohjelmien nauhoittamiseksi tarvitaan tallentava digiboxi. Toinen vaihtoehto on älytelevisio-ominaisuuksilla varustettu laite, joka hyödyntää netissä olevia palveluita.

 

Äänentoisto

Televioin ääntä voidaan parantaa ja tehostaa. Yleensä liitos äänentoistoon on HDMI, optinen tai analoginen RCA. Tarkista ostotilanteessa, että television äänentoiston liitännät ovat yhteensopivia äänilaitteittesi kanssa, mikäli niitä on tarkoitus käyttää TVn katselun yhteydessä.

 

Ruudun koko

Ruudun koko ilmaistaan tuumina mitattuna kulmasta viistosti vastakkaiseen kulmaan. Yleissääntö on, että mitä suurempi huone ja katseluetäisyys, niin sitä suurempi voi koko olla. Meillä televisioita myyvät tahot arvioivat, että yleisimmät uusien olohuoneTVn koot ovat väliltä 50 – 65 tuumaa. Yleinen suosikki on 55 tuumainen. Luonnollista on, että suurempi ruutu maksaa aina hiukan enemmän, joskus paljonkin.

 

Television valinta kaupassa

Voisi ajatella, että kaupassa on hyvä vertailla eli televisioiden kuvantoistoa. Kauppa on kuitenkin ongelmallinen vertailupaikka. Riippuu aivan siitä mitä materiaalia ruutuihin syötetään, huppulaatuista esittelymediaa vai suoraa kanavilta. Ja onko katsottavat laitteet viimeistelty eli viritetty parhaaseen katselukuntoon, mikä on uuden television käyttöönottoon kuuluva tehtävä.

 

 

Yhtyeenveto TVn ominaisuuksien termeistä

CRT vanhat putkitelevisiot, historiaa

LCD ja Plasma televisiot eli nestekidenäyttö, historiaa

HD teräväpiirto; HD tai Full HD, kuvatarkkuus, resoluutio

UHD Ultra HD, teräväpiirto kuvatarkkuus, resoluutio

4 K, UHDtä lähellä oleva kuvatarkkuus, resoluutio

8 K, uusin huipputarkkuus, kehitysvaiheessa, resoluutio

LED TV, taustavalaistu kuvapinta, LCDn uusin kehitysvaihe, kaksi tyyppiä Direct LED ja Edge Led

OLED näytössä pikselit valaiseva orgaaninen aine, uusinta kehitystä

QLED kvanttipistenäyttö, uusinta kehitystä, kilpailee OLED-tekniikan kanssa

HDR yksityiskohtien kuvanparannustekniikka, liittyy Ultra HD tai sitä parempiin kuvatarkkuuksiin

Älytelevisio, Smart TV nettiyhteydellä ja sitä käyttävillä suoratoisto- ym. palveluilla varustettu Televisio. Samoja ominaisuuksia voidaan liittää muihin televisoihin lisälaitteella

 

 

Lykkyä tykö TVn valintaan. Niitä on paljon tekniikaltaan erilaisia – kiinnostuksemme mukaan. Tänään on vaikea löytää huonoa televisiota. Tekniikka on pitemmälle kehitetty, mitä kaikki esitettävä mediamateriaali pystyy näyttämään. Ajan mittaan sekin kehittyy. (Kuulen jonkun sanovan: Toivottavasti myös esitettävien ohjelmien sisältö.)

 

Tämän oppaan voi kätevästi tulostaa. Klikkaa otsikon yläpuolella olevaa painiketta Printtaa tämä artikkeli.

Jos kysyttävää tai mielipiteitä, niin laita kommenttia.

 

 

Tagit: , , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun elokuu 5, 2020

  Mitä ovat Windowsiin sisältyvät palvelut ja miten ne toimivat     Me Windowsin käyttäjät tiedämme, että siihen sisältyy suuri joukko erilaisia toimintoja, jotka on nimetty palveluiksi. Mitä ne tarkalleen oikein ovat? Voiko niitä poistaa esim. koneen nopeuttamiseksi? Miten niitä voi säätä jos tarvitsee? Hyvä on tietää myös, miten Windowsin palveluita on kehitetty aikaisempaa käyttäjäystävällisemmiksi. […]

Lue lisää aiheesta Mitä ovat Windowsin palvelut

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun kesäkuu 25, 2020

  RSS syötteen tarkistus ja säätiedot kesäksi     Neptunetin käyttämä RSS syötteen ohjelma vanhentui ja oli vaihdettava uuteen. Uusi toiminee yleensä samoin kuin entinenkin, mutta on myös mahdollista, että se ei joissakin tapauksissa toimisikaan. Jos olet siis Neptunetin RSS syötteen entinen tilaaja, niin nyt kanattaa tarkistaa sen toiminta. Ja jos et ole käyttänyt RSS […]

Lue lisää aiheesta Tiedote

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun kesäkuu 4, 2020

  Mitä pitäisi päivittää ja miten     Hei, tässä ei ole tarkoitus lähteä kuvailemaan niitä mahdollisia kauheuksia, joita aiheutuu jos tietokonetta ei päivitetä. Miksi pitäisikään, sillä päivittäminen on kivaa ja helppoa. Yleensä se sujuu aivan huomaamatta muun puuhailun ohessa. Ainoastaan Windowsin päivitysten kohdalla huomaa, että jotakin tapahtuu. Ehkä tämä onkin enemmän iloisen päivittäjän opas […]

Lue lisää aiheesta Tietokoneen päivittäjän opas