Printtaa tämä artikkeli
Mikä prosessori koneessani ja mikä on sen nopeus
Prosessorin ominaisuudet hallitsivat aikoinaan tietokonetta ja sen käyttöominaisuuksia. Edelleenkin on prosessori tietokoneen aivot. Kuitenkin sen lisäksi on merkittäviksi noussut paljon muitakin tietokoneen tärkeitä komponentteja. Siksi prosessoreista on viime vuosina puhuttu vähemmän. Mutta nyt katsotaan, mitä on tapahtunut. Ja miten saan tietoja koneeni prosessorista.
On se prosessori edelleenkin tärkeä. Se vain joutui uuteen tarkasteluun siinä vaiheessa kun kehitettiin moniytimiset prosessorit ja ne tulivat markkinoille. Nykyisissä prosessoreissa on esim. kaksi (Dual-core), neljä (Quad-core), kuusi (Hexa-core) tai kahdeksan (Octa-core) jne. ydintä. Kukin ydin voi toimia itsenäisesti eli kaksiytiminen prosessori sisältää kaksi tietojenkäsittelijää. Ytimet käsittelevät tietoja samanaikaisesti. Siten moniytimisen prosessorin suorituskyky vastaa useampaa vanhaa yhden ytimen prosessoria.
Suoritinvalmistajista Intel käyttää joidenkin tuotteidensa nimessä Core merkintää. Nimissä esiintyvät Core merkinnät eivät tarkoita ytimien määrää. Esim. Intel Core i7-xxxx ei ole 7 ytimen prosessori.
Moniytimiset prossut ovat myös niin sujuvasti toimivia, että niiden rinnalle on tietokoneen komponenteista noussut muita, joiden ominaisuudet ja valinta vaikuttavat vielä merkittävämmin tietolaitteen suorituskykyyn. Tästä tarkemmin jäljempänä. Siten nykyistä konetta päivitettäessä ei ole enää yleistä päivittää prosessori. Prosessori on työpari koneen emolevyn kanssa ja uusi prosessori saattaisi vaatia myös uuden emolevyn.
Miten sitten prosessorin ytimet toimivat yhdessä ja erikseen käytännön tehtävissä? Tämä on jo mutkikkaampi asia, sillä se riippuu myös millaista sovellusta ajetaan. Toiset sovellukset käyttävät tehokkaammin useita ytimiä ja niiden säikeitä kuin toiset. Kumma kyllä esim. pelit eivät niinkään hyödy useista ytimistä. Sen sijaan esim. monet videoiden editointi ja animaatiosoftat toimivat niillä tehokkaammin.
Mikä ovat prosessorien L1, L2 jne välimuistit? Ne ovat laitteistovälimuisteja, joita tietokoneen prosessori käyttää säästämään aikaa ja energia. Välimuisti on pieni, nopea muisti, joka sijaitsee lähempänä prosessorin ydintä. Ne tallentavat kopiot tiedoista päämuistipaikoista. Useimmilla suorittimilla on erilaiset itsenäiset välimuistit, mukaan lukien käsky- ja datavälimuistit, joissa datavälimuisti on yleensä järjestetty useamman välimuistitason systeemiksi (L1, L2, L3, L4 jne.)
Miten tietoja prosessoristani
Mikä prosessori minulla on, mikä on sen nopeus ja montako ydintä siinä on? Yksi tietolähde on Tehtävienhallinta (kerrottu lähemmin -> täällä.) Prosessorin tietoihin suoraa näin: Klikkaa hiiren oikealla Käynnistä – Tehtävienhallinta – Suorituskyky. Avautuu ruutu, jossa on prosessoritiedot.
Klikkaa kuva näkymään. Kuvasta näkyy, että tämän koneen nopeus on 3,30 Ghz. Ytimiä on 4 ja siinä näkyvät prosessorin L1, L2 ja L3 välimuistien määrät. Näkyy myös käytössä olevien prosessien, säikeiden ja kahvojen määrät.
Jos prosessori on ylikellotettu, niin tarvitaan erillinen ohjelma sen tietojen saamiseksi. Tämän tietävät kyllä ne, jotka prosessoreja virittävät eli ylikellottavat. Ohjelmalla saa toki kuka tahansa varsin tarkkoja ja yksilöityjä tietoja koneensa prosessorista sekä L1, L2 jne välimuisteista. Tämä softa on CPU-Z. Siitä on myös tikulle asentuva siirrettävä versio.
CPU-Z tiedot ja lataus
CPU-Z Portable tiedot ja lataus
Tietokoneen nopeuteen vaikuttavia komponentteja
- Nykyiset moniytimiset prosessorit ovat tehokkaita. Niiden lisäksi kannattaa tietokoneen ostajan ja päivittäjän kiinnittää nopeusmielessä huomio pääkiintolevyn laatuun, onko se nopea SSD. Kiintolevyn koko ei ole ratkaiseva, sillä lisätilaa saa helposti (pöytäkoneet ja kannettavat).
- onko muistia riittävästi, ylimääräinen ei kuitenkaan lisää nopeutta
- näytönohjaimen laatuun, nopeuteen ja sen muistin määrään
Lisätietoa prosessoreista
Prosessorin valmistajien sivuilta saa tarkkoja lisätietoja sekä voi vertailla eri tuotteiden ominaisuuksia keskenään. Sieltä saa myös tukea visaisiin prosessoriongelmiin.
Tarkempaa teknistä tietoa moniydinprosessoreista:
Wikipedia, laajasti englanniksi
Wikipedia, suppeammin suomeksi
Hyvä tietää myös näistä
Nopean SSD kiintolevyn asennus ja käyttöönotto
Kiintolevyt, ylläpito ja vikojen testaus
Tagit: Nettitietoa, Prosessorit, Tietokone, Tietokoneviat, Windows
Printtaa tämä artikkeli
Digiajan vaarojen torjuminen – ei mennä vipuun nettihuijauksissa
Viime aikoina on maailmalla ja meillä Suomessa kohonnut valtava nettirikollisuuden aalto. Nyt netti on pullollaan erilaisia huijausyrityksiä. Niitä tulee meille parhaimmillaan päivittäin tietokoneilla ja puhelimilla. Määrä on yhä kasvussa. On kyse paljosta muusta kuin tunnetuista nigerialaiskirjeistä. Rahaa tavoittelevat huijarit ovat ajan tasalla ja seuraavat uusinta kehitystä.
Samamme sähköpostit, puhelinsoitot ja tekstiviestit ovat yhä ovelampia, myös uhkaavampia ja sitkeästi toistuvia. Meillä myös viranomaiset ovat huolestuneita, sillä yhä useampi huijaus näyttää onnistuvan.
Tätä artikkelia laadittaessa tuli kirjoittajan ja puhelimeen ja sähköposteihin useita huijausyrityksiä. Osa oli kömpelöitä, mutta yksi oli suomalaisen tekemä tietokoneen sulkemisella uhkaava ja bitcoineilla maksua kiristävä sähköposti. Tämän ilmoitin Kyberturvakeskukseen, seuraavaksi myös poliisille jos se jatkuu. Huijausyrityksistä ilmoittamisesta tarkemmin jäljempänä.
Millaisia ne kaikki digiajan huijausyritykset sitten ovat? Niiden kuvaileminen ei vielä ratkaise ongelmaa. Jäljempänä käymme lyhyesti läpi näitä yleisimpiä huijausyrityksiä. Ennen sitä kuitenkin tarkastelemme asiaa niin, että sisäistäisimme paremmin, mistä ja miten tärkeästä asiasta nyt on kysymys. Mikä tässä mättää, että päivittäin voimme lukea sellaisista netin huijauksista, jotka ovat onnistuneet ja ihmiset menettäneet rahojaan, usein paljonkin. Pienemmistä saattavat uhrit usein vaieta, jolloin ne eivät päädy edes tilastoihin.
Ihmiskontakteista digikontakteihin
Tuskin entinen aika oli parempaa, mutta se oli erilaista. Ihmiset pitivät yhteyksiä toisiinsa, ei digi-ihmisiin ja digikanavia käyttäen. Muutos on tapahtunut muutamassa vuodessa. Kauan sitten kesti vuosisatoja ennen kuin ihmiset tottuivat tulemaan toimeen keskenään eivätkä kaikki tuntemattomat olleet enää vihollisia.
Nyt ihmiset eivät digimaailmassa ole välttämättä oikeita. Eli sellaisia, jollaiseksi itseään kuvailevat ja joista on vaikka kuva ja tietoja. Nettirikolliset tekevät usein perusteellista työtä luodakseen itselleen halutunlaisen henkilöllisyyden. Lisäksi tuttu henkilö, ystäväsi, ei välttämättä ole netissä esiintyessään juuri se oikea ja sinun tuntemasi henkilö, vaikka voi käyttää hänen tietojaan ja sähköpostiosoitetta.
Netissä eivät kaikki sivustot ole oikeita. Ne voivat näyttää aivan oikeilta, koska niitä ei ole kovin vaikea kopioida. Sivut voivat olla väärennettyjä tai niiden nettiosoite ei olekaan täsmällisesti oikea.
Jos joku ottaa sinuun yhteyden sähköpostilla, puhelimella, somessa tai millä tavalla tahansa, jopa ovikelloa soittamalla, niin siihen voi olla monia syitä. Yksi niistä on, että sinulta tahdotaan jotakin. Apua johonkin, rahaa, selvittämään jokin ongelma, ystävyyttä, rakkautta, lunastamaan jokin voitto tai etu, estämään jokin onnettomuus tai vaikka varmistamaan tiliesi käyttö. Eli jotakin joka näyttää ihan hyvältä ja luonnolliselta, mutta onkin huijausta.
Kuten kohta kerromme, niin näitä erehdyttämisen keinoja on todella runsaasti. Olemme luonnostaan luottavaisia. Jopa netissä, vaikka rikollisuus on siirtynyt kaduilta digimaailmaan.
Kysy itseltäsi ja tutki tarvittaessa tarkemmin
Onko tämä ihminen oikea? Miksi hän haluaa minuun yhteyden?
Onko tämä sivusto oikea? Miksi minun pitäisi luottaa siihen? Kysy varmasti oikeasta sivustosta, ei linkeistä.
Onko tämä asia oikea? Soita heti hälytyskelloa, jos on kyse rahasta, tileistä, tilitiedoista, tunnusluvuista, voitoista, eduista, uhkailusta, jonkun auttamisesta, ongelman ratkaisemisesta jne.
Yleisiä verkkohuijauksia
Koronavirukseen liittyvät hujaukset
Koronavirukseen voi liittyä useita erilaisia huijauksia. Yleisiä ovat esim. väärennettyjen tuotteiden myynti, kuten kasvomaskit, ravintolisät, virustentorjuntapaketit ja puhdistusaineet. Väärät henkilöt tai väärennetyt organisaatiot, jotka tarjoavat testejä, puhdistustehtäviä, lahjoituskohteita jne. Myös eläkejärjestelyjen, sijoitusten ja maksukorttien muuttamista on tarjolla.
Sähköpostihuijaus, tietojenkalastelu (Phishing)
Näitä lähetetään esim. luotettavien tahojen nimissä ja pyydetään vahvistamaan, tunnistautumaan, päivittään tai korjaamaan tilitietoja tai vaikka vaihtamaan salasana tai klikkaamaan linkkiä. Niitä voi tulla myös tutuilta ja tutuista osoitteista, jos ne on päästy hakkeroimaan.
Tekstiviestihuijaus (Smishing)
Suuri osa huijauksista tapahtuu puhelimen tekstiviestin avulla. Lähettäjä voi olla mikä tahansa ja tarkoituksena on saada klikkaamaan linkkiä tai antamaan pankki- tai henkilötietoja. Ne on väärennetty lähetetyksi tunnettujen organisaatioiden nimissä. Huomaa, että tällöin se näkyy puhelimessa samassa viestiketjussa kuin oikeatkin viestit.
Valelaskut (Fake invoice)
Voit sada valelaskun tai -veloituksen usealla eri tavalla. Yleisiä ovat sähköpostilla lähetetyt. Sinulta yritetään laskuttaa tuotetta tai palvelua, jota et ole tilannut etkä saanut. Myös tarjous voidaan naamioida laskuksi tai tilauksesi.
Ostohuijaukset (Shopping scams)
Tämä huijausmuoto ohjaa sivustoille, joilla ei ole tarjottavaa tuotetta tai niillä ei ole tarkoitustakaan toimittaa mitään muuta kuin vain kerätä rahat. Näitä usein edulliselta vaikuttavia tarjouksia voi tulla sähköpostilla tai somessa. Vain sivuston tarkempi tutkiminen voi osoittaa, onko kyseessä ostohuijaus.
Tilausansat
Niissä pyydetään korttinumeroa, joitta voit lunastaa ”voiton”, palkinnon, maksaa puuttuvia postikuluja, ostaessasi edullisen tuotteen tai tilatessasi näytteen. Kiireessäkin tulee muistaa, että tilitietojen lähettämisessä on aina vaaran paikka eikä niitä koskaan tule lähettää vastaamalla johonkin sähköpostiin.
Romanssihuijaukset (Love scam)
Nämä ovat viime aikoina yleistyneet. Samalla ne ovat nousseet medioiden uutisaiheisiin. Tavallisin väline on some tai deittisivustot.
Me olemme kaikki ihmisiä ja luotamme luonnostaan toisiin, jotka ovat meistä kiinnostuneita. Harmi, että löytyy näiden inhimillisten ominaisuuksien väärinkäyttäjiä.
Aina pitää heti katkaista suhde, jos asia siirtyy rahaan. Uhreille on saatavissa vertaistukea, myös nimettömänä pysyville Rikosuhripäivystyksessä (RIKU).
Sijoitushuijaukset (Investment scam)
Myös sijoitushuijaukset ovat yleistyneet. Niissä ulkomaiset sijoitusneuvojat tai -yritykset lupaavat korkean tuoton sijoituksia. Tarjous voi olla ajallisesti rajoitettu. Tai toiminta voi myös alkaa pienellä alkumaksulla, joka veloitetaan heti tililtäsi. Sinulle voidaan soittaakin. Näiden verkkosivustot näyttävät todellisilta ja hyviltä, sillä sijoitushujaukset vaativat tarkkaa etukäteisvalmistelua. Alamuoto on veloissa auttaminen (Fake Debt Help). Silloin tarjotaan apua velkojen poistamiseen, velkojen tai korkokulujen pienentämiseen. Mitä paremmalta vaikuttaa, sitä todennäköisemmin on kyseessä huijausyritys.
Puhelinhuijaus (Vishing)
Sinulle soittaa henkilö, joka sano puhuvansa esim. viranomaisen, pankin, Microsoftin, poliisin, postin tai muun tunnetun organisaation edustajana. Tavoitteena on päästä verkkopankkiisi, saada tilitietoja, pankkitunnukset tai siirtää rahaa. Tai että tietokoneessasi on jokin ongelma, joka pitää ratkaista esim. etähallinnalla. Näillä asioilla on yleensä myös kiire ja ongelma täytyisi heti korjata.
Identiteettivarkaus (Identity theft)
Identiteetin anastamisella pyritään käyttämään henkilötietojasi tavaroiden tai palvelujen tilaamiseen, ostamiseen tai vaikka lainojen ottamiseen. Identiteettivarkaudelle ollaan erityisen alttiina somessa, jossa tietoja vuotaa ja niitä voidaan urkkia. Ihmiset kuvittelevat toimivansa vain tuttujen kanssa eikä monikaan tule ajatelleeksi, että siellä on varsinainen miinakenttä. Myös tietokoneiden hakkeroinnilla päästään käsiksi henkilötietoihisi.
Digitaaliseksi kidnappaukseksi sanotaan sitä identiteettivarkauden muotoa, jossa profiilisi valloitetaan somessa. Sitten sinulta vaaditaan maksua tai muuta etua sen palauttamisesta.
Bitcoin ja kryptovaluutat
Nämä ovat useimmille meille uusia asioita. Siksi huijarit ovat oivaltaneet tässä ajankohtaisen tulolähteen. Meitä on helppo johtaa harhaan asioissa, joita emme tunne. Asiantuntemattomia voidaan naruttaa monella tavalla. Kukapa ei haluaisi rikastua.
Yksi mahdollisuuksista on, että tarjotaan edullisesti sellaista kyptovaluuttaa, jolla kuitenkaan ei ole mitään arvoa. Tarjouksen takana voi olla aivan oikealta näyttävä yritys nettisivuineen. Mutta tämä on siis vain yksi keino monista.
Väärennetyt arpajaisvoitot, palkinnot, tutkimukset, hyväntekeväisyys, virustorjuntaohjelmat jne
Tätä kirjoitettaessa tuli kirjoittajan sähköpostiin sopivasti ilmoitus yhteydenotosta, jonka kautta pääsisi osalliseksi miljoonalahjoituksesta USAssa. Klikaa kuva näkymään.
Digimaailmassa on helppo tehdä erilaisia väärennöksiä. Näitä voi olla vaikka minkälaisia, tunnetuista nettisivuista alkaen. Yleisiä ovat esim. väärennetyt arpajaisvoitot. Sinuun otetaan yhteys ja halutaan tilitietojasi voiton toimittamiseksi. Tai olet saanut palkinnon tai tunnustuksen jostakin, mutta sen toimittamiseksi tarvitaan tili- tai muita tietoja.
Myös tutkimusten ja mielipidekyselyjen avulla voidaan harhauttaa. Jos olet ostanut jotakin ja sinulta pyydetään siitä tutusta paikasta palautetta, niin asia on todennäköisesti ihan OK. Mutta jos et ole ollut tekemisissä tahon kanssa, joka tietojasi haluaa, niin kyseessä saattaa olla hujausyritys.
Sinulta voidaan pyytää tukea todella hyviin tarkoituksiin: onnettomuuksien ja katastrofien auttamiseen, ilmastomuutoksen estämiseen ja muihin yleisesti hyväksyttäviin tarkoituksiin. Varmista, että tällainen keräys on laillinen ja kerääminen oikeata. Suuri mahdollisuus on muuten, että lahjoituksesi menee huijarien kassakappiin eikä esitettyyn tarkoitukseen.
Virustorjuntaohjelmia kuten muitakin softia voidaan väärentää. Jos sellainen joutuu koneeseesi, niin rahankäyttösi voi ohjautua suoraa verkkohuijarien kanaviin.
Rikollisuus on siirtynyt kyberpuolle
Oh, onko niitä verkkohuijauksia todella noin monenlaisia? Edellä on lyhyesti lueteltu vain yleisimpiä. Niitä on vielä runsaasti lisää, harvinaisempia, aivan uusia, erikoisempia ja yllättäviä. Kuten alussa kerroimme, niin digiaika on tehnyt tämän mahdolliseksi.
Voiko sitten enää keneenkään luottaa? Kyllä toki voi, mutta tilanne on muuttunut. Luota tuttuihin oikeisiin ihmisiin, älä digi-ihmisiin, jotka verkossa ja somessa esiintyvät. Varmista, että olet tekemisissä oikeiden ihmisten kanssa, ei rahojesi perässä olevien digi-ihmisten. Digimaailmassa ei kaikki ole sellaista, miltä se voi näyttää.
Ota itse yhteys ja epäile aina tarkoitusta, jos sinuun otetaan yhteys. Älä koskaan lähetä kenellekään tilitietojasi tai tunnuksiasi. Katkaise heti yhteys henkilöihin (todennäköisiin digi-ihmisiin) jos asiat siirtyvät rahan puolelle.
Mitä tehdä jos vahinko on jo tapahtunut
Verkkohuijaukset ovat tulleet niin yleisiksi ja samalla oveliksi, että kuka tahansa voi joutua ansaan. Jos niin käy, niin älä paina asiaa villaisella. Ei silloinkaan vaikka kyse olisi vain yrityksestä, joka ei onnistunut tai jonkin kympin tai satasen tappiosta.
Älä laajenna ja lisää nettihuijareiden mahdollisuuksia. Auta itseäsi ja muita tekemällä asiasta ilmoitus. Estä vahinkojen laajenemien, vaihda salasanasi jne. Pankkiasioissa pankille, postiasioissa postille, rikosasioissa poliisille, tietoturva-asioissa vaikka Kyberturvakeskukseen, väärennysasioista taholle joka on väärennetty jne.
Tässä joukko linkkejä, joista on apuja huijaustapauksissa ja joihin voi ilmoittaa hujausyrityksestä tai jo tapahtuneesta:
Kilpailu ja kuluttajavirasto, huijaukset ja tilausansat
Poliisi, huijauksen monet muodot
Traficom Kyberturvallisuuskeskus
Rikosuhripäivystys, apua ja neuvoja
Mistä saa tietoa ajankohtaisista ja uusista uhkista
Mitä paremmin seuraamme usien uhkien ja haavoittuvuuksia tilannetta sitä tuvallisempaa on tietolaitteittemme käyttö. Uusinta ajankotaistietoa varoituksineen jakaa Kyberturvallisuuskeskus. Klikaa kuvat näkymään. Siellä on erilaista opasta ja hyödyllistä neuvoa niin yksityishenkilöille kuin yhteisöillekin. Käy siellä ajoittain tarkistamassa, missä oikein mennään. Siis tänne -> Kyberturvallisuuskeskus
Näistä tietoa tietoturva asioihin
Onko tietokoneesi hakkeroitu tai kaapattu
Vaaralliset ja väärennetyt nettisivut
Tagit: Ajankohtaista netissä, Huijaus netissä, Nettitietoa, Some, Sosiaaliset mediat, Tietokone, Tietoturvauhat, Verkkohuijaus
Printtaa tämä artikkeli
Uusien televisioiden tekniikka
Television ostaminen on tullut vaikeaksi. Kehitys on tuonut suuren määrän uutta tekniikkaa. Alan terminologia on useimmille ostajille vierasta. Huppumerkit kilpailevat omilla teknologioillaan, joiden lopputulos on hyvin lähellä toisiaan. Tämä tarjoaa televisiomerkkien ja -mallien markkinoijille sekä myyjille mahdollisuuden ohjailla ostajaa haluamaansa suuntaan. Siksi tieto uudesta tekniikasta on uuden TVn ostajalle tosi hyödyllistä.
Asiaan perehtyneetkin toteavat, että TVn valinta ei ole tällä hetkellä aivan helppoa. Toisaalta kehityksen hyvä puoli on se, että päätyy sitten mihin tahansa näyttötekniikkaan ja TVn ominaisuuksiin, niin tulos ei ole kovin huono. Kuitenkin erilaisissa tekniikoissa painottuvat erilaiset ominaisuudet, joista kannattaa valita ostajan kannalta paras. Myös hintahaitari on valtavan laaja. Senkin kohdalla täytyisi löytää ostajalle paras ostos, joka yleensä ei ole kallein mahdollinen.
Television näyttötekniikka ja muut ominaisuudet ovat tavattoman laaja asia. Sen epäselkeästä kokonaisuudesta olemme yrittäneet koota ja tiivistää tietoa ostajan oppaaksi. Vaikka tieto on tiivistetty aivan pääkohtiin, niin silti mukaan tulee pitkät listaukset asioita. On pitänyt katkaista selostukset johonkin kohtaan toivoen, että yksityiskohdista kiinnostuneet löytävät paremmin niitäkin tämän kokonaisuuden avulla.
Miten tähän on tultu?
CRT
Millainen tausta ja kehitys on ollut TV vastaanottimien nykyisen näyttötekniikan takana? Televisioita on ollut kodeissa jo aika kauan, paljon kauemmin kuin esim. tietokoneita. Ensimmäiset olivat painavia ja laatikkomaisia CRT (Cathode Ray Tube) putkitelevisioita Niiden aika alkoi 1960 luvun loppupuolella. Ensiksi katseltiin mustavalkoista kuvaa ja seuraavassa vaiheessa tulivat värit.
Nestekidenäyttö eli LCD ja Plasma televisiot
ilmestyivät makkinoille vuosituhannen vaihteen tienoilla. LCD laitteet ohittivat CRT televisioiden myynnin v . 2007. Ne olivat jo aivan toisennäköisiä, litteinä eivät vieneet tilaa CRT laitteiden tapaan ja olivat keveitä käsitellä. Useimpiin TV-koteihin ilmestyi siis uuden ajan ”littuTV”, kuten silloin sanottiin.
LCD (Liqvid Crystal Dispaly) televisioissa on CCFL loisteputkilla (Cold Cathode Fluorescent Lamp) aikaansaatu taustavalo. Edessä on sähköisesi ohjattu, valoa polarisoiva neste, joka on suljettu soluihin kahden läpinäkyvän suorassa kulmassa olevan polarisoivan levyn väliin. Sähkövirta ja solujen polarisaatio ohjaavat kuvan syntyä.
Plasma vastaanottimien näyttö muodostui puolestaan suuresta määrästä soluja (pikseleitä) lasikerrosten välissä. Nämä pikselit sisälsivät kaasua, joka muutettiin läpi kulkevalla sähkövirralla plasmaksi loistamaan punaisena, vihreänä tai sinisenä. Panasonic lopetti plasmatelevisioiden valmistuksen v. 2014.
Digitaalinen vastaanotto
ajoittuu vuoden 2009 jälkeen jolloin analoginen lähetys- ja vastaanottotekniikka muutettiin digitaaliseksi. Se mahdollisti myös monenlaisten television palveluiden yleistymisen. Eli ne yksityiskohdat, jotka kuuluvat edelleen kehitettyinä nykyisiinkin vastaottimiin.
HD
On hyvä muistaa, että televisoin vastaanottotekniikan mahdollisuudet riippuvat siitä millä tekniikalla ohjelmia lähetetään ja tuotetaan TVn kautta jaettavaa materiaalia. Tämä riippuvuussuhde tuli selkeästi esille silloin kun siirryttiin uuteen kehitysvaiheeseen eli alettiin lähettää ja tuottaa HD (High Definition) eli teräväpiirto materiaalia.
HD television resoluutioksi eli näyttötarkkuudeksi asetettiin 1280 x 720p ja Full HD 1920 x 1080p. Päämääränä oli nyt saada TVn näyttö yhä paremmaksi, sisältämään entistä enemmän yksityiskohtia ja miellyttävämmäksi katsoa vaikka läheltä. Nykyisin kaikki uudet TVt täyttävät vähintään Full HD teräväpiirron vaatimukset ja yleisesti sitäkin parempia näyttötarkkuuksia, joista tarkemmin seuraavassa.
Näyttöominaisuudet tänään
Näytön tarkkuus
Ultra HD (UHD) resoluutio
V. 2012 määriteltiin, mikä on Ultra HD (Ultra-high-definition) ultrateräväpiirto. Siinä näytön tarkkuus eli resoluutio on 3840 x 2160 eli neljä kertaa niin paljon kuin täysteräväpiirrossa.
Yleensäkin uudet televisiot välittävät niin korkealaatuista tekniikkaa kuin vain lähetys- ja mediapuolelta on saatavissa. Esim. YouTube on tukenut Ultra HD näyttötarkkuutta jo vuodesta 2010 lähtien, jo pitkään myös Netflix ja Elisa Viihteessä voi olla Utra HD tasoista urheilua.
Todettakoon, että uusilla huippuominaisuuksilla varustetut televisiot näyttävät tietysti myös vanhemmilla ja ”huonommilla” tekniikoilla tuotettua materiaalia. Niiden tekniikka muuntaa ne katselua varten mahdollisimman hyviksi, mutta ei tietysti pysty muuttamaan mediaa uusimmille laatutasoille. Ne ovat siis alaspäin yhteensopivia.
4 K resoluutio
Ultra HD ja 4 K sekoitetaan usein toisiinsa. Ne eivät ole kuitenkaan aivan sama asia. Hämmentävä asia vertailussa on, että 4 K tarkkuus on hiukan erilainen esim. televioissa (3840 x 2160) kuin näyttäessä elokuvateatterissa 4 K elokuvaa (4096 x 2160). Pääasia on, että televisiossa myös 4 K näyttötarkkuus on yhtä paljon ja korkea kuin Ultra HDssäkin ja kuvassa pikseleitä hiukan enemmän.
8 K resoluutio
Seuraaja 4 K resoluutiolle on 8 K ultrateräväpiirto. Tätä kirjoitettaessa ollaan vaiheessa, jossa 8 K vasta tekee tuloaan. Sen tekniikka on pitkälle kehitetty, mutta soveltaminen käytäntöön vasta menossa ja ensimmäiset suuren näytön televisiot – useinkin niiden hinnan takia – ovat asianharrastajien valittavissa. 8 K tarkoittaa kuvan tai näytön tarkkuutta, jossa on n. 8000 kuvapistettä vaakasuunnassa. 7680 × 4320 kuvapisteen 8K on korkein kuvatarkkuus, joka on määritelty. Tällä huipputekniikalla pystytään myös muokkaamaan ja parantamaan alemman resoluution materiaalia.
Kuten muissakin näyttötekniikoissa myös 8 K yleistyminen vaatii, että tällä tekniikalla tuotettua materiaalia on vastaavasti saatavissa. Veikkaukset ajankohdasta osoittavat lähivuosiin.
LED TVn rakenne. Klikaa tämä ja muut kuvat näkymään kokonaan ja paremmin.
LED TV
Jo vuodesta 2010 lähtien ovat LED televisioit olleet ajankohtaisia. Siinä näyttö toimii taustavalon avulla. Myös aikaisemmassa LCD tekniikassa käytettiin taustavaloa, mutta se tuotettiin CCFL valoilla. LED tekniikalla saadaan aikaa hyvä kontrasti koska ledien kirkkautta säädetään yksitellen. CCFL tekniikkaan nähden LED TVssä on parempi värintoisto, pienempi virran kulutus ja ne tuottavat vähemmän lämpöä.
LED televisioita on kahta tyyppiä: Direct LED – tekninen termi voitaisiin ehkä suomentaa suora LED – sekä Edge LED (edge = reuna). Jälkimmäisessä valaisevat LED-valot on sijoitettu ruudun reunoille. Siten ruutu on saatu CCFL tekniikkaa ohuemmaksi ja kontrasti paremmaksi. Direct LED pystyy tekemään jonkin verran parempaa kuvanlaatua kun taas Edge LED näyttö on edullisempi valmistaa. Siksi valtaosa televioista käyttää juuri Edge tekniikkaa.
Uuden tekniikan myötä on näytön panelien lukumäärä vähentynyt, mutta samalla näytön ominaisuudet ovat parantuneet. Myös yksinkertainen voi olla tehokasta. Klikkaa kuva näkymään.
OLED
OLED (Organic Light Emitting Diode) ilmestyi markkinoille v.2014 tienoilla. Sen tekniikan merkittävä ero LCD televisioon nähden on, että se myös valaisee pikselinsä. Tekniikka perustuu orgaaniseen aineeseen, joka toimii samoin kuin diodi. Se tuottaa valoa, kun siihen johdetaan sähköä. OLED-tekniikka saa aikaan laajan värintoiston, suuremman kontrastin ja paremman mustan tason.
OLED tekniikalla voidaan tehdä myös hyvin ohuita ja kaarevia näyttöjä, puhutaan jopa paperin kaltaisista näytöistä. Valmistajat investoivat koko ajan OLED laitteiden kehitykseen, mikä vaikuttaa myös niiden hintoihin.
QLED
Oman panoksensa termien ja tekniikoiden viidakkoon tuo myös QLED (Quantum Dot Display) eli kvanttipistenäyttö. Sen kehittäjä, asiantuntija ja valmistaja on Samsung. Kuva koostetaan kvanttipisteistä, joka ovat erittäin pieniä muutaman nanometrin kokoisia puolijohdeosia. Tuloksena on erittäin tarkasti piirtyvä hyvä kuvanlaatu.
OLED ja QLED tekniikat ja niiden valmistajat kilpailevat keskenään. On vaikea ottaa kantaa kumpi olisi parempi, sillä kummallakin on ominaisuutensa. Ja mittauksissa liikutaan laboratoriomaissa tarkkuuksissa, joissa on paljon tarkemmat kriteerit kuin televisioiden kotikäytössä.
HDR kuvanparannus
Myös HDR (High Dynamic Range) määrite liittyy televisioihin. Se on lisäominaisuus Ultra HD tai 4 K tarkkuuteen ja tarkoittaa, että kuvaa käsitellään muodossa, jossa on dynamiikkaa enemmän kuin tavalliset näytöt pystyvät esittämään. Tämä kuvanparannuksen tekniikka toistaa sekä erittäin valoisien että tummien kohtien yksityiskohdat. Näin saadaan näkymistä luonnollisempia ja realistisempia myös silloin, kun kontrastivaihtelut ovat suuria.
Paitsi televisioiden täytyy myös esitettävän materiaalin tukea HDR-tekniikkaa. HDR televisioiden valmistaja on Samsung, mutta myös muilla suurilla valmistajilla on mahdollisuus muokata näyttötekniikkaansa sitä tukemaan. HDRstä on erilaisia standardeja, mutta HDR10 on yleisimmin käytetty. Tekniikalle ennustetaan hyvää kehitystä.
Vaikka itse tekniikka on aivan erilaista, on termi ehkä tutumpi kameroiden puolta, joissa pyritään korkealuokkaisiin kuviin. Silloin kameran HDR asennolla otetaan useita kuvia, jotka kamera yhdistää yhdeksi parhaimpien yksityiskohtien koosteeksi.
Muut ominaisuudet
Älytelevisio – Smart TV
Älytelevisiot eli Smart TVt ovat nettiyhteydellä ja sitä käyttävillä ominaisuuksilla varustettuja televisioita. Niissä on tavallisten TV kanavien lisäksi erilaisia videoiden ja musiikin suoratoistopalveluita, nettiselain, some sovelluksia ja mahdollisuus ladata lisää sovelluksia sovelluskaupasta jne. merkistä riippuen. Kyseessä on siis tavallaan television käyttöjärjestelmä, joka hyödyntää Wi-Fiä ja viihdepalveluita.
Älytelevisio-ominaisuudet tuo valmistajasta riippuen Android TV, Tizen tai webOS järjestelmä. Samanlaisia ominaisuuksia on saatavissa myös tavallisiin ja vanhempiinkin televisioihin lisälaitteilla kuten Google Chromecast ja Apple TV mediatoistimilla. Myös esim. Elisa Viihteessä ja varsinkin DNAn TV Netti + Hubi järjestelmässä sekä pelikonsoleissa on älytelevision ominaisuuksia.
Tässä kuva Chromecast mediatoistimesta. Laite on kooltaan pieni, hyvin kämmeneen mahtuva. Sille on tulossa uusiakin kilpailijoita. Uusi (Xiaomi Mi TV Stick) on muodoltaan ja kooltaan pulskan muistitikun kokoinen.
TVn liitännät
Liitäntä antenniin on kaikissa. Tärkein muista TVn liitännöistä laitteita varten on HDMI. Niitä tulee olla tarpeeksi, laitteiden mukaan. Myös liitännät USB muisteja varten, ulkoisiin kaiuttimiin tai kaiutinjärjestelmiin tai pelikonsoleihin ovat käyttäjistä riippuen tärkeitä.
Kortinlukija
Maksutelevisioiden kanavien katselemiseksi tarvitaan televisioon maksukortin CI+ lukijalaite sekä tietysti itse maksukortti.
Ohjelmien nauhoittamien
Kanavilla esittävin ohjelmien nauhoittamiseksi tarvitaan tallentava digiboxi. Toinen vaihtoehto on älytelevisio-ominaisuuksilla varustettu laite, joka hyödyntää netissä olevia palveluita.
Äänentoisto
Televioin ääntä voidaan parantaa ja tehostaa. Yleensä liitos äänentoistoon on HDMI, optinen tai analoginen RCA. Tarkista ostotilanteessa, että television äänentoiston liitännät ovat yhteensopivia äänilaitteittesi kanssa, mikäli niitä on tarkoitus käyttää TVn katselun yhteydessä.
Ruudun koko
Ruudun koko ilmaistaan tuumina mitattuna kulmasta viistosti vastakkaiseen kulmaan. Yleissääntö on, että mitä suurempi huone ja katseluetäisyys, niin sitä suurempi voi koko olla. Meillä televisioita myyvät tahot arvioivat, että yleisimmät uusien olohuoneTVn koot ovat väliltä 50 – 65 tuumaa. Yleinen suosikki on 55 tuumainen. Luonnollista on, että suurempi ruutu maksaa aina hiukan enemmän, joskus paljonkin.
Television valinta kaupassa
Voisi ajatella, että kaupassa on hyvä vertailla eli televisioiden kuvantoistoa. Kauppa on kuitenkin ongelmallinen vertailupaikka. Riippuu aivan siitä mitä materiaalia ruutuihin syötetään, huppulaatuista esittelymediaa vai suoraa kanavilta. Ja onko katsottavat laitteet viimeistelty eli viritetty parhaaseen katselukuntoon, mikä on uuden television käyttöönottoon kuuluva tehtävä.
Yhtyeenveto TVn ominaisuuksien termeistä
CRT vanhat putkitelevisiot, historiaa
LCD ja Plasma televisiot eli nestekidenäyttö, historiaa
HD teräväpiirto; HD tai Full HD, kuvatarkkuus, resoluutio
UHD Ultra HD, teräväpiirto kuvatarkkuus, resoluutio
4 K, UHDtä lähellä oleva kuvatarkkuus, resoluutio
8 K, uusin huipputarkkuus, kehitysvaiheessa, resoluutio
LED TV, taustavalaistu kuvapinta, LCDn uusin kehitysvaihe, kaksi tyyppiä Direct LED ja Edge Led
OLED näytössä pikselit valaiseva orgaaninen aine, uusinta kehitystä
QLED kvanttipistenäyttö, uusinta kehitystä, kilpailee OLED-tekniikan kanssa
HDR yksityiskohtien kuvanparannustekniikka, liittyy Ultra HD tai sitä parempiin kuvatarkkuuksiin
Älytelevisio, Smart TV nettiyhteydellä ja sitä käyttävillä suoratoisto- ym. palveluilla varustettu Televisio. Samoja ominaisuuksia voidaan liittää muihin televisoihin lisälaitteella
Lykkyä tykö TVn valintaan. Niitä on paljon tekniikaltaan erilaisia – kiinnostuksemme mukaan. Tänään on vaikea löytää huonoa televisiota. Tekniikka on pitemmälle kehitetty, mitä kaikki esitettävä mediamateriaali pystyy näyttämään. Ajan mittaan sekin kehittyy. (Kuulen jonkun sanovan: Toivottavasti myös esitettävien ohjelmien sisältö.)
Tämän oppaan voi kätevästi tulostaa. Klikkaa otsikon yläpuolella olevaa painiketta Printtaa tämä artikkeli.
Jos kysyttävää tai mielipiteitä, niin laita kommenttia.
Tagit: Ajankohtaista netissä, Nettitietoa, Television ostajan opas, Videot
Printtaa tämä artikkeli
Tehtävienhallinasta tietoa ja häiriöiden estämistä
Jos tietokoneessa tuntuu olevan jotakin outoa, on Windowsin Tehtävienhallinta (Task Manager) parhaita pakkoja jäljittää mikä on kyseessä. Lisäksi sieltä näkee tärkeitä tietoja koneesta ja sen toimintojen mahdollisista pullonkauloista. Siellä on monenlaista hyödyllistä tietoa, johon muuten tarvittaisiin varsinaisia testi- ja analyysiohjelmia. Kone voi olla jonkin tehtävän juututtua jumissa ja se ei ehkä sammu, mutta tehtävänhallintaan pääsee silti varsin kätevästi.
Tehtävienhallinta on monikäyttöinen. Microsoftin mukaan sitä käytetään paljon varsinkin jumiintuneen prosessin tai tehtävän pysäyttämiseen, mutta siinä on myös paljon tietoja koneen senhetkisestä tilasta. Windowsin Tehtävienhallinta avataan painamalla Ctrl–Alt-Delete ja valitsemalla listasta Tehtävienhallinta. Tai klikkaamalla hiiren oikealla Käynnistä ja valitsemalla aukeavasta valikosta.
Mitä kaikkea sitten Tehtävienhallinta meille tarjoaa? Kun se avataan edellä kerrotulla tavalla aukeaa artikkelin otsikkokuvan mukainen näkymä. Klikkaa se kuten muutkin artikkelin pienoiskuvat näkymään paremmin ja kokonaan. Kuvasta näkyy vasemmalla ylhäällä, mitä kaikkea se sisältää. Avausnäkymässä täyttää kuva-alueen koneen senhetkiset Prosessit.
Seuraavassa käydään läpi välilehdet kuvin ja selostuksin, mitä niitä kustakin löytyy. Ennen yksityiskohtia kuitenkin yhteenveto sitä, mitä kaikkea Tehtävienhallinta tarjoilee.
Tehtävienhallinnan näytöt ilmenevät tästä kuvasta. Ylärivissä 1. ovat Tiedosto, Asetukset ja Näytä, alarivissä 2. Prosessit, Suorituskyky, Sovellushistoria Käynnistys, Käyttäjät, Lisätiedot ja Palvelut.
Ylärivin 1. välilehdet ovat harvemmin käytettyjä. Otetaan ne kuitenkin ensin, koska ylinnä ovat ja hyvä nekin on tietää.
Tiedosto välilehdellä avautuu kuvaryhmän vasemmanpuoleinen apuruutu. Siitä voidaan kätevästi avata haluttu ohjelma, kansio, tiedosto tai nettiresurssi. Keskimmäisessä kuvassa Asetukset välilehdeltä saa esille mikä välilehti avautuu oletusarvoisesti. Nyt se on Prosessit, mutta voidaan muuttaa toiseksi listauksen mukaan. Oikeanpuolimmaisessa kuvassa Näytä välilehdellä voi valita mm. etsittäessä joskus hyödyllisen vaihtoehdon: Ryhmittele tyypeittäin.
Siirrytään alempaan välilehtien riviin 2. Siinä on siis oletusarvoisesti ensiksi näkymässä Prosessit. Mitä Prosessit ovat on selostettu tarkemmin -> täällä. Niiden käyttöä ja kuormitusta voidaan tarkastella eri arvojen valossa klikkaamalla sarakkeita Suoritin, Muisti, Levy jne. Jos haluaa lopettaa jarruttavan prosessin, tai vaikka saada siitä lisätietoja, niin klikataan prosessia hiiren oikealla. Näin avautuu seuraavan kuvan mukainen toimenpidelistaus.
Kannattaa katsoa omasta koneesta, mitä Tehtävienhallinnan välilehtiin sisältyy. Prosessien jälkeen on mielenkiintoinen Suorituskyky, jossa on erilaisia mittaustuloksia. Sovellushistorian jälkeen puolestaan erittäin hyödyllinen Käynnistys. Siitä voidaan säätää mikä sovellukset avautuvat käynnistettäessä. Mitä vähemmän sitä parempi, tarkemmin selostettu täällä -> Miten koneen käynnistys nopeutetaan. Oletusarvoisessa välilehtien järjestyksessä on viimeisenä Palvelut. Mitä ne ovat ja miten toimivat on selostettu täällä -> Mitä ovat Windowsin Palvelut.
Tässä kuvat – Prosessien lisäksi – kolmesta tärkeästä Tehtävienhallinnan välilehdestä: vasemmalla Suorituskyky. Tarkasteluhetkellä kone oli unelias eikä mitään erityistä ollut siinä käynnissä. Keskellä kuva Käynnistys eli Windowsin kanssa käynnistyvät ohjelmat. Oikeanpuoleinen kuva näyttää koneen Palvelut. Huom. jumiintuneita Prosesseja voi pysäyttää, mutta älä pysäytä Palveluita vaan lue niiden säätelystä edellä kerrotusta linkistä.
Process Explorer – vielä monipuolisempi työkalu Windowsin Prosesseille
Jos haluaa tietää vielä enemmän koneen Prosessien tilasta, niin perinteinen työkalu sitä varten on Process Explorer. Siitä on kerrottu tarkemmin -> täällä. Ohjelma on saatavissa myös kätevänä tikulle asennettavana versiona.
Process Explorer tiedot ja lataus
Process Explorer Portable tiedot ja lataus
Toinen vastaava maksuton Prosessien tietolähde ja työkalu on avoimen koodin Process Hacker. Sitä sanotaan helppokäyttöiseksi.
Process Hacker tiedot ja lataus
Process Hacker Portable tiedot ja lataus
Kysyttävää Tehtävienhallinnasta? Kysy kommenttina.
Linkit sisältyvät artikkeliin
Hyvä tietää myös näistä
Miten selvitän tietokoneen ongelmat
Miten Resurssienhallinta toimii
Tagit: Diagnoosiohjelmat, Muistit, Tehtävienhallinta, Tietokone, Tietokoneviat, Windows 10
Uudet kommentit artikkeleihin