Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun lokakuu 11, 2018

 

Millaisia nettiyhteyksiä meille tarjotaan

 

 

Meitä netin käyttäjiä kiinnostaa, millaisella hinnalla saamme hyvän verkkoyhteyden. Ja miten se toimii. Jo pienen selvittelyn jälkeen jokainen voi todeta, että nämä markkinat ovat valitettavan epäselvät ja kirjavat. Mikä on laajakaistayhteyksiemme laatu ja nopeus? Onko uudesta kuitutekniikasta eli valokaapeleista meille pelastus? Tässä pyritään selvittämään, mikä on nykytilanne ja tunkemaan kenkää lähitulevaisuudenkin näkymien ovenväliin.

 

Missä sitten meillä Suomessa mennään? Meillä suomalaisilla on yleensä se vankka usko, että tietotekniikan asiat hallitaan täällä ja olemme aivan kärkijoukossa. Viestintävirasto on tutkinut tiedonsiirtopalvelujen käyttöä Pohjoismassa ja Baltiassa. Se toteaa, että Suomessa onkin suorastaan ylivoimainen tilanne mobiilipalveluiden liittymien sekä niiden henkilökohtaisen käytön kohdalla. Ja että sen sijaan kiinteiden yhteyksien kohdalla tilanne on huomattavasti vaatimattomampi.

Tässä artikkelissa yritetään selvittää, mikä on tilanne kiinteiden laajakaistayhteyksien kohdalla. Mikä niissä oikein kiikastaa? Saammeko sellaisia nettiyhteyksiä kuin tarvitsemme?

Viestintäviraston selvitysten mukaan kiinteiden 100 Mb/s nopeuden liittymien osuus on muualla jyrkemmässä ja nopeammassa kasvussa on kuin meillä. Eli he sanovat tarkalleen, että ”Näyttäisi siltä, että Suomi on tässä jäämässä jälkeen”. Sataa suomalaista kohden on näitä liittymiä 10 kun vastaava luku Ruotsissa oli peräti 26. Myös näiden satavuus koteihin on merkittävästi muita Pohjoismaita heikompaa.

 

Millaisia kiinteitä laajakaistaliittymiä on tarjolla?

Niiden kysyntään vaikuttavat hinnat ja saatavuus. Viimeksi tällaisen ominaisuuksien vertailun  on tehnyt Viestintävirasto v. 2016 syksyllä. Nyt se on jo vanhentunut. Uutta ei ole julkaistu koska nyt hintojen ja nopeuksien vertailu on erittäin hankalaa. Suuret operaattorit vetoavat asian monimutkaisuuteen ja tapauskohtaisuuteen.

Suuret operaattorit Elisa-Saunalahti, Telia ja DNA näkyvät tähtäävän siihen, että asiakas pyytää heiltä sijaintinsa mukaisen tarjouksen. Tätä sitten todennäköisesti seuraa aktiivinen myyntityö.

Koska asia on noin kimurantti, niin ei auta muu kuin laittaa tähänkin linkit muutaman suuren operaattorin myyntisivuille, joista sitten pääsee eteenpäin vertailemaan nopeuksia ja tutkimaan hintoja. Mutta huomaa, samalla kun annat tietosi voit mahdollisesti altistua heidän suoralle myyntityölleen. Arvelen pienempien paikallisten operaattorien tietojen saannin selkeämmäksi.

Elisa-Saunalahti kiinteät laajakaistat
Telia
DNA

Millaisia nopeuksia me sitten tarvitsemme? Nettinopeuksia on käsitelty tässä sivustossa tarkemmin artikkelissa -> Riittävätkö tämän koneen tehot. 
Tarjonnan puolella esimerkiksi Telia on ryhmitellyt tarjontansa seuraaviin teoreettisiin nopeusluokkiin:

M max. 50 Mbit/s
L max. 100 Mbit/s
XL max. 200 Mbit/s
XXL max. 1000 Mbit/s

 

Tukkumarkkinoiden säätämisellä pyritään parempaan

Puhelinliittymien kohdalla on päästy jo paljon pitemmälle markkinoiden selkeyden suuntaan. Hintoja ja ominaisuuksia voi vertailla. Laajakaistamarkkinoiden kirjavuus, muuttuvat tilanteet ja nopeiden yhteyksien korkeat hinnat perustuvat meillä niiden korkeisiin tukkuhintoihin. Niiden sanotaan estävän kilpailun eli juuri sen kehityksen, jota me kuluttajat toivomme.

Laajakaistan tukkumarkkinoilla tarkoitetaan eri toimijoiden pääsyä paikallis- tai keskustason kiinteään verkkoon. Operaattori voi vuokrata laajakaistaverkkoja ilman omaa verkkoa oleville ja tarjota yhteyksiä asiakkailleen. Viestintävirasto on tänä keväänä (2018) määrännyt Elisan, Telian ja DNAn laskemaan kilpailua estäviä tukkuhintojaan jopa 80% (28-80%). Virasto on asettanut kolmeksi vuodeksi kuitulaajakaistayhteyksiä koskevat enimmäishinnat.

Näillä velvoitteilla on tarkoitus parantaa olemassa olevien verkkojen tehokasta käyttöä, vauhdittaa investointeja ja tuoda lisää kilpailua valokuituverkkojen tarjontaan. Myös uusia toimijoita toivotaan markkinoille. Aika näyttää miten toiveet toteutuvat. Tarkemmin Viestintäviraston tiedotteessa -> täällä.

 

Valokuitua vaikka väkisin

Edellä jo puhuttiin nopeiden yhteyksien kohdalla kuituyhteyksistä eli valokuidusta. Tämä on uusinta kiinteiden yhteyksien tekniikkaa. Valokuitu nostaa yhteyksien eli kaapeleiden välityskyvyn aivan eri luokkaan, mitä se olisi mahdollista käytettäessä perinteisiä metallikaapeleita. Kuituyhteydessä tieto kulkee valon nopeudella.

Näitä kuituyhteyksiä rakennetaan nyt eri toimijoiden toimeksiannosta eri puolilla maata. Käytännössä osoittautuu, että valitettavasti taas ollaan tultu yhteen nopeampien nettiyhteyksien meille kuluttajille harmilliseen vaiheeseen. Ainakin jos mittapuuksi otetaan Espoossa Telian parhaillaan rakennettavat valokutuyhteydet.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä muutamia kuvia, klikkaa näkymään. Ylärivissä vasemmalla talokohtaisia kuitukaapelita. Oikealla valokuitu runkoverkon asennusta pientaloalueella.  Vaikka kuvassa on lapio, niin työ tehdään koneilla niin hiekkamaahan kuin asfalttiinkin upottamalla.  Alarivissa vasemmalla on tien vireen suurten kuitukaapelien valmiiksi saatu jakokeskus. Sen on ennättänyt jo läheisen koulun oppilas merkkaamaan tunnuksillaan. Oikella alhaalla kuva, joka näyttää operaattoreilla olevan ilmeisesi erivapauksia käyttää liikennemerkkejä omiin mainoksiin ja tiedotteisiin.

 

Kun nopeampi nettiyhteys ei ole mitään yhteiskunnan palvelua, se täytyy tietysti myydä käyttäjilleen. Kuten myyntitapahtumissa voi käydä, on valokuituliittymienkin markkinoinnissa mahdollisuus erilaisiin ylilyönteihin. Ei ole mitenkään rakentavaa, jos ovelta ovelle myyjä kertoo, että taloanne ei voi myöhemmin myydä edelleen, jos siinä ei ole tätä valokuituliittymäämme. Tai annetaan ymmärtää, että talossa tulee television (antenni) katselu vaikeutumaan parin vuoden sisällä, jos tätä kuituliittymää ei hankita. Ostaja saa käsityksen, että kaupan myötä hän samalla sitoutuu verkon rakentajan asiakkaaksi ja maksamaan tälle käyttömaksut.

Monet ostajakandidaatit eivät ole juurikaan perillä, mistä kuitutekniikassa on kyse, mitä se tarjoaa ja mitä ei. Tätä asiantuntemattomuutta ei rakentavassa, suomalaisittain rehellisessä, kaupankäynnissä saisi käyttää hyväksi etsimällä siitä painostuskeinoja.

Täällä kerrotaan vanhemman pariskunnan tehomyynnin jälkeen tilanneen ja maksaneen valokutuliittymän, mutta pian huomanneensa, että siinä ei ole mitään eroa aikaisempaan eli ei mitään hyötyä. He ovat ottanet töpselin pois pistokkeestaan… Toivon mukaan meillä on myös vastuunsa tuntevia valokuidun rakentajia ja markkinoijia.

 

Reilulla kilpailulla valoon – vaikka kuitua käyttämällä

Uudet asiat joutuvat aina etsimään uomiaan. Nopeampien kiinteiden nettiyhteyksien kohdalla olemme Suomessa jälkijunassa. Kirjavaan ja kuluttajille hankalaan markkinointitilanteeseen kaivataan selkeyttä ja myyntiin reiluja markkinointitapoja. Odotamme kunnon kilpailua avoimin kortein, ei piilotetuin hihasta vedettävin ominaisuuksin eikä painostuskeinoja.

Mobiilipalveluiden puolella sen sijaan vauhti on edelleen hyvä. Parhaillaan ovat tulleet myyntiin jo seuraavan sukupolven eli 5G verkon oikeudet.  Niitä on myyty jo yli 70 miljoonan euron edestä.

Tässä Viestintäviraston keräämää hyödyllistä tietoa laajakaistayhteyksien nopeuksista, häiriöistä jne

 

Nopeamman yhteyden modeemit

Nopeampi nettiyhteys saattaa tarvita uuden modeemin.  Tämä modeemin nopeusluokka tulee nettioperaattorin selvittää yhteyden nopeutta nostettaessa.  Uudet modeemit toimivat yleensä heti hyvin nettiyhteyksien osalta.  Sen sijaan esim. kodin WIFI järjestelmään liitettävien laitteiden kohdalla on useinkin ongelmia.  Toimiiko uudistettu  modeemi kaikilta osiltaan ja kaikkien laitteiden kanssa?  Modeemeja ja niiden ongelmien ratkaisemista on selostettu tarkemmin täällä  -> Modeemi – sen toiminta ja vikojen korjaus -opas.

 

 

 

Linkkejä operaattorien palveluihin

Elisa-Saunalahden matkapuhelin- ja mobiililaajakaistaverkon tiedot

Telia matkapuhelin- ja mobiililaajakaistojen tiedot ja hinnat

DNA puhelinliittymät
DNA mobiililaajakaistat

 

 

Näistä lisätietoja nettiyhteyksiin

Netti ei toimi – opas

Laajakaistan nopeusmittaus

Mobiililaajakaista on aina seikkailu tuntemattomaan

Onko tietokone hidastunut

 

 

 

Tagit: , , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli

 

Parempia kuvia? Ainakin helpommin ja mukavammin

 

Pitkiin aikoihin ei Neptunetissä ole ollut minkäänlaista kevennystä – elleivät lukijaa vähemmän kiinnostavat artikkelit ole sitten sellaisia. Tämäkään ei ole kevennys, mutta valokuvauksen vinkit eivät ole mitenkään vakavia asioita. Niitä voidaan tarkastella kevein mielin ja syksyn masennuksia ehkäisevästi. Voi lukea vaikka valokuvaus ei niin kovasti kiinnostaisikaan.

 

Tarinoinnin myötä tässä tarkastellaan kolmea asiaryhmää; kuvamuotoja – vaaka- ja pystykuvia – itselaukaisimen käyttöä ja zoomia. Aloitetaan vanhalla aikoinaan jo Neptunetissä nähdyllä kuvalla, jossa musiikkia rakastava hiiri haluaa palkita levyltä kuuluvan laulajaihanteensa. Tässä kuva artikkelin otsikkokuvana, klikkaa se näkyväksi kuten artikkelin muutkin kuvat. Aikaisemmin ei vain puhuttu, miten kuva on syntynyt.

 

Vaaka- vai pystykuvia?

Nopeasti katsoen saattaisi ehkä luulla, että kuva on otettu jossakin hyvissä studiomaisissa olosuhteissa. Onhan kuvassa näkyvä valon suuntakin hiukan poikkeuksellinen siihen nähden, mitä se yleensä kuvissa on. Tässä valo ei tule suoraa kuvaajasta/katsojasta päin. Otos on tehty kaikkea muuta kuin hyvissä olosuhteissa. Nappasin sen mökillä. Kuvassa näkyvä tumma alusta esineille on mökin kuistin penkkiä. Muistan miten piti odotella sopivaa säätä ja valaistusta aivan kuin elokuvantekijät. Valon halusin tulevan juuri kuvassa näkyvästä suunnasta.

Muita ongelmia oli se, että kuistilla oli kaikenlaista roinaa lähes joka paikassa. Eikä siihen saanut tietysti tulla moista näkymään. Kuvan muoto oli alun perin aivan selvä; sen tuli olla vaakakuva, koska kaikki muutkin vastaavat kuvat Neptunetissä ovat vaakakuvia. Pystykuva olisikin tuonut myös ne roinat näkymään, mutta vaaka-asetus rajasi ne sopivasti pois.

On hyvä muistaa, että kaikista pystykuvista ei saa rajaamallakaan käyttökelpoisia vaakakuvia. Selvästi nämä asia tulee esille kuvattaessa esim. jotakin esinettä, jonka haluaa kokonaan kuvaan. Vastaavasti vaakakuvasta voi saada pystykuvan, mutta aina sekään ei ole varmaa. Esimerkiksi jos otsikkokuva rajattaisiin pystykuvaksi jäisi jotakin oleellista pois.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä toinen esimerkki yllä vasemmalla.  Siinä on mannekiinimme, joka haluaa näyttää uuden hienon sadetakkinsa. No, tämä mannekiini ei varmasti panisi pahakseen, vaikka rajaisimme pystykuvaksi muutettaessa osan kuvasta poiskin, kuva vieressä oikealla. Siinä ei sitten kuitenkaan näkyisi enää oikein mannekiinia eikä sadetakkiakaan.

Olen huomannut, että monet kuvaajat ottavat mieluiten vaakakuvia ja jotkut suosivat pystykuvia. Sehän on ihan makuasia. Mikä vain tuntuu mukavammalta. Kuvien jälkikäyttö sitten ratkaisee, mikä olisi paras kuvamuoto. Sen jättäminen myöhemmän kuvankäsittelyn varaan ei ole paras vaihtoehto, mutta kylläkin usein ainoa. Jos haluaa ennakoida, kumpaa muotoa aikoo käyttää, niin kannattaa suoraa kuvata siihen. Esim. otettaessa kuvia, joka soveltuvat myös stil-kuviksi videoihin, tarvitaan vaakakuvia. Joinkin julkaisuihin tarvitaan ehkä puolestaan pystykuva – jos nyt teet vaikka siihen kansikuvaa.

Monet miehet käyttävät sekä vyötä että henskeleitä. Ehkä kuviakin voi ottaa kameralla ja kännykällä sekä vaaka- että pystykuviksi kun ei tiedä mihin niitä tarvitaan.

 

Itselaukaisin raksuttamaan

Niin kameroissa kuin puhelimissakin on itselaukaisin. Jos ei ole sitä käyttänyt löytyy se tietysti laitteen ohjeista ja kameroista usein myös jokin napin takaa. Puhelimien Kamera-asetuksista löytyy myös itselaukaisimen asettaminen esim. kohdasta Ajastin. Vieressä kuva puhelimen kameran (Samsung) ajastimesta. Se on normaaliasennossa Pois ja taulukosta voi valita sopivan ajastuksen pituuden.

Itselaukaisimen alkuperäinen tarkoitus on ollut viivyttää laitteen kuvanottoa niin, että myös itse kuvaaja pääsee kirmaisemaan mukaan kuvaan. Tietysti se toimii yhä tälläkin tavalla, vaikka puhelin tuskin on missään jalustassa. Mutta kiireisenä aikanamme on tullut esille toinenkin mahdollisuus; sen käytöllä voidaan kuvattaessa tehokkaasti estää laitteen tärähtäminen.

Juu, kuvaajan käsihän on vakaa kuin huppuampujan. Kumma kyllä siitä huolimatta toi laukaisimen painaminen voi täräyttää kameraa ja tehdä kuvasta epätarkan. Kiireessä voi sitten olla muutakin söhellystä ja käsien tärinää tai toisten tuuppimista. Kun laittaa itselaukaisimen päälle kuuluu hetken rauhoittavaa surinaa ja klik, kuva syntyy laukaisimen painalluksen täräyttämättä.

Muinoin tärähtäneiden kuvien ottaminen oli harmillinen kustannustekijäkin. Kun kuva tuli negatiiville tai diaksi, niin niiden materiaalit ja kehittämiset piti aina maksaa. Nyt digiaikana ei tarvitse ajatella materiaalin ja kuvien valmistuksen hintoja, mutta kylläkin usein ajankäyttöä. Onko aikaa tarkistaa laitteesta, että kuva on onnistunut? Ja sitten kuvata uudelleen. Ellei siten kuvaa suuren määrän otoksia toivoen, että kyllä niistä jokin on ihan skarppikin.

Kuvien tärähtämistä voidaan estää käyttämällä itselaukaisinta/ajastinta.

 

Zoomaten kohde näkymään

Zoomeja on laitteissa kahta eri perustyyppiä; optisia zoomeja sekä digitaalisia eli sähköisiä zoomeja. Yleistetään niin, että optiset zoomit ovat yleisiä kameroissa ja digitaaliset kännyköissä. Näistä optinen zoomi on sikäli parempi, että se piirtää mahdollisimman tarkan kuvan. Digitaalinen zoomi lisää aina kuvakohinaa eli vähentää sen tarkkuutta, joskus merkittävästikin.

Niinpä kameroiden etuna on juuri tuo mahdollisimman hyvän laadun säilyttävät ja varsin tehokkaat zoomit. Kirjoittajan puhelimen kamerassa on 4 kertainen elektroninen zoomi. Compact-kamerassani se on peräti 30 kertainen. On selvää, että tuolla 30 kertaisella pääsee lähelle varsin kauaskin. Vastaavasti tehokkaat optiset kameroiden zoomit vaativat monimutkaisia liikkuvia linssirakenteita, jolloin kamerat ovat vastaavasti painavampia, aivan eri luokkaa kuin kevyet ja taskuun mahtuvat kännykät.

Vanha klassinen sanonta zoomista viittaa sen vaihtoehtoon: Korvaa se jalkazoomilla. Eli liiku kameran kanssa tarpeeksi lähelle, niin jep, siinähän se on kohde aivan sopivan kokoisena. Tämä sääntö vain ei ole aivan yleispätevä. Tuollahan näkyy uivan joutsen jonkin matkan päässä järvellä. Se pitäisi kuvata, mutta jalkazoomi sinne ei taida oikein onnistua. Eikä monessa muussakaan paikassa.

Otetaan tähän yksi kuvapari esimerkiksi, klikkaa nämäkin paremmin näkymään. Kuva vieressä vasemmalla on otettu ilman zoomausta silloisella kamerallani, jossa oli tehokas 18 kertainen zoomi. Siinä on kuva Espoossa olevasta puistosta. Jos oikein tarkkaan siristää silmiään ja korjaa silmälasien asentoa ja ehkä vielä zoomaa hiiren pyörällä kuvaa suuremmaksi voi kuvassa nähdä jokin linnun tapaisen koivun juurella.

Kun sitä lintua aikoinaan silmin katseli, niin oudoltahan se näytti. Se oli kuin mustaratas, mutta pääpuoli oli valkoinen. Pitihän siitä kuva ottaa. Onhan noita albiino lintujakin, mutta ei ole ennen kohdalleni tällaista sattunut. Käytin seuraavaksi kameran 18 kertaista zoomia. Se vei jo siksi lähelle, että näki selvästi, millainen se lintu oikein oli.

Myöhemmin lähetin kuvan siitä BirdLife Suomelle. Tämä kuva on edelleen rajattu ja vieressä alimpana. He kiittivät kuvasta ja totesivat kuten tiesin odottaakin, että kiva mustarastas yksilö, mutta ei kovin harvinainen kuitenkaan. No, minulle oli, enkä sen jälkeenkään ole sellaista missään nähnyt.

Minkälaisia zoomeja me sitten tarvitsemme? Se riippuu aivan siitä, mitä kuvaamme ja mitä siltä vaadimme. Kirjoittaja ei tulisi toimeen ilman kameraa zoomeineen eikä ilman kännykkää sen ominaisuuksineen. Kun tässä itse kukin tavoittelee erilaisia mukavuuksia, niin laitteet zoomeineen tuovat niitä osaltaan. Mukavampi kävellä vaikka huvikseen kuin laite kädessä sinne tänne kuvauskohteita tähtäillen. Hyvä on pitkiä zoomeja käytettäessä muistaa, että silloin tarvitaan sitä ampujan käden vakautta. Tai sitten jalustaa tai muuta tukea.

Kuvista kiinnostuneille on syksy ja talvi hyödyllistä aikaa. Silloin laitetaan kuvat kuntoon, päivitetään kuvaohjelmat ja hyvät kuvat jakoon. Jaa että pitäisi organisoida kuvat paremmin löytymään. Niin tietysti, jos nyt vain aikaa on.

Tässä vielä vinkkejä salaman käytöstä -> Milloin käyttää salamaa ja milloin ei.  Kuvauksellista syksyä!

 

 

 

Linkkejä kuvia käsitteleviin juttuihin ja vinkkeihin

Kuvien organisointi – kuvat järjestykseen

Kuvien katseluohjelmat

Kuvankäsittelyohjelmat -valintaopas

Kuvien EXIF tiedot – tietoa kuvista

Kuvat tai kuvia kadonnut

 

 

Tagit: , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli

 

Ohjauspaneeli  keskeinen Windowsin tietolähde ja ongelmien selvittäjä

 

Windowsin ohjauspaneeli on kokoelma erilaisia tietolähteitä ja toimintoja. Jos ongelmia havaitaan, tulee yleensä asiaa myös ohjauspaneeliin. Lisäksi siellä on suuri määrä muita hyödyllisiä ja usein välttämättömiä toimintoja. Siellä on myös suuri määrä kuvakkeita, joihin useimmilla meistä ei tule koskaan asiaa. Tässä katsotaan tarkemmin, mitä kaikkea ohjauspaneeli meille tarjoaa ja mitä sieltä erityisesti voisimme tarvita.

 

Windows 8 asti ohjauspaneeli on ollut yksiselitteinen; siinä on ollut vain yksi oletusarvoinen asetus, eli kaikki näkivät sen suunnilleen samoin. Win 8 lähtien on ohjauspaneelin rakennetta pyritty uudistamaan siten, että siitä saa ilman erillistä säätöä toimintojen ryhmitellyn rakenteen. Samalla Microsoft toi toisenkin toimintojen laajan säätely- ja ohjausjärjestelmän – Windowsin asetukset.

Artikkelin otsikkokuvassa on perinteinen kaikki kohteet näyttävä ohjauspaneeli. Se voi olla eri Windowsin versoissa ja eri koneissa hiukan erilainen, mutta pitkälle juuri tällainen. Kuva on napattu Win 10 ohjauspaneelista. Klikkaa otsikkokuva kuten muutkin artikkelin kuvat paremmin näkyviksi.

Win 8 aikoihin siis ohjauspaneeli muuttui. Microsoft teki siitä mielestään nykyaikaisemman tuomalla ryhmittelemänsä rakenteen oletusarvoiseksi eli juuri sellainen versio tulee näkymään uuteen Windowsiin. Tämä jaottelu näkyy tässä vieressä olevasta kuvasta.

Kun ohjeissa viitataan johonkin ohjauspaneelin toimintoon, niin saattaa olla, että sitä joutuu etsimään sitten noista ryhmitellyistä elementeistä. Mutta kätevämpi tapa on muuttaa näkymä perinteiseksi eli Näytä kaikki kohteet sisältävä luettelo. Muuttaminen tapahtuu klikkaamalla ylhäällä oikealla olevaa sinisellä merkittyä kohtaa Ryhmittely. Siitä valitaan sitten Suuret kuvakkeet tai Pienet kuvakkeet, suuret ovat ne perinteiset. Ryhmittelyn muuttaminen näkyy myös kuvasta.

Otsikkokuvassa on Win 10 ohjauspaneelin näyttö kaikkine suurine kuvakkeineen. Jos ohjauspaneelin Kansion asetuksissa on säädetty, että kansionäkymät säilyvät suljettaessakin, niin muutos kaikkien kuvakkeiden näkymään jää pysyväksi.

 

Tärkeät ja vähemmän tärkeät

Mitä toimintoja sitten ohjauspaneelissa on? Ovatko ne kaikki tärkeitä vai vain jotkin niistä? Tässä ryhmittelemme kohteet niiden käytännön tarpeen ja merkityksen kannalta eli eri tavalla kuin Microsoft. Erittely ei ole missään kohdissa tärkeysjärjestyksessä, sillä se riippuu siitä mitä toimintoja tai tietoa kukin käyttäjä tarvitsee.

 

Tietoa ongelmiin ja koneen toiminnasta
Alussa jo todettiin, että ohjauspaneeli on yksi tärkeimmistä kohteista, jota tarvitaan ongelmia ilmaantuessa. Siellä on joukko toimintoja, joista saa käyttökelpoista tietoa virheiden korjaamiseen.

Tällaisia informaation antajia ovat etenkin Valvontatyökalut, Laitehallinta ja vaikka Laiteet ja tulostimet. Valvontatyökaluihin kuuluu suuri joukko eri välineitä, joista kuva vieressä vasemmalla. Oleellinen tietolähde häiriöiden selvittämisessä on Tapahtumienvalvonta. Siitä on neptunetissä tarkempi selostus –> täällä.

Laitehallinta on useimmille käyttäjille tuttu paikka, kuva vieressä oikealla. Kuten nimi osoittaa siellä ovat tiedot laiteiden toiminnasta ja merkinnät, jos jonkin kohdalla on ongelmia. Sitä tarvitaan kun poistetaan tai päivitetään laitteita, esim. uusimalla näytönohjain tai päivittämällä ääniajuri. Näytönohjaimen ajurin päivittämisestä on kerrottu -> täällä.

Laitteet ja tulostimet näyttää tietokoneen laitteet, joista varsinkin tulostin on merkittävä osa. Täällä määrätään mm., mikä tulostin on oletusarvoinen, jos niitä on useita.

 

Toimivatko ohjelmat ja järjestelmä

Näiden tärkeä tieto- ja säätämisen lähde on Ohjelmat ja toiminnot. Sieltä näkee, mitä ohjelmia koneessa on. Softat, joita ei enää tarvitse kannattaa aina poistaa. Poistaminen tapahtuu tässä kohdasta sekä myös ohjelmia poistavien muiden softien avulla.

Toinen tärkeä ohjelmien, tässä tapauksessa käyttöjärjestelmän, tietolähde on ollut Win 7 asti Windows Update. Siitä saa kätevästi tietoja Windowsin päivityksistä, niiden onnistumisista ja voi tehdä tärkeitä tai muuten hyödyllisiä päivityksiä. Sen jäkeen uusimmissa Windowseissa käyttäjien mahdollisuudet vaikuttaa järjestelmän päivityksiin rajoitettiin ja koko toiminto poistettiin Ohjauspaneelista. Tämän artikkelin lopussa on linkkejä uudempien Windowsien päivityksiin.

Palauttamien, kuva vieressä, eli järjestelmän palauttaminen saattaa olla tärkeä korjaustoimenpide, jos uusi ohjelma tai ajuri on aiheuttamassa häiriöitä. Järjestelmä palautetaan johonkin aikaisempaa ajankohtaan, jolloin häiriötekijää ei ollut. Mikä on palautuspiste ja miten se toimii on kerottu -> täällä.

Otetaan tähän ryhmään vielä Oletusohjelmat, joka on ehkä tuntemattomampi paikka. Mitä merkitystä sillä? Tämä on kohde, jos haluaa asettaa jonkin ohjelman oletusohjelmaksi eli saada sen avautumaan suoraa ensimmäisenä esim. joukosta samantapaisia ohjelmia, tarkemmin -> täällä.

On näitä muitakin, sellaisiakin, jotka riippuvat siitä mitä ohjelmia koneeseen on asennettu. Esim. Javaa tarvitsevat koneet saavat siitä kuvakkeen Ohjauspaneeliin. Tästä kuvakkeesta pääsee sitten esim. päivittämään Javan uuteen versioonsa, joka onkin tarpeen silloin tällöin. Javasta tarkemmin -> täällä.

Vähemmän tärkeä ei ole myöskään kohta Varmuuskopioi ja palauta. Siellä määrätään, miten varmuuskopiointi tapahtuu, minne ja milloin. Jos varmuuskopiointia ei ole ajastettu on muistettava käydä se tekemässä se täällä – tai sitten muulla tavalla.

 

 

 

Näitäkin voi tarvita tai kokeilla

Jos on epävarma siitä riittävätkö koneen muisti ja muut ominaisuudet, niin tarvitaan Resurssienvalvontaa. Tämä kohde ei valitettavasti ole suoraa kuvakkeena Ohjauspaneelissa, mutta sen kautta sinnekin päästään. Yksi tie on Ohjauspaneeli – Suorituskykytiedot ja työkalut – Lisätyökalut – Resurssienvalvonta, polku tänne näkyy kuvasta vieressä vasemmalla. Koneen tehojen toteamista on selostettu tarkemmin -> täällä.

Myös Windows pyrkii osallistumaan vikojen ja häiriöiden paikallistamiseen ja korjaamiseen. Sitä varten on Ohjauspaneelissa kohta Vianmääritys, kuva oikealla. On selvää, että tämä ei pysty johtamaa kaikkien vikojen jäljille, mutta sitäkin kannattaa kokeilla. Neptunetin sisällöstä merkittävä osa keskittyy juuri vikojen etsintään ja korjaamiseen. Hyvä opastus vikoihin sisältyy sivuston aina näkyvän pääsivun keskipalstan laatikosta: Löydä aiheet avainsanoista. Siitä pääsee eteenpäin sen mukaan mikä voisi olla häiriön syy tai taustalla. Jos ei oikein tiedä mistä vikaa voisi hakea, niin sieltä löytyy vaikka -> Diagnoosiohjelmat.

Tässä sivustossa ovat vikojen korjaamisen suosittuja kohteita mm.:
Tietokoneen osien testaus
Tietokone ei toimi – voiko tämän korjata
Windows ei käynnisty

 

Tietyissä asioissa tärkeäksi voi osoittautua myös nämä

Äänet – jos ääniä tai niiden tasoa pitää säätää
Käyttäjätilit – kun käyttäjätileissä on ongelmia tai muutokset ovat tarpeen
Verkko ja jakamiskeskus – jos nettiyhteydessä on ongelmia tai siihen on tehty muutoksia

Eikö olekin aika monipuolinen tieto- ja säätölähde tuo Ohjauspaneeli? Vaikka edellä ei ole ihan kaikkia toimintoja edes mainittu. Kaikki sen kohteet eivät ole aivan yksinkertaisia käyttää tai tulkita.  Siksi tässäkin artikkelissa opastusta käytön lisätietoihin.  Mitä ahkerampi tietokoneen käyttäjä tai virittelijä, sitä useammin sinne tulee asiaa, yleensä aivan huomaamattakin. Niille jotka Ohjauspaneelia tuntevat tarvitsevansa on hyödyllistä kiinnittää sen linkki tehtäväpalkkiin, vaikka sinne pääsee toki muutakin kautta. Tai vaikka omaksi tiileksi Win 10 aloitusnäkymään.

Vioista ja häiriöistä puhuttaessa: Aina käsillä oleva kätevä ratkaisu on kysyä kommenttina tai Neptunet foorumissa.

 

 

Lisää tietoja vikojen selvittämisen tavoista

Windows 10 päivitys

Sähköposti – ohjelmat ja käyttö

Modeemi – sen toiminta ja vikojen korjaus

Windowsin varmuuskopiointi

Netti ei toimi – opas

 

 

 

Tagit: , , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun syyskuu 10, 2018

 

Monia mahdollisuuksia tehdä etikettejä ja käyntikortteja

 

 

Etikettejä tarvitaan useinkin. Ja käyntikortit ovat kaikille hyödyllisiä. Yksinkertaisimmillaan etiketti on vaikka maalarin teipin palaseen kirjoitettu tieto säilytysastian sisällöstä; Omenahilloa 2018. Mutta on monenlaisia etiketin tarpeita, muitakin kun ruoka-aineita. Ja tuo omenahillokin voi muuttua toisen tyyppiseksi, jos valmistamme sitä enemmän muillekin jaettavaksi, vaikka: Niittyniemen perinteinen omenahillo 2018 kertoo mistä on kyse. Käyntikorttien tekeminen tapahtuu samoilla välineillä ja ohjeilla, tulostusmateriaali vain voi olla erilainen.

 

Aika pitkälle ratkaisee etiketin käyttö miten vaativa, edustava, kekseliäs tai muuten persoonallinen tarvitaan. Jos se liittyy omiin harrastuksiin, niin voi lähteä suunnitteleman ja tekemään sitä varten harrastusta arvostavan etiketin. Jos askartelee hienon videon jaettavaksi muillekin, niin mikä olisikaan paremmin asiaan sopiva kuin sitä varten tehty DVD-kotelon tai levyn etiketti.

Muualla maailmassa ymmärretään etiketillä (label) useinkin osoitetarroja tai –lappuja, joita siellä harrastetaan. Meillä etiketeillä tarkoitetaan varsin erilaiseen käyttöön sopiva tunnuksia. Samoin niitä valmistetaan vaikka millä tavalla; yksinkertaisista teipeistä ja liimalapuista hienoihin koristeltuihin tarraetiketteihin. Vastaavasti niitä voidaan tehdä monella eri tavalla. Tässä kerrotaan lähinnä tietokoneella printtaamalla tehtävistä.

Siihenkin on monia eri mahdollisuuksia, varmasti useampia mitä olet ajatellutkaan. Etikettejä voidaan tietysti tehdä vaikka vain yksi ainoa kappale. Mutta yleensä tavoitteena on tehdä niitä samalla useita eli monistaa se. Ohjelmia joilla etikettejä voidaan suunnitella ja printata on myös toliminnoiltaan varsin erilaisia, myös maksuttomista maksullisiin. Kaikki vaativimmat ja useat muut soveltuvat myös käyntikorttien tekemiseen.

 

Etikettejä tai käyntikortteja tekstinkäsittelyohjelmilla

 

Aloitetaan varteenotettavalla ja edullisella tavalla, tekstinkäsittelijöillä. Useilla niistä voidaan tehdä taulukkomuotoon haluttuja tekstejä, mahdollisesti liittää kuvakin, ja printata lopputulos paperille tai tarra-arkille.

Esimerkiksi maksuttoman toimisto-ohjelman lippulaiva ja sen tekstinkäsittelijä LibreOfficen Writer tekee niitä. Tässä on ohje etikettien ja käyntikorttien tekemisestä -> Osoitekorttinen ja käyntikorttien laatiminen ja tulostus.  (Kuten jo alussa kerroin, muualla etiketit ovat useinkin osoitekortteja.) Niitä voidaan siis tehdä sen taulukkosysteemeillä, mutta satavissa on netistä myös erityinen lisäosa Extensions – Templates sivuilta LabelsSiitä on vieressä kuva, klikkaa se kuten muutkin kuvat näkyväksi.

Mahdollisesti koneessasi oleva jokin muukin tekstinkäsittelijä tekee taulukoita ja niihin tekstejä. Tarkista. Myös Microsoftin Office tekee niitä ja ohjeita on netissä.

 

 

Etikettejä tai käyntikortteja GIMP kuvankäsittelyllä

Etikettejä voidaan tehdä myös parhailla kuvankäsittelyohjelmilla kuten GIMP. Se on vapaan koodin maksuton huippuluokan kuvankäsittelijä. GIMPiä avustavat lukuiset lisäkkeet, joihin kuuluu myös etikettien teko. Siihen pääsee tästä -> GIMP Plugin Registry GIMP labels. Myös tällä lisäkkeellä -> G’MIC plug-in for GIMPNämä sisältävät suuren joukon editoinnin työkaluja, joilla voi tehdä suorastaan ammattimaista jälkeä.

 

 

Tässä kuva GIMP labels lisäkkeen lataussivusta.

 

 

 

 

Avery – perinteinen, erikoistunut

Avery on tuttu kaupoista saatavista valmiista tarra- ym. etiketeistä. Niiden lisäksi on se on perinteinen ja suosittu ohjelma, jolla voidaan tehdä niin etikettejä kuin käyntikorttejakin. Tietysti sen ohjelmilla onnistuu myös printtaus Averyn valmiille etikettipohjille.

Tarjolla on kaksi eri tapaa tehdä etikettejä ja käyntikortteja: Averyn online palvelu sekä koneeseen asennettava ohjelma. Näistä yhtiö itse pitää etusijalla online systeemiään mikä onkin ehkä tehokkaampi kuin koneeseen asennettava. Tällä jättifirmalla on myös hyvin toimiva asiakaspalelu, vaikka sen desing-palvelu on maksutonta. Sieltä saa tietoja sekä neuvoja ongelmatapauksiin.

 

Vieressä vasemmalla kuva Averyn pääsivulta, josta pääsee online palveluun sekä saa Windows tai Mac koneeseen asennettavan suunnittelu- ja tulostus ohjelman. Kuva oikealla kun pääsivusta ottaa esille kohdan Labels.

 

 

Avery pääsivu – online palvelu ja koneeseen asennettava ohjelma

Avery help sivut

 

 

Muita etikettien ja käyntikorttien tulostusohjelmia

 

Näitä koneeseen ladattavia ohjelmia on varsin erilaisia, maksuttomia ja maksullisia. Myös online palveluita on useita, mutta ne lienee hinnoista päätellen tarkoitettu ammattikäyttöön.

Paper Label Maker
on yksinkertainen ja helppokäyttöinen etikettien teko-ohjelma.

Paper Label Maker tiedot ja lataus

Label Printer
on oikea ohjelma, jos haluaa portable ohjelman. Sitä ei siis tarvitse asentaa koneeseen, voidaan käyttää suoraa ladatusta tiedostosta tai asentaa muistitukulle.

Laber Printer tiedot ja lataus

Krita

on tunnettu ja suosittu printtien suunnittelu ja tulostusohjelma. Tämä vapaan koodin ohjelma on edellisiä huomattavasti monipuolisempi. Krita on saatavissa myös portable versiona.

Krita tiedot ja lataus

Krita Portable tiedot ja lataus

Business Card Maker
on käyntikorttien pelkistetty teko-ohjelma. Sivustolta saa myös maksua vartaan aivan valmiiksi painettujakin.

Business Card Maker tiedot ja toteutus

NCH Disketch CD/DVD Label Maker for Windows
on erikoistunut DC/DVD etikettin teko-ohjelma, joka on maksuton yksityiseen käyttöön.

NCH Disketch CD/DVD Label Maker for Windows tietoja ja lataus tältä sivulta

 

 

Maksulliset monipuoliset printtien suunnittelu ja tulostusohjelmat

 

Niitä on esitelty neptunetissä artikkelissa -> Parhaat printtausohjelmat – printtaa ammattimaisesti Tässä vieressä kuva Prtint Shop ohjelmasta, jolla voi tehdä etikettien ja käyntikorttien lisäksi kaikkea muutakin mihin kotiprintteri pystyy.  Print Shopissa on etikettien ja käyntikorttien teko pitkälle automatisoitu;  yhdestä mallista koko arkki kerralla.

 

 

 

Hyvä tietää myös näistä

Kuvien kaksoiskappaleiden poistaminen

Kuvat tai kuvia kadonnut

Kuvankäsittelyohjelmat valintaopas

Kuvien katseluohjelmat

 

 

Tagit: , , , , ,