Printtaa tämä artikkeli
Ohjauspaneeli keskeinen Windowsin tietolähde ja ongelmien selvittäjä
Windowsin ohjauspaneeli on kokoelma erilaisia tietolähteitä ja toimintoja. Jos ongelmia havaitaan, tulee yleensä asiaa myös ohjauspaneeliin. Lisäksi siellä on suuri määrä muita hyödyllisiä ja usein välttämättömiä toimintoja. Siellä on myös suuri määrä kuvakkeita, joihin useimmilla meistä ei tule koskaan asiaa. Tässä katsotaan tarkemmin, mitä kaikkea ohjauspaneeli meille tarjoaa ja mitä sieltä erityisesti voisimme tarvita.
Windows 8 asti ohjauspaneeli on ollut yksiselitteinen; siinä on ollut vain yksi oletusarvoinen asetus, eli kaikki näkivät sen suunnilleen samoin. Win 8 lähtien on ohjauspaneelin rakennetta pyritty uudistamaan siten, että siitä saa ilman erillistä säätöä toimintojen ryhmitellyn rakenteen. Samalla Microsoft toi toisenkin toimintojen laajan säätely- ja ohjausjärjestelmän – Windowsin asetukset.
Artikkelin otsikkokuvassa on perinteinen kaikki kohteet näyttävä ohjauspaneeli. Se voi olla eri Windowsin versoissa ja eri koneissa hiukan erilainen, mutta pitkälle juuri tällainen. Kuva on napattu Win 10 ohjauspaneelista. Klikkaa otsikkokuva kuten muutkin artikkelin kuvat paremmin näkyviksi.
Win 8 aikoihin siis ohjauspaneeli muuttui. Microsoft teki siitä mielestään nykyaikaisemman tuomalla ryhmittelemänsä rakenteen oletusarvoiseksi eli juuri sellainen versio tulee näkymään uuteen Windowsiin. Tämä jaottelu näkyy tässä vieressä olevasta kuvasta.
Kun ohjeissa viitataan johonkin ohjauspaneelin toimintoon, niin saattaa olla, että sitä joutuu etsimään sitten noista ryhmitellyistä elementeistä. Mutta kätevämpi tapa on muuttaa näkymä perinteiseksi eli Näytä kaikki kohteet sisältävä luettelo. Muuttaminen tapahtuu klikkaamalla ylhäällä oikealla olevaa sinisellä merkittyä kohtaa Ryhmittely. Siitä valitaan sitten Suuret kuvakkeet tai Pienet kuvakkeet, suuret ovat ne perinteiset. Ryhmittelyn muuttaminen näkyy myös kuvasta.
Otsikkokuvassa on Win 10 ohjauspaneelin näyttö kaikkine suurine kuvakkeineen. Jos ohjauspaneelin Kansion asetuksissa on säädetty, että kansionäkymät säilyvät suljettaessakin, niin muutos kaikkien kuvakkeiden näkymään jää pysyväksi.
Tärkeät ja vähemmän tärkeät
Mitä toimintoja sitten ohjauspaneelissa on? Ovatko ne kaikki tärkeitä vai vain jotkin niistä? Tässä ryhmittelemme kohteet niiden käytännön tarpeen ja merkityksen kannalta eli eri tavalla kuin Microsoft. Erittely ei ole missään kohdissa tärkeysjärjestyksessä, sillä se riippuu siitä mitä toimintoja tai tietoa kukin käyttäjä tarvitsee.
Tietoa ongelmiin ja koneen toiminnasta
Alussa jo todettiin, että ohjauspaneeli on yksi tärkeimmistä kohteista, jota tarvitaan ongelmia ilmaantuessa. Siellä on joukko toimintoja, joista saa käyttökelpoista tietoa virheiden korjaamiseen.
Tällaisia informaation antajia ovat etenkin Valvontatyökalut, Laitehallinta ja vaikka Laiteet ja tulostimet. Valvontatyökaluihin kuuluu suuri joukko eri välineitä, joista kuva vieressä vasemmalla. Oleellinen tietolähde häiriöiden selvittämisessä on Tapahtumienvalvonta. Siitä on neptunetissä tarkempi selostus –> täällä.
Laitehallinta on useimmille käyttäjille tuttu paikka, kuva vieressä oikealla. Kuten nimi osoittaa siellä ovat tiedot laiteiden toiminnasta ja merkinnät, jos jonkin kohdalla on ongelmia. Sitä tarvitaan kun poistetaan tai päivitetään laitteita, esim. uusimalla näytönohjain tai päivittämällä ääniajuri. Näytönohjaimen ajurin päivittämisestä on kerrottu -> täällä.
Laitteet ja tulostimet näyttää tietokoneen laitteet, joista varsinkin tulostin on merkittävä osa. Täällä määrätään mm., mikä tulostin on oletusarvoinen, jos niitä on useita.
Toimivatko ohjelmat ja järjestelmä
Näiden tärkeä tieto- ja säätämisen lähde on Ohjelmat ja toiminnot. Sieltä näkee, mitä ohjelmia koneessa on. Softat, joita ei enää tarvitse kannattaa aina poistaa. Poistaminen tapahtuu tässä kohdasta sekä myös ohjelmia poistavien muiden softien avulla.
Toinen tärkeä ohjelmien, tässä tapauksessa käyttöjärjestelmän, tietolähde on ollut Win 7 asti Windows Update. Siitä saa kätevästi tietoja Windowsin päivityksistä, niiden onnistumisista ja voi tehdä tärkeitä tai muuten hyödyllisiä päivityksiä. Sen jäkeen uusimmissa Windowseissa käyttäjien mahdollisuudet vaikuttaa järjestelmän päivityksiin rajoitettiin ja koko toiminto poistettiin Ohjauspaneelista. Tämän artikkelin lopussa on linkkejä uudempien Windowsien päivityksiin.
Palauttamien, kuva vieressä, eli järjestelmän palauttaminen saattaa olla tärkeä korjaustoimenpide, jos uusi ohjelma tai ajuri on aiheuttamassa häiriöitä. Järjestelmä palautetaan johonkin aikaisempaa ajankohtaan, jolloin häiriötekijää ei ollut. Mikä on palautuspiste ja miten se toimii on kerottu -> täällä.
Otetaan tähän ryhmään vielä Oletusohjelmat, joka on ehkä tuntemattomampi paikka. Mitä merkitystä sillä? Tämä on kohde, jos haluaa asettaa jonkin ohjelman oletusohjelmaksi eli saada sen avautumaan suoraa ensimmäisenä esim. joukosta samantapaisia ohjelmia, tarkemmin -> täällä.
On näitä muitakin, sellaisiakin, jotka riippuvat siitä mitä ohjelmia koneeseen on asennettu. Esim. Javaa tarvitsevat koneet saavat siitä kuvakkeen Ohjauspaneeliin. Tästä kuvakkeesta pääsee sitten esim. päivittämään Javan uuteen versioonsa, joka onkin tarpeen silloin tällöin. Javasta tarkemmin -> täällä.
Vähemmän tärkeä ei ole myöskään kohta Varmuuskopioi ja palauta. Siellä määrätään, miten varmuuskopiointi tapahtuu, minne ja milloin. Jos varmuuskopiointia ei ole ajastettu on muistettava käydä se tekemässä se täällä – tai sitten muulla tavalla.
Näitäkin voi tarvita tai kokeilla
Jos on epävarma siitä riittävätkö koneen muisti ja muut ominaisuudet, niin tarvitaan Resurssienvalvontaa. Tämä kohde ei valitettavasti ole suoraa kuvakkeena Ohjauspaneelissa, mutta sen kautta sinnekin päästään. Yksi tie on Ohjauspaneeli – Suorituskykytiedot ja työkalut – Lisätyökalut – Resurssienvalvonta, polku tänne näkyy kuvasta vieressä vasemmalla. Koneen tehojen toteamista on selostettu tarkemmin -> täällä.
Myös Windows pyrkii osallistumaan vikojen ja häiriöiden paikallistamiseen ja korjaamiseen. Sitä varten on Ohjauspaneelissa kohta Vianmääritys, kuva oikealla. On selvää, että tämä ei pysty johtamaa kaikkien vikojen jäljille, mutta sitäkin kannattaa kokeilla. Neptunetin sisällöstä merkittävä osa keskittyy juuri vikojen etsintään ja korjaamiseen. Hyvä opastus vikoihin sisältyy sivuston aina näkyvän pääsivun keskipalstan laatikosta: Löydä aiheet avainsanoista. Siitä pääsee eteenpäin sen mukaan mikä voisi olla häiriön syy tai taustalla. Jos ei oikein tiedä mistä vikaa voisi hakea, niin sieltä löytyy vaikka -> Diagnoosiohjelmat.
Tässä sivustossa ovat vikojen korjaamisen suosittuja kohteita mm.:
Tietokoneen osien testaus
Tietokone ei toimi – voiko tämän korjata
Windows ei käynnisty
Tietyissä asioissa tärkeäksi voi osoittautua myös nämä
Äänet – jos ääniä tai niiden tasoa pitää säätää
Käyttäjätilit – kun käyttäjätileissä on ongelmia tai muutokset ovat tarpeen
Verkko ja jakamiskeskus – jos nettiyhteydessä on ongelmia tai siihen on tehty muutoksia
Eikö olekin aika monipuolinen tieto- ja säätölähde tuo Ohjauspaneeli? Vaikka edellä ei ole ihan kaikkia toimintoja edes mainittu. Kaikki sen kohteet eivät ole aivan yksinkertaisia käyttää tai tulkita. Siksi tässäkin artikkelissa opastusta käytön lisätietoihin. Mitä ahkerampi tietokoneen käyttäjä tai virittelijä, sitä useammin sinne tulee asiaa, yleensä aivan huomaamattakin. Niille jotka Ohjauspaneelia tuntevat tarvitsevansa on hyödyllistä kiinnittää sen linkki tehtäväpalkkiin, vaikka sinne pääsee toki muutakin kautta. Tai vaikka omaksi tiileksi Win 10 aloitusnäkymään.
Vioista ja häiriöistä puhuttaessa: Aina käsillä oleva kätevä ratkaisu on kysyä kommenttina tai Neptunet foorumissa.
Lisää tietoja vikojen selvittämisen tavoista
Sähköposti – ohjelmat ja käyttö
Modeemi – sen toiminta ja vikojen korjaus
Tagit: Ohjauspaneeli, Tietokone, Tietokoneviat, Windows
Printtaa tämä artikkeli
Monia mahdollisuuksia tehdä etikettejä ja käyntikortteja
Etikettejä tarvitaan useinkin. Ja käyntikortit ovat kaikille hyödyllisiä. Yksinkertaisimmillaan etiketti on vaikka maalarin teipin palaseen kirjoitettu tieto säilytysastian sisällöstä; Omenahilloa 2018. Mutta on monenlaisia etiketin tarpeita, muitakin kun ruoka-aineita. Ja tuo omenahillokin voi muuttua toisen tyyppiseksi, jos valmistamme sitä enemmän muillekin jaettavaksi, vaikka: Niittyniemen perinteinen omenahillo 2018 kertoo mistä on kyse. Käyntikorttien tekeminen tapahtuu samoilla välineillä ja ohjeilla, tulostusmateriaali vain voi olla erilainen.
Aika pitkälle ratkaisee etiketin käyttö miten vaativa, edustava, kekseliäs tai muuten persoonallinen tarvitaan. Jos se liittyy omiin harrastuksiin, niin voi lähteä suunnitteleman ja tekemään sitä varten harrastusta arvostavan etiketin. Jos askartelee hienon videon jaettavaksi muillekin, niin mikä olisikaan paremmin asiaan sopiva kuin sitä varten tehty DVD-kotelon tai levyn etiketti.
Muualla maailmassa ymmärretään etiketillä (label) useinkin osoitetarroja tai –lappuja, joita siellä harrastetaan. Meillä etiketeillä tarkoitetaan varsin erilaiseen käyttöön sopiva tunnuksia. Samoin niitä valmistetaan vaikka millä tavalla; yksinkertaisista teipeistä ja liimalapuista hienoihin koristeltuihin tarraetiketteihin. Vastaavasti niitä voidaan tehdä monella eri tavalla. Tässä kerrotaan lähinnä tietokoneella printtaamalla tehtävistä.
Siihenkin on monia eri mahdollisuuksia, varmasti useampia mitä olet ajatellutkaan. Etikettejä voidaan tietysti tehdä vaikka vain yksi ainoa kappale. Mutta yleensä tavoitteena on tehdä niitä samalla useita eli monistaa se. Ohjelmia joilla etikettejä voidaan suunnitella ja printata on myös toliminnoiltaan varsin erilaisia, myös maksuttomista maksullisiin. Kaikki vaativimmat ja useat muut soveltuvat myös käyntikorttien tekemiseen.
Etikettejä tai käyntikortteja tekstinkäsittelyohjelmilla
Aloitetaan varteenotettavalla ja edullisella tavalla, tekstinkäsittelijöillä. Useilla niistä voidaan tehdä taulukkomuotoon haluttuja tekstejä, mahdollisesti liittää kuvakin, ja printata lopputulos paperille tai tarra-arkille.
Esimerkiksi maksuttoman toimisto-ohjelman lippulaiva ja sen tekstinkäsittelijä LibreOfficen Writer tekee niitä. Tässä on ohje etikettien ja käyntikorttien tekemisestä -> Osoitekorttinen ja käyntikorttien laatiminen ja tulostus. (Kuten jo alussa kerroin, muualla etiketit ovat useinkin osoitekortteja.) Niitä voidaan siis tehdä sen taulukkosysteemeillä, mutta satavissa on netistä myös erityinen lisäosa Extensions – Templates sivuilta Labels. Siitä on vieressä kuva, klikkaa se kuten muutkin kuvat näkyväksi.
Mahdollisesti koneessasi oleva jokin muukin tekstinkäsittelijä tekee taulukoita ja niihin tekstejä. Tarkista. Myös Microsoftin Office tekee niitä ja ohjeita on netissä.
Etikettejä tai käyntikortteja GIMP kuvankäsittelyllä
Etikettejä voidaan tehdä myös parhailla kuvankäsittelyohjelmilla kuten GIMP. Se on vapaan koodin maksuton huippuluokan kuvankäsittelijä. GIMPiä avustavat lukuiset lisäkkeet, joihin kuuluu myös etikettien teko. Siihen pääsee tästä -> GIMP Plugin Registry GIMP labels. Myös tällä lisäkkeellä -> G’MIC plug-in for GIMP. Nämä sisältävät suuren joukon editoinnin työkaluja, joilla voi tehdä suorastaan ammattimaista jälkeä.
Tässä kuva GIMP labels lisäkkeen lataussivusta.
Avery – perinteinen, erikoistunut
Avery on tuttu kaupoista saatavista valmiista tarra- ym. etiketeistä. Niiden lisäksi on se on perinteinen ja suosittu ohjelma, jolla voidaan tehdä niin etikettejä kuin käyntikorttejakin. Tietysti sen ohjelmilla onnistuu myös printtaus Averyn valmiille etikettipohjille.
Tarjolla on kaksi eri tapaa tehdä etikettejä ja käyntikortteja: Averyn online palvelu sekä koneeseen asennettava ohjelma. Näistä yhtiö itse pitää etusijalla online systeemiään mikä onkin ehkä tehokkaampi kuin koneeseen asennettava. Tällä jättifirmalla on myös hyvin toimiva asiakaspalelu, vaikka sen desing-palvelu on maksutonta. Sieltä saa tietoja sekä neuvoja ongelmatapauksiin.
Vieressä vasemmalla kuva Averyn pääsivulta, josta pääsee online palveluun sekä saa Windows tai Mac koneeseen asennettavan suunnittelu- ja tulostus ohjelman. Kuva oikealla kun pääsivusta ottaa esille kohdan Labels.
Avery pääsivu – online palvelu ja koneeseen asennettava ohjelma
Muita etikettien ja käyntikorttien tulostusohjelmia
Näitä koneeseen ladattavia ohjelmia on varsin erilaisia, maksuttomia ja maksullisia. Myös online palveluita on useita, mutta ne lienee hinnoista päätellen tarkoitettu ammattikäyttöön.
Paper Label Maker
on yksinkertainen ja helppokäyttöinen etikettien teko-ohjelma.
Paper Label Maker tiedot ja lataus
Label Printer
on oikea ohjelma, jos haluaa portable ohjelman. Sitä ei siis tarvitse asentaa koneeseen, voidaan käyttää suoraa ladatusta tiedostosta tai asentaa muistitukulle.
Laber Printer tiedot ja lataus
Krita
on tunnettu ja suosittu printtien suunnittelu ja tulostusohjelma. Tämä vapaan koodin ohjelma on edellisiä huomattavasti monipuolisempi. Krita on saatavissa myös portable versiona.
Krita tiedot ja lataus
Krita Portable tiedot ja lataus
Business Card Maker
on käyntikorttien pelkistetty teko-ohjelma. Sivustolta saa myös maksua vartaan aivan valmiiksi painettujakin.
Business Card Maker tiedot ja toteutus
NCH Disketch CD/DVD Label Maker for Windows
on erikoistunut DC/DVD etikettin teko-ohjelma, joka on maksuton yksityiseen käyttöön.
NCH Disketch CD/DVD Label Maker for Windows tietoja ja lataus tältä sivulta
Maksulliset monipuoliset printtien suunnittelu ja tulostusohjelmat
Niitä on esitelty neptunetissä artikkelissa -> Parhaat printtausohjelmat – printtaa ammattimaisesti Tässä vieressä kuva Prtint Shop ohjelmasta, jolla voi tehdä etikettien ja käyntikorttien lisäksi kaikkea muutakin mihin kotiprintteri pystyy. Print Shopissa on etikettien ja käyntikorttien teko pitkälle automatisoitu; yhdestä mallista koko arkki kerralla.
Hyvä tietää myös näistä
Kuvien kaksoiskappaleiden poistaminen
Kuvankäsittelyohjelmat valintaopas
Tagit: Etikettien printtaus, Käyntikorttien printtaus, Nettitietoa, Ohjelmaesittelyt, Printtausohjelmat, Tietokone
Printtaa tämä artikkeli
Millaiset tekniset ominaisuudet kotitietokoneella tulisi olla
Usein kuulee valitettavan, että kone ei toimi. Sillä ei voi tehdä kaikkia tarvittavia asioita ja videot tai pelaaminen ei suju kunnolla. Varsinkin tablettien käyttäjät ovat ihmetellet niiden toimivuutta. Koneessa ei välttämättä kuitenkaan ole mitään vikaa. Toimimattomuuteen tai häiriöihin voi olla kaksi syytä: koneessa on auki liikaa ohjelmia tai koneen tehot eivät riitä siihen mitä tarvittaisiin. Paljonko tehoja sitten tarvitaan?
Tietokoneen tehovaatimus riippuu siitä, millainen kone on ja mitä sillä tehdään. Kaikki tiedämme, että esim. pelaajien vaatimukset koneen tekniikalle ovat erilaiset kuin tavallisilla kotikoneen käyttäjillä. Puhutaankin pelikoneista. Mutta kun emme ole varsinaisia pelaajia, niin miten silloin?
Koneiden minimivaatimuksista puhutaan mm. Microsoftin eri järjestelmien ohjeissa. Se on tietysti yksi lähtökohta, että käyttöjärjestelmä yleensä toimii hyvin koneessa. Nämä minivaatimukset eivät kuitenkaan ole kovin ihmeellisiä. Kaikki uudet koneet täyttävät ne helposti ja niihin voi törmätä vain vanhoja koneita uusilla Windowseilla päivitettäessä. Esimerkiksi Windows 10 minimivaatimukset -> tässä.
Sulje auki olevat ohjelmat joita ei tarvita
Ennen kuin etsimme sopiva tehoja koneeseemme, niin katsotaan sen käyttötilannetta. Esimerkiksi iPadissa eivät ohjelmat erikseen sammu, vaan ovat päällä vaikka niitä ei käyttäisikään. Jos tabletissa – tai missä tahansa koneessa – on useita samanaikaisesti auki olevia softia, niin ne kuormittavat koneen tehoja. Jos sitten pitäisi suoratoistaa eli striimata videota netistä tai pelata jotakin, niin kone saattaa takerrella tai lakata toimimasta.
Neuvo on selkeä ja yksikertainen: Aina kannattaa sammuttaa ohjelmat, joita ei käytä eikä pitää muutenkaan auki useampia kuin juuri tarvittavia ohjelmia. Esim. selaimet kuormittavat konetta selvästi. Varsinkin jos aikoo tehdä jotakin missä tehoja tarvitaan, niin sammuta tarpeettomat.
Tästä eli tarpeettomien sammuttamisesta iPadissa on vieressä kuva, klikkaa näkymään.
Kannattaa muutenkin vättää erilaisten ohjelmien keräämistä tietokoneeseen sen kovalevylle (jos USB mahdollisuus on). Suuresta joukosta ohjelmia on saatavissa kätevät portable eli siirrettävät versiot. Ne asennetaan muistitikulle – yhdelle mahtuu vaikka kuinka monta. Kuormittaa konetta vain käytettäessä. Portable ohjelmista ja parhaiden esittely sekä valintaopas -> täällä.
Tehoista saa tietoja
Windowsissa on muutamia työkaluja, joilla saa tietoja koneen resurssien riittävyydestä. Tehtävienhallintaa (lähinnä Windows 7 ja 8.1) – ei siis tapahtumienvalvonta – on esitelty aikaisemmin -> täällä. Win 7ssä on myös joukko erilaisia hyödyllisiä suorituskykyä mittaavia ja raportoivia työkaluja. Niihin pääsee esim. Ohjauspaneeli – Suorituskykytiedot ja työkalut – Lisätyökalut.
Lisätyökalut-sivusta ja niiden avulla laaditusta raportista on kuva yllä vasemmalla. Oikealla on kuva Win 10 Tehtävienhallinnasta avattuna hakemistolehti Suorituskyky – Muisti. Klikkaa kuvat näkymaan ja suurenna tarvittaessa.
Myös Win 10 ansaitsisi tehtävienhallinnasta oman artikkelinsa. Todettakoon tässä lyhyesti, että siinä Tehtävienhallintaan pääsee vaikka: Käynnistysnappi hiiren oikealla – Tehtävienhallinta. Win 10 Resurssienvalvontaan pääsee Ohjauspaneeli – Valvontatyökalut (siinä on myös muita hyödyllisiä apu- ja mittausvälineitä) – Resurssienvalvonta.
Resurssienvalvonnasta ja sen lehdestä Yleiskatsaus on tämän artikkelin otsikkokuva, klikkaa näkymään.
Tehon tarve riippuu koneen tyypistä ja käytöstä
Mutta mennään tehojen maailmaan. Mitään suosituksia on vaikea antaa, sillä tarvittavat tehot riippuvat myös siitä, mitä koneella on tarkoitus tehdä. Jos vain käydään pankissa ja luetaan sähköpostia, niin ymmärrettävästi tehovaatimuksilla ei oikein ole väliä. Mutta jos vaikka suoratoistetaan tai editoidaan videoita tai monipelataan netissä niin tilanne on jo toinen.
Tehojen suhteen on hyvä muistaa, että tietokoneen tyypin valinnalla jo ratkaistaan monia sen käyttöön ja tehovaatimuksiinkin liittyviä asioita. Tehokkuuden kärkipäähän päästään pöytäkoneilla ja kalliilla läppäreillä, pelikoneilla. Tabletit soveltuvat hyvin viihteeseen ja niilläkin voidaan tehdä vaativia asioita, mutta niihin liittyy puolestaan useita rajoittavia ominaisuuksia, mm. liitäntämahdollisuudet muihin laitteisiin.
Miten sitten painottuvat koneen tehokkuuteen vaikuttavat asiat. Sekin on kovasti tietokone- ja käyttäjäkohtainen asia. Otetaan esimerkiksi videoiden katselu tai kopiointi netistä. Jos itse kone olisi miten tehokas tahansa, mutta käytössä oleva nettiyhteys on hidas, niin vaikeuksia tulee. Toinen puntarointi voidaan tehdä vertailemalla prosessorin ja kiintolevyn merkitystä ja nopeutta. SSD levy kiintolevynä on yleensä koneen tekniikkaa päivitettäessä selvästi tehokkaampi ja hintaystävällisempi kuin parempi prosessori. Uusi prosessori voi samalla vaatia myös kokonaan uuden emolevynkin.
Koneen tehokkuuteen vaikuttavat useat eri asiat. Niitä ovat mm.
- käyttöjärjestelmä
- koneen prosessori
- näytön ominaisuudet
- koneen RAM muisti
- kiintolevyn tyyppi ja nopeus, joskus kokokin
- nettiyhteyden nopeus
Luodaan jonkinlaista valokeilaa noihin tehoon vaikuttaviin yksityiskohtiin. Laitan tähän ryhmittelyn konetyypin mukaan, mutta siinäkin liikutaan kovasti venyvällä alueella.
Käyttöjärjestelmää en pidä tavallisessa kotikäytössä ratkaisevana. Viisaat tietokonesivustot maailmalla voivat määritellä tarkoinkin, millaisia käyttöjärjestelmiä tulisi missäkin konetyypissä minimissään käyttää. Katson itse ja editoin videoita käyttämällä mm. Windows 7 Homea, niin on vaikea nähdä, miksi pitäisi olla vähintään Professional tai Win 10.
Nettiyhteyden nopeus
Otetaan ensiksi nettiyhteyden nopeus, koska se koskee kaikkia tietokonetyyppejä.
Laitteiden lukumäärä Tarkoitus Suositellut nopeudet
1-2 Surffailu, sähköposti, some, videoiden katselu 25 Mbps asti
3-5 Monipelaaminen netissä, K4 videot 50-100 Mbps
Yli 4 Nuo kaikki + videot vastaisuudessakin 150-200 Mbps
Tuohon tapaan, ei kirjaimellisesti.
Pöytäkoneet
Näitä muunneltavia yksityiskohtia on puitu täällä neptunetissäkin useissa ei artikkelissa. Ks. lopusta linkkien vinkkilistaa.
Prosessori (Intelin luokitus) Core i3, i6
Näyttö 15” tai suurempi, resoluutio 1600 x YYY tai parempi
Muisti 8 GB
SSD toivottava, HDD käy ja tarvitaan toiseksi kiintolevyksi
Kannettavat tietokoneet
Kuten pöytäkoneiden, näyttö voi olla pienempikin
Tabletit
Tuohon kirjoitin joitakin arvoja, mutta pyhin pois ja totesin, että ne ovat mitä ovat ja mitä on saatavissa.
Nuorilla tietokoneen käyttäjillä ja joskus vanhemmillakin on ollut tapana hienostella koneidensa hienoilla spekseillä, teknisillä arvoilla. Mikäpäs siinä kertoa ja näyttää, että tehoja löytyy. Siitä vain tuli helposti itsetarkoitus; piti välttämättä panna paremmaksi kuin kaverilla. Vaikka ei muuten olisikaan ollut mitään syytä käydä ahkerasti kaupassa. Pannaan harrastuksen piikkiin, pääasia on että käyttäjä on tyytyväinen.
Näissä voi olla hyödyllistä lisätietoa
Tietokoneen pitäminen kunnossa
Tietokoneen ikä – miten kauan tietokone kestää
Tietokone hidastunut – pitääkö sille tehdä jotakin?
Tietokone ei toimi – selvitä tietokoneen ongelmat
Langaton laajakaista ja sen nopeusmittaus
Tagit: Ohjelmat, Testiohjelmat, Tietokone, Tietokoneen tehot
Printtaa tämä artikkeli
Mitä prosessit tekevät ja milloin niitä pitäisi tutkia
Tietokoneiden käyttäjät ovat huomanneet, että siellä puhutaan prosesseista. Mitä ne sitten ovat? Niistä on tavallisen käyttäjän hyvä tietää jotakin sillä ne liittyvät usein tietokoneen häiriöihin ja niiden selvittämiseen. Tässä selostus prosesseista, niiden tehtävistä ja esille saamisesta. Kovin pitkälle tekniikkaan emme mene, mutta kiinnostuneita varten on artikkelissa myös linkkejä tarkempia lisätietoja varten.
Prosessi on yleiskieleen kuuluva sana, joka tarkoittaa sarjaa toimenpiteitä ja niiden edistymistä. Tietokoneiden kohdalla prosessi on tarkemmin määritelty toimenpide tai sarja toimenpiteitä, jotka käyttöjärjestelmä ja ohjelmat käynnistävät. Esim. sovellus voi siten muodostua useammasta prosessista.
Prosessit muodostavat säikeitä. Niihin emme mene pitemmälle kuin toteamalla, että ne ovat prosessien yhteyksiä tehtävän edelleen hoitamiseksi. Tarkempi suomenkielinen kuvaus prosessista ja säikeistä on Wikipediassa -> täällä ja vielä laajempi englanninkielinen tekninen selostus -> täällä.
Prosessit ovat ohjelmien ”osia”
Miksi sitten tavallisen käyttäjän olisi hyvä tietää prosessista? Siksi, että aivan tavallinen tietokoneenkäyttäjä joutuu niiden kanssa tekemisiin ainakin häiriötilanteissa. Prosessien selvittäminen on lähes ainoita tapoja saada tietoja tai päästä korjaaman huonosti toimivia tai konetta liikaa kuormittavia ohjelmia. Jos koneen Tapahtumienvalvonta tai Resurssienvalvonta ovat tiedon lähteitä, niin esimerkiksi siellä näitä prosesseja esiintyy. Prosesseista näkyy mikä ohjelma avaa mitäkin tiedostoja ja niiden yhteyksiä.
Tavallisia tietokoneen häiriöitä on, että jokin ohjelma ei toimi tai se jumittaa, mahdollisesti muitakin. Silloin on usein syynä tarkalleen katsoen jokin prosessi, joka jumituksen aiheuttaa ja voi hyydyttää pahimmassa tapauksessa vaikka koko koneen.
Kun prosessin nimi tiedetään, saadaan selville, mihin se kuuluu ja pystytään sitä hallitsemaan. Nimen saa selville virhesanomista, Tapahtumienvalvonnasta tai erillisellä prosessit selvittävällä ohjelmalla – tarkemmin jäljempänä. Tuon tiedon avulla selviää onko kyseessä esim. jokin Windowsin palveluiden prosessi vai jonkin ohjelman oma.
Oleellista on, että ensin täytyy tietää mikä missä vika on ennen kuin se voidaan korjata. Ohjelmien kohdalla yksi yleinen korjauskeino on poistaa ja asentaa koko softa uudelleen, jolloin siihen liittyvä virheellinen prosessikin korjaantuu. On mahdollista että koko softa on huono tai ei sovellu koneeseen. Tämä selviää jos uudelleenasennuskaan ei korjaa sen vikoja.
Prosesseja ei pidä lähteä poistamaan, jos ei tiedä mitä ne tekevät. Käyttöjärjestelmän prosessin poistaminen voi johtaa toimintavirheisiin ja koneen lamaantumiseen. On etsittävä muita korjauskeinoja. Osaavat voivat poistamalla tarpeettomia prosesseja mm. nopeuttaa konetta, mutta silloin pitää olla tietoa mitä voidaan lopettaa.
Prosessien selvittäjä
Miten saa selville, mitä jokin prosessi tekee? Se on oleellinen tieto, että häiriön voisi korjata. Process Explorer on perinteinen maksuton ohjelma, joka nämä asiat selvittää. Ajan mittaan se on muuttunut entistä selkeämmäksi ja helppokäyttöisemmäksi. Työkalu ei vaadi mitään asennusta vaan se voidaan ajaa suoraa ladatusta tiedostosta. Lisäksi sen saa myös portable versiona muistitikulle, jolloin koneeseen ei tarvitse asentaa mitään. Ohjelma antaa hyödyllisen ja mielenkiintoisen kuvan siitä, mitä koneessa juuri nyt tapahtuu.
Käsityksen Process Explorerin toiminnoista saa sen käyttökuvista. Artikkelin otsikkokuvana on ohjelman käyttöliittymän perusruutu. Huomataan myös, että ohjelma merkitsee erityppiset prosessit väritunnuksilla. Klikkaa se ja muutkin kuvat näkyviksi.
Työkalupainikkeiden rivin jatkoksi ylös ohjelma tekee pieniä näyttöruutuja, jotka seuraavat mm. prosessorin ja muistin käyttöasteita. Nämä pienet ruudut saadaan suuremmiksi klikkaamalla niitä ohjelmassa. Vieressä vasemmanpuoleisessa kuvassa on klikattu prosessorin käyttöruutu suuremmaksi. Siitä saa hakulehdillä ne muutkin hyvin näkymään. Näillä voi testata myös yksittäisiä ohjelmia ja niiden kuormituksia.
Kuva oikealla on toinen yleiskuva Process Explorerista. Siinä on klikattu työkalurivissä painiketta View DLLs. Tämä avaa toisen näytön alas. Kun klikkaa yläosassa jotakin ohjelmaa saa siitä tarkemmat tiedot sen käytössä olevista DLListä ja niiden säikeistä. Kuvassa tutkittu virustorjuntaohjelman yksityiskohtia.
Ohjelmassa on myös selkeä Help-tiedosto sekä saatavissa laajempi englanninkielinen User Manual.
Process Explorer tiedot ja lataus
Process Explorer Portable tiedot ja lataus
Process Explorer User Manual, kuvitettu ohjeistus englanniksi
Process Hacker
Edellisen lisäksi on myös muita maksuttomia prosessien kartoittajia. Niiden toimintatavat ja tulosten näyttö ovat erilaisia. Niitä ei ole tässä yhteydessä testattu, paitsi latauspaikan Softpedian toimesta. Tässä yksi varteenotettava. Siitä on myös portable versio, joten softaa on helppo kokeilla.
Process Hacker tiedot ja lataus
Process Hacker Portable tiedot ja lataus
Linkit sisältyvät artikkeliin
Näistä on myös hyvä tietää
Diagnoosiohjelmat – tietokoneen osien testaus
Miten selvitän tietokoneen ongelmat
Tapahtumienvalvonnan käyttö – Windows 7, 8.1 ja 10
Tagit: Diagnoosiohjelmat, Nettitietoa, Ohjelmat, Process Explorer, Prosessit, Testiohjelmat, Tietokone
Printtaa tämä artikkeli
Vapaan koodin monipuolisin kuvankäsittelijä GIMP uusiksi
Kuvankäsittelyohjelmia ei uudisteta niin vilkkaasti kuin monia muita. Jos ne päivitetään on kyseessä pitemmän kehitystyön tulos. GIMP on ollut omillaan kuutisen vuotta, mutta nyt uudistettu versioon 2.10. Se on vapaan koodin ja maksuttomista kuvankäsittelijöistä monipuolisin, suunnilleen Photoshopin veroinen. Tarkalleen ottaen se ei ole kuvankäsittelyohjelma, vaan Image Manipulation Program, kuten sen avauskuvassa sanotaan.
GIMP on yksi kuvankäsittelijä lukuisien muiden joukossa, mutta huippulaatuinen ja monipuolinen, siksi myös merkittävä. Neptunetissä on kuvankäsittelyohjelmien valintaopas -> täällä. Siellä voi niitä vertailla. Uusi GIMP on vielä sinne päivitettävä.
Tämä artikkeli ei ole GIMPin käyttöohje. Siitä on useita erilaisia käyttöohjeita netissä ja saatavissa vaikka kirjakin. Samoin ohjelmaan liittyy sille omistettuja sivustoja, joista saa tietotoja ja voi kysyäkin asioita. Niistä tarkemmin jäljempänä. Tässä selvitetään lähinnä ohjelman asennus ja muutamia ominaisuuksia. Sekä kaavaillaan, kenelle ja millaiseen käyttöön GIMP on välttämätön tai hyvä ratkaisu.
Otsikkokuvana on GIMPin tunnus, joka tulee esille joka kerta kuin ohjelmaa käytetään. Klikkaa kuva ja kaikki artikkelin muutkin kuvat näkymään.
Muokattavat ominaisuudet
GIMPin käyttöliittymä sekä ominaisuudet ovat muokattavissa. Käyttöliittymään on esim. erilaisia teemoja ja sen elementtejä voi hiirellä muutella ja siirrellä. Tässä vieressä kuva käyttöliittymän muokkaamisesta. Oletusarvoinen käyttöliittymä on tumma versio. Kun tummasta vaalea näkyy huonommin kuin tumma vaaleasta, voi sävytyksen muuttaa asetuksista kohdasta Teema. Kuva vieressä, kokeilua varten valitsin teeman System.
Käytettävissä ovat tietysti kuvankäsittelyn tavalliset toiminnot. Lisäksi voi luoda animaatioita, lisätä tekstiä, säätää värisävyjä ja kontrastia, kloonata esineitä ja hyödyntää tehokasta zoomaustyökalua. Toimintoja voidaan muokata sillä saatavissa on satoja erilaisia lisäkkeitä.
Ominaisuuksista mainittakoon ennen kaikkea, että ohjelmalla voidaan työskennellä käyttämällä kuvatasoja (layers). Tämä on tyypillistä vaativimmille kuvankäsittelyohjelmille. Toinen kuvien laatuun tähtäävä ominaisuus on, että GIMP käyttää Phtoshopin tapaan erityisiä työtiedostoja. Se ei tallenna keskeneräistä käsittelyä esim. suoraa .jpg kuvaksi. Jos sellaisesta jatketaan, niin taas joudutan tallentamaan ja joka kerta häviöllinen .jpg häivyttäisi hiukan kohteen tarkkuudesta.
Siksi ohjelma käyttää omia työtiedostojaan, jotka tunnistaa muodosta .xcf. Kun käsittely on kaikilta osiltaan kokonaan valmis, voidaan kuva viedä (export) haluttuun muotoon levylle, esim. .jpg kuvaksi. Siitä kuva vieressä. Jos työn vain tallentaa, niin se tulee muotoon .xcf, joita ei voi jakaa minnekään muualle.
Ennen kuin mennään asennukseen, niin on aiheellista korostaa, että GIMP on vaativan kuvankäsittelyn ja imagen manipuloinnin väline. Jos tarvitsee kuvankäsittelijää vain lähinnä kuvien koon muuttamisen tai niiden rajaamiseen, niin tämäntyyppiset ovat tarpeettoman raskaita kevyeen käyttöön. Muilla ohjelmilla esim. kuvakoon muuttaminen sujuu valmiiksi jo siinä ajassa kun GIMP voi vasta ladata tiedostojaan.
Kokoa on mutta myös portable versio saatavissa
Tämän vaativuuden osoittaa myös asennuksen koko. Koeasennus käytti tilaa kiintolevyllä 516 Mt, kun esim. hyvä kuvankäsittelijä PhotoFiltre tarvitsee vain 3.71 Mt. Koko on sikälikin huomionarvoinen, koska normaalikokoisilla nopeilla SSL kiintolevyillä varustetut koneet, joissa C: asema, ovat kooltaan rajallisia. Asennus kannattaakin sijoittaa koneen isommalle HDD-kiintolevylle, missä myös tilaa vievät kuvat ja videotkin sijaitsevat.
GIMP on kuitenkin helposti kokeiltavissa, sillä siitä on myös portable versio. Se asentuu esim. muistitikulle jota voi käyttää kaikissa Windows-koneissa. Portable on jonkin verran pienempi kuin koneelle asennettava, mutta kuitenkin täysin samoin toimiva kaikkine mahdollisuuksineen. Suositus on käyttää nopeampaa USB 3 väylää.
GIMP asennus
Ohjelman asennus sujuu hyvin. Se asentuu suomenkieliseen Windowsiin suomenkieliseksi. Ennen asennukseen ryhtymistä on kuitenkin otettava huomioon, mihin sen aikoo asentaa. Jos sen haluaa muualle kuin C: osioon, niin on käytettävä mukautettua (Gustomizine) asennustapaa. Silloin voi valita myös asennuspaikan. Tästä asennuksen vaiheesta kuva vieressä vasemmalla. Oikealla on kuva käyttöliittymästä ja kuvan rajaamisesta. Valittuna on teema System, joten näkymä on valoisa.
Asennustapa kysyy myös mihin kuvatiedostomuotoihin ohjelma integroidaan. Parasta on tässä vaiheessa jättää valinta myöhempää mahdollista tarvetta varten. Jos tästä integroi esim. .jpg muotoon, niin GIMP omaksuu kaikki .jpg kuvat avattavakseen, mikä tuskin on käyttäjän tarkoitus tai kätevää.
Käyttöohjeita ja tietoja
GIMPistä on netissä monenlaisia käyttöohjeita ja syventävää tietoutta. Käyttöliittymästä pääsee ohjeisiin yläpalkin kohdasta
Ohje. Sieltä avautuu ohjekirja hakemistoineen, kuten kuva vieressä vasemmalla soittaa. Kuva oikealla on netistä GIMP-sivuston kohdasta Tutorials. Siellä on infoa englanniksi kaikkeen ohjelman käytön tarpeeseen. Tietoja on myös GIMPin suomalaisten harrastajien sivustolla, mutta siellä olevat ohjeet on toistaiseksi päivittämättä uuteen versioon.
GIMP 2.10 tiedot ja lataus
Portable GIMP 2.10 tiedot ja lataus
Hyvä tietää myös näistä kuvaohjelmista
Kuvankäsittelyohjelmat valintaopas
Mistä ja miten tietoja kuvista – kuvien EXIF tiedot
Valokuvien organisointi – kuvat järjestykseen
Tagit: GIMP, Kuvankäsittely, Nettitietoa, Ohjelmaesittelyt, Ohjelmat, Tietokone, Windows
Uudet kommentit artikkeleihin