Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli

Aikamatkalle tulevaisuuteen

 

On taas aika lähteä aikamatkalle. Kun on ollut siellä aikaisemminkin, niin on hyvä katsoa mitä sen jälkeen on tapahtunut. Viimeksi kävin vuonna 2007. (Jäljempänä linkki silloiseen raporttiin.)

 

Aikaisempi käyntikohde oli Googlen aikoinaan perustama nettikahvila -sellaiseksi niitä nykyisin vielä sanotaan. Nyt päätin katsella jo ennen paikkaan menemistä vähän ympärilleni. Millaista olisi liikenne, olisiko koviakin ruuhkia.

Ulkona kävellessä kuuluukin vaimeaa liikenteen ääntä, mutta sillä tasolla millä kävellään ei juuri mitään liikennettä näe. Sen sijaan näyttää siltä, että liikenne soljuu useammassa tasossa. Tarkemmin katsoen huomaa, että siinä on tietty johdonmukaisuus; mitä nopeampaa liikennettä, sitä ylempänä se tapahtuu. Varmaan maan allakin jotakin kulkee, mutta mitään metroasemien sisäänkäyntejä ei näy.

Mennään kahvilaan, tai siis sellaiseksi olettamaani paikkaan. Kun edellisellä kerralla sain tunnistelevyn kaulaani, niin nyt se on muuttunut. Saan ranteeseen rannekkeen ja päähän kevyen lakintapaisen, jonka huomaan olevan äänien välittämistä varten. Ja hienoa: lakissa lukee Nokia! Ylpeys kotimaastani täyttää mielen, onhan nyt itsenäisyyspäiväkin.

Jostain olen kuullut, että kädessä oleva ranneke sekä analysoi minua että kertoo muille tietoja minusta. Siitä on ollut riitaa yhteisössä. Mielipiteet ovat eronneet sen kohdalla, missä määrin taustoistamme ja luonteestamme annetaan muille tietoja. Siis ankara erimielisyys yksityisyydestä.

Minulla ei ole tuosta mitään kokemusta joten arvelen, että sillä pääsen kyllä tuonne kahvilaan. Paikan ovisysteemi on muuttunut. Siinä ei ollut enää perinteistä ovea, vaan tilalla oli pieni ilmanvirtaus ja lasersäteiden muodostama värillinen harso. Ihan kivan näköinen.

Kun menee sisälle harson läpi herää lakkini eloon: – Tervetuloa Neptun tänne Google Open World palvelujen pariin. Meillä on tänään, klik – mutta äänivirta katkeaa siihen kun satun hiukan pudistamaan päätäni. Ahaa, siis ääniyhteys suljetaan noin.

Paikassa – jos sitä nyt kahvilaksi voisi sanoa – oli aikaisemmin erillisiä laitteita, joilla käytettiin yhteyksiä. Ennen oli virtuaaleilla siellä kännykän tapaisiakin. Nyt ei ollut enää, sillä ainakin ranneke toimi tuollaisena laitteena. Sillä osoitetaan kohteita tai sitä heilautetaan ja kas, oikeat yhteydet aukeavat.

Pöydän pinta on edelleenkin kuvayhteyksien näyttöpaikka. Sen lisäksi kaikkia seiniä kiertää taipuisasta materiaalista tehty seinän korkuinen näyttöalusta. Eri puolilla tilaa näytetään seinällä erilaista tietoa. Tuolla oli uutistapahtumia, tuolla taas jotakin viihdettä ja arvontoja, tuolla futismatsi täydessä käynnissä.

Saisikohan täällä kahvia? Vaikea kysymys näin oudolle kävijälle. Mutta kun seinällä näkyy kahvikupin ja ihanien voileipien kuvia niin katselen niitä.

Eikä aikakaan kun kuljetin, siinä on jonkinlainen ilmatyynyrakenne, tuo minulle pöytään kupillisen kahvia ja juuri sen voileivän, jota katselin.

Jopas on! Minulle alkaa selvitä, että täällä ei ole mitään henkilökuntaa, jota aikoinaan sanottiin tarjoilijoiksi. Onkohan täällä ketään tuttuja? Edellisellä kerralla tuli joku morjestamaan, mutta nyt ei ketään.

Paitsi sitten äkkiä: valo välähtää jossakin ja osuu silmiini. Kuuluu merkkiääni päässäni olevan lakin välittämänä. Pöydän pintaan ilmestyy liikkuva kuva juuri samasta kaverista, jonka näin täällä aikaisemminkin! Ja samalla myös tuttu Facebookin tunnuskuva ilmestyy pöytäruudun reunaan Tykkää!

Osoitan Tykkää tunnusta rannekekädellä ja kaveri toivottaa minut vuosien jälkeen uudelleen tervetulleeksi. Hän valittaa, että ei nyt voi olla paikalla koska on muualla. Minäkin kokeilen puhumista jos hän sattuisi kuulemaan. Hyvin näkyy kuulevan, arvelen käyttölaitteen, jota meillä sanotaan mikrofoniksi, olevan myös lakin yhteydessä.

Paljoa emme ennätä keskustella kun tulee keskeytys. Vanha käytäntö kotiin lähdön suhteen ei näy muuttuneen. Valomerkki silmiini ja viimeinen kuulutus lakista korviini. Siellä on päällikkö, joka kutsuu heti kotiin. Silloin on lähdettävä. Harmi, nyt jää puoli voileipääkin syömättä, mutta ei auta..

Lukija taitaa epäillä, että se Seppo on vaan keksinyt, että on ollut v. 2007 samassa paikassa. Mutta se on totta, päivä oli tarkalleen 4.12.07 Siitä on todisteena silloin kirjoitettu raportti After Dawn tietotekniikkasivustoon. Siellähän se on vieläkin nähtävissä:

http://oma.afterdawn.com/neptun/blog_entry.cfm/2463/raporttitulevaisuudestarft

 

neptunet/ Seppo Partanen 6.12.10

Share

Tagit: ,

Jätä kommentti

Voit käyttää näitä tageja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>