Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli

 

Miltä näytti maailman vakaus ja IT-tekniikan vaikutus siihen v. 2011?

 

Nyt keskustellaan jälleen maailman tietoturvallisuudesta.  Kiinalaisten osuus siihen on joutunut tarkasteltavaksi.  Tässä alempana on juttu, joka on julkaistu tammikuussa v. 2011.   Silloinkin oli maailman kyberturvallisuudessa havaittavissa outoja piirteitä. 

 

Ovatko kirjoittajan tuolloiset kaavailut osuneet oikeaan?  Miten silloiset ajatukset istuvat 7 vuotta nuorempaan nykypäivään?  Juttua ei nimetty silloin pakinaksi vaikka se kevennyksen tapaan tarjoiltiinkin.  Kyse on kuitenkin aika vakavista asioista, meitä kaikkia koskevista. Tämän päivän näköalakahvilasta katsottuna näyttäisi siltä, että tulevaisuudessa voidaan joutua laittamaan isot ja pienet perinteiset aseet naftaliiniin.  Maailmanlaajuiset ja pienemmätkin tosikriisit ratkaistaan – ja ehkä aiheutetaankin – uudella tasolla; tietotekniikan puolella.   Siihen kuuluvat niin mielipiteiden muokkaus kuin vaikuttaminen yhteiskunnan ja puolustuksen teknisiin toimintoihin.

Mitä me voimme sille?  Ainakin on hyvä tietää missä oikein mennään.  Ei oteta silti turhia huolia, mennään tuonne näköalaravintolaan kahville ja muistelemaan.

 

 


Juttu 18.1.2011:

Maailman vakaus IT-tekniikan varassa

 

– Tässä on kerrottu taas kaikenlaista nettiasiaa ja asenneltu ohjelmia. Että eiköhän mennä välillä kahville. Eikös tuolla ole kivan näköinen kahvipaikka? Täällähän ollaan ihan pilvien yläpuolella – jos niitä nyt vain näkyisi – että paikka sopii hyvin kauaskantoisille asioille.

– Joo. Toi on hyvännäköinen paikka. Että näkeekin kauas alas, varmasti satoja metrejä!

– Tossa on kiva pöytä. Mahtava näköala. Niin, siihen mä jäin, että tämä IT-tekniikka on nykyisin kuin puu, joka oksilla me roikumme.

– Niin mitä sä tarkoitat? Jostakinhan me aina roikutaan…

– Tarkoitan sitä, et kaikki toimii IT-tekniikan varassa. Kaikki paikat ovat yhteydessä toisiinsa ja riippuvaisia toisistaan. Jos nyt jossakin puhkeaa kriisi, niin uudenlaista sodankäyntiä on tukeutua noihin yhteysverkkoihin, estää tai tuhota ne.

– Meinaatko, että puhkeaa… Hyvää kahvia tämä!

– En mä tietysti sellaista veikkaa enkä totisesti toivo. Näyttää vain siltä, että tietotekniikan myötä kaikki on entistä paljon haavoittuvampaa. Olethan kuullut kun virustenkehittäjät ovat tehneet koodejaan esimerkiksi teollisuuslaitosten automaatiossa toimiviksi. Viime kesänä oli tapetilla Stuxnet-haittaohjelma. Se pahis osasi aktivoitua vain teollisuusympäristössä ja voisi levitä vaikka ns älykkäisiin sähköverkkoihin. Niin voidaan helposti pysäyttää tuotanto. Ja mitäs tuumit kun tavalla tai toisella pystytään lamauttamaan energiatuotanto…

– Kylmä siinä tulee, ainakin meillä kotona. Ja pimeetäkin.

– Niin tulee. Millä sitten meidän laitteet ja hienot viestintäverkostomme toimivat, jos energiaa ei ole…

– Hi, jos on pattereita…Mut tajuan kyllä mitä sä tarkoitat. Haavoittuvuudet ovat toki suuressa mittakaavassa eri luokkaa kuin mun joululahjaläppärissä.

– Nämä viestintäverkot ovat nykyään hengentärkeitä kaikessa. Ajattele vaikka ilmapuolustusta. Hornetti ei lennä ilman monen tietokoneen apua. Se ei voi toimia ilman nopeita langattomia yhteyksiä toisiin yksiköihin. Jos noita toimintoja ja yhteyksiä pystytään lamauttamaan, niin lentäjä vaan lomalle, vaikka tänne vuoristokahvilaan. Ei niillä vehkeillä ilman toimivaa IT-tekniikkaa ole mitään tekoa.

– Täällä onkin vähän kuin lentokoneessa. Ilma tuntuu keveältä hengittää.

– Luitko hiljattain lehdistä kun 15% maailman verkkoliikenteestä mukaanlukien USAn senaatin ja armeijan liikennettä meni Kiinan kautta 18 minuutin ajan?

– Joo huomasin. Kiinalaiset ovat aika poikia tietotekniikassa muutenkin. Siellähän on nyt maailman suurin supertietokonekin. Kiinalaiset sanoivat, että toi reititys johtui vahingosta. En usko, et USAssa mitään tärkeää lähetettäisiin verkkoon ilman huolellista salausta.

– En mä oikein usko, et tuossa oliskaan huoli viestinnan sisällöistä. Musta on vain jännää, et tuollaisia suuria reitityksiä pystytään noin vaan ohjailemaan. Miksi ei sitten haluttaessa myös estämään tai ainakin häiritsemään.

– Meinaatko, että tahallaan tekivät kokeillakseen…

– En mä sitä. Kai siellä on insinööreillä hommat hanskassa ilman kokeiluitakin. Saattoi hyvinkin olla vahinko. Mut musta aika puhutteleva. Nuo yhteydet ovat tätä puuta, jonka oksilla mekin roikumme, tavalla tai toisella.

– Jos nuokin ovat nyt kuin tämä ilmastonmuutoskin. Se on jossakin, mutta ei nyt juuri tässä, eikä äkkiä tapahdu mitään. Pitäiskö sitä huolestua?

– En mä tiedä onko ”huolestua” sopiva sana. Pikemminkin sanois, et pitäis olla tietoinen.

– Eiks tietoisuus vaan lisää turhaa kaikenlaisia huolia?

– Tjaah. Voihan sitä niinkin sanoa. Mutta eikös oteta vielä yhdet leivokset? Kahvikin oli tosi hyvää ja sitä on vielä kannussa.

– Huomasitko muuten, että tuo tarjoilija on kiinalainen. Hän oli kovasti kiinnostunut mitä me jutellaaan.

-Hyyvä, jos meidän jutut jotakin kiinnostaa. Mutta enpä usko että hän pystyy salaustamme murtamaan. Härmän kieltä. Vaikka onhan ne kielitaitoisiakin. Et eihän sitä koskaan tiedä…

 

Kuva: Lukijaa voi kiinostaa, missä oikein olimme kahvilla. Emme tosiaan olleet viitosteillä Suomessa vaan tulossa maanteitse Monacosta Ranskaan Nitzaan päin. Valokuva kirjoittajan.

 

Juttu on kirjoitettu tammikuussa v. 2011.


 

Alkuperäinen artikkeli on edelleenkin  ->täällä. Tuleeko jotakin mieleesi? 

 

 

 

Tagit: , ,