Printtaa tämä artikkeli
Onko vanha tietokone jo aikansa palvellut? Pitäisikö saada uusi ja parempi, jossa ei ole enää vanhan koneen virheitä? Uuden koneen myötä saa samalla uuden Windowsin.
Saattaa olla, että mielessäsi on jo tarkkakin kuva, millaisen koneen haluat. Mutta siltä varalta, että asia ei ole vielä oikein kiteytynyt, niin tässä lähdetään rakentamaan hankintaa kivijalasta lähtien. Myöhemmin tällä sivustolla käsitellään koneen omatoimista kasaamista ja vanhan koneen tekniikan päivittämistä.
Mielessäni on ystäväni lauseet kun hän on yrittänyt netistä katsella itselleen sopivaa konetta: On niin vaikeata saada selvää koneista ja vertailla niitä kun niiden tiedot ovat aina erilaisia. Näinhän se usein on. Tässä nyt yritän antaa hiukan vinkkiä, millaiset tiedot voisivat olla tärkeimpiä.
Pöytäkone, läppäri vai tabletti?
Koneiden ostajat ovat yleensä selvillä minkä tyyppisen koneen haluavat. Aika hyvä lähtökohta on nykyisestä koneesta saadut kokemukset tai sitten kokonaan uudentyyppisen hankinta.
Jos koneella aikoo tehdä jotakin, työtä, harrastusta, mitä vaan, niin pöytäkone on suurine näyttöineen oivallinen vaihtoehto (matkoille tietysti työkoneeksikin kannettava). Myös pelaamiseen se on mielestäni suurine näyttöineen ja parempine äänimaailmoineen ykkössijalla, vaikka tiedän olevan myös läppäreillä pelaavia. Pelikelpoinen läppäri on yleensä myös kalliimpi ratkaisu kuin pöytäkone. Läppäri on mukana kulkeva tietokone, myös työväline, ja tavalliseen peruskäyttöön sopiva.
Tabletti on kiva ja nopea yhteydenpitoväline, joka kulkee kevyesti mukana minne vain. Se on viihde- ja nopeine yhteydenpito-ominaisuuksineen nuorten ja kenen tahansa suosikki. Se taipuu myös TV-ohjelmien ja muun viihteen katseluun. Ruutu vain on pieni ja työskentely sillä toki mahdollista mutta ei niin sujuvaa kuin pöytäkoneilla ja läppäreillä.
Mistä niitä saa?
Jos nyt on mielessä jokin konetyyppi, niin voi lähteä niitä myyvään kauppaan. Mikäli kyseessä ei ole erikoistunut tietokoneliike, niin voi yllättyä tarjonnasta. Suuressakin myymälässä voi olla vain pari kolme tietokonetta. Myyjä toki selostaa, että kaikkia meidän merkkejämme saadaan nopeasti tilaamalla. Mutta liikkeessä niitä ei monia ole.
Niinpä jo pienen kokeilun jälkeen tuntuu koneen hakeminen nettiä käyttäen ainoalta oikealta systeemistä, ellei halua päätyä ”mitä tiskillä on” -ratkaisuun. Netissä sitten törmätään tuohon valinnan vaikeuteen, josta jo kerroin esimerkin.
Tuodaan vielä lisää mahdollisuuksia. Pöytäkoneiden kohdalla on merkkikoneiden lisäksi tietokonekaupoista saatavissa niiden itse kokoamia koneita. Niitä on alettu tehdä useinkin juuri pelaajia varten, jotka tarvitsevat hyviä ja nopeita koneita. Määrittelyn pelikoneeksi ei tule tavallista koneen käyttäjää pelästyttää, sillä ne eivät ole mitenkään yksinomaan pelaamista varten. Niillä on vain käyttöominaisuudet ja nopeus, joka ylettää tähän vaativaan käyttöön asti. Lisäksi liikkeiden kokoamat koneet on tehty parhaista komponenteista. Sen sijaan merkkikoneissa käytetään usein mahdollisimman pitkälle riisuttuja komponentteja, jotta koneiden hinta saadaan kilpailukykyiseksi.
Siis nettiin hakemaan ja vertailemaan vaihtoehtoja. Sieltä näkee myös mistä sopivia koneita saa.
Voi kun vaikeata!
Tietokoneiden ja monien teknisten laitteiden kohdalla – esim autot – ei voi lähteä etsimään ”parasta” laitetta. Sellaista ei ole. On vain kullekin käyttäjälle sopivia laitteita. Siksi niitä onkin niin paljon erilaisia. (Itse koneen kasaamalla päästään lähimmäksi juuri itseä varten tehtyä konetta, mutta tähän asiaan palaamme tulevissa artikkeleissa.)
Ensiksi pitää siis selvittää itselleen, mitä koneella aikoo tehdä. Käyttääkö sitä vain sähköposteihin ja pankissa asioimiseen vai aikooko sillä käsitellä kuvia, kenties editoida videoita, pelata muuta kuin pasiansseja, katsoa TVtä tai tehdä jotakin muuta erityistä.
Käytön vaativuusaste määrittelee, millainen kone on sopiva. Siinä voi auttaa osaava kaupan myyjäkin tai muu asiantuntijaksi ilmoittautuva. Kokemus kuitenkin on osoittanut, että myyjiä on moneen lähtöön ja ns. asiantuntijatkin ovat joskus omien käsitystensä vankeja. Parasta on luottaa omiin valintoihin vaikka se tavallisesta käyttäjästä voi tuntua kovasti vaikealta.
Vinkkejä valintaan
Tietokoneen tehokkuus eli nopeus ja käyttöominaisuudet ovat melko lailla suhteessa sen hintaan. Mitä kalliimpi kone, sitä enemmän tehoja ja vastaavasti sitä enemmän hintaa. Halvimpia ovat tavalliseen sähköposti-pankkiasiat-netti käyttöön mainiosti sopivia, mutta niillä ei juuri vaativia tehtäviä sujuvasti voi tehdä. Lisäksi koneiden nopeuden mukana nousee myös niiden käyttömukavuus.
Hinnan ohella koneen nopeus on toinen tekijä, joka tavallaan myös mittaa ja havainnollistaa laitteen käytettävyyttä. Sen sijaan joskus vuosia sitten puhuttiin, että kalliimpi kone on kestävämpi. Tämä ei enää nykyisin pidä paikkaansa. Koneet voivat kestää ”mekaanisesti” vaikka kuinka kauan, mutta ne vanhenevat ohjelmallisesti ja toiminnallisesti. Vanhenemisaika arvioidaan nykyisin keskimäärin n. viideksi vuodeksi. Siis 5 v kuluttua ruvetaan tarvitseman uusiin tekniikoihin paremmin sopivaa laitetta (tai entisen huomattavaa päivitystä).
Mainonnassa kehutaan
Koneen nopeudesta/tehoista kertoo niiden teknisissä tiedoissa prosessorin luonne. Mainonnassa käytetään hyväksi suorittimen ydinten määrää. Tosiasia on kuitenkin että AMD/Intelin prosessorin ydinten määrää ei voi suoraa verrata tosiinsa. Onko ytimiä 2 vai 5 ei ole vertailujen oleellinen mitta. Saman valmistan kohdalla (joko AMD tai Intel) ytimien määrällä on enemmän opastavaa merkitystä. Läppäreissä uusin prosessoritekniikka käyttää vähemmän virtaa, jolloin akun käyttöaika kasvaa.
Ostajalle hyödyllinen ja vertailuun sopiva tieto on laitetyypin suorittimen kellotaajuus. Tämä on merkitty teknisiin tietoihin prosessorin kohdalle esim. 2.5 Ghz. Mitä suurempi luku, sitä parempi. Mutta huomaa, siis vain prosessorin yksi tärkeä ominaisuus, ei koko koneen sopivaisuusarvio.
Toinen mainoksissa hyvin hehkutettu tekninen tieto on keskusmuistin (RAM-muisti) määrä. Sitä on yleensä halvimmissakin koneissa riittävästi, vähintään 4 Gt. Windows toimii jo minivaatimuksella 2 Gt, mutta 4 Gt on jo hyvä tavallisessa käytössä. Enemmän on aina hyväksi, mutta tarpeen vain erityiskäytössä. Nopeat SSD-levyt toisaalta taas osaltaan vähentävät keskusmuistin tarvetta. (SSD-levyistä tarkemmin jo julkaistussa artikkelissa ->täällä)
Koneiden näytönohjain on usein integroitu emolevyyn. Erillinen näytönohjain on tarpeen lähinnä peli- tai yleensä laadukasta näyttöä tavoiteltaessa. Silloin teknisissä tiedoissa sanotaan sen merkki ja malli. Erillisiä näytönohjaimia voi vertailla suuntaa antavasti niiden hinnan perusteella, kalliimpi on parempi, mutta kaikkein kalliimmat ovat jo huippuvaativan pelaajatason komponentteja.
Massamuisti eli kiintolevyn (+mahdollinen SSD-levy) koot ovat yleensä sopivia, mutta jälleen erityiskäyttöön tarvitaan riittävästi tilaa. Koneissa on nykyisin jo läppäreitä myöten vähintään 500 GT massamuistitilaa. Jos pöytäkoneessa varastoi ja käsittelee valokuvia ja varsinkin videoita, niin 1 T on jo minimimäärä. Lisää tilaa saadaan ulkoisilla kiintolevyillä ja osaavat voivat lisätä niitä pöytäkoneisiin sisälle.
Kannetavilla ja varsinkin tableteilla tulee mukaan jo muitakin valintaan vaikuttavia tärkeitä ominaisuuksia. Niitä ovat näytön koko, liitosmahdollisuudet jne. Ja kaikkien ryhmien kohdalla on hyvä muistaa takuuajan olemassaolo ja pituus.
Ei muuta kuin koneita vertailemaan.
Mutta niin se on, että ilman tarkentavia kysymyksiä ei suoraa pysty valitsemaan lukijalle juuri sitä yhtä parhaiten sopivaa konetta. On jo hyvä jos edellä olisi joitakin hyödyllisiä suuntaviivoja ja vinkkejä.
Linkit
Vertaa.fi tietokoneet, täältä koneiden jäljille
Hintaseuranta, kannettavat tietokoneet
Asiaan liittyvää
Käytetyn tietokoneen ostaminen – ostaisinko käytetyn läppärin
Mitä ovat SSD-levyt ja mitä hyötyä niistä on
