Kuvaohjelmat
Miten kameralla saa hyvän värisiä kuvia
Jokainen digikameraa käyttävä toivoo, että sillä saisi väreiltään hyviä kuvia. Mitä sitten ovat väreiltään hyvät kuvat ja miten niitä saisi? Siitä tässä vähän pintaraapaisua, sillä värien toiston maailma on laaja ja ihmeellinen.
Raapaisemme asiaa nyt vain siltä kannalta, joka saattaa kiinnostaa tavallisia kameran käyttäjiä. Tehoharrastajia varten on mukana muutama linkki, joista löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa tästä teknisesti vaativasta asiasta.
Miten siis saada hyvän värisiä kuvia? Aivan ensimmäiseksi on todettava, että ”oikeat” värit merkitsevät hiukan eri asioita eri kameran käyttäjille. Ja lisäksi ne merkitsevät myös erilaisia näkemyksiä kameroiden valmistajien piirissä. Esimerkiksi yksi tykkää mahdollisimman luonnonmukaisista väreistä. Toinen taas pitää parempana värikylläisempiä otoksia.
Väreihin vaikuttavia tekijöitä on kamerassa useita. Lisäksi tulevat ne monet asiat, jotka vaikuttavat kuvien katselussa digilaitteissa ja esim. tulostuksessa.
Värien kodalla voi joku myös sanoa, että ei niistä ole kuvatessa niin väliä. Koska värejä voidaan säädellä halutuiksi kuvankäsittelyn avulla. Pitää paikkansa, mutta värien muokkaamiseen on useita muitakin eri vaiheissa tapahtua tekniikoita ja niiden valintoja.
Kamerat ovat erilaisia
Tavalliselle kuvaajalle on mukavinta, että itse kamera on jo värintoistoltaan miellyttävä. Kuten edellä jo viitattiin, niin tämä kameroiden ominaisuus toteutetaan eri kameramerkkien kohdalla niiden omien näkemysten mukaan. Lisäksi korkeampi hinta tuo mahdollisuuksia yhä parempaan tekniikkaan. Niinpä ammattikäyttöön tarkoitettujen kameroiden värintoistokyky on yleensä viritetty vielä pitemmälle mitä se on vaativienkin harrastajien kameroissa. Harrastajien on taas tarpeetonta maksaa ominaisuuksista, joille ei ole käyttöä.
Jos siis on tarkka kameran värien toistosta, kannattaa valita kamera, jossa on siihen itselle riittävät ominaisuudet. Tietoja saa vaikka kameroiden testeistä ja kameraliikkeistä. Testien yhteydessä värintoistokyky ja sen ominaisuudet tulee yleensä testatuksi.
Seuraava vaihe on selvittää, mikä mahdollisuuksia oman kameran säädöillä vaikuttaa sen väriavaruuteen. Valkotasapainon säätö on oleellinen ja usein täysin automaattinen. Kalliimmissa kameroissa voi olla esim. valkotasapianon säädöillä aikaansaatavia ominaisuuksia eri valaistusolosuhteille sekä värikylläisyyden säätöjä. Tutustu laitteen käsikirjaan tai käy läpi sen setupin säätömahdollisuudet!
Punertava polku
Pikkukuvassa Lumia-puhelimella iltamyöhällä kuvattu rantapolku, jossa polku on jo muuttunut selvästi punaisempaan – sinipunaiseen – päin. Klikkaa kuva näkyväksi. Kameroilla on omia tyypillisiä värintoistokykyjään. (Eri asia on näkyykö kuvan värit tässä esimerkkikuvassa enää lainkaan alkuperäisenä monen digitaalisen käsittelyvaiheen ja kunkin näytön värisäätöjen jälkeen.)
Oli säätöjä tai ei, niin yksi mahdollisuus vaikuttaa värintoistoon on turvautua oikean väriseen valoon. Valo luo värit. Jos kamerasi toistaa hiukan sinivoittoisesti, kylmän sävyisästi, niin kuvaa luonnonvalossa aamuisin tai iltapäivällä, silloin valo on vähiten sinertävää. Tai jos kamera liioittelee punertavia sävyjä, niin kuvaa ulkona keskipäivisin sinisemmän valon aikana.
Miten värit kamerassa syntyvät
Kamerassa kuva suunnataan CCD tai CMOS kennolle. Tarkemmin CCD Wikipediassa -> täällä ja CMOS -> täällä. Kennon ja sen apulaitteiden avulla kuva tallentuu digitaaliseen muotoon. Tähän tapahtumaan vaikuttavat monet tekijät, niin kameran ominaisuudet kuin sen säädötkin, valaistus ja kohteen väriominaisuudet.
Värien mielenkiintoiseen mutta monipuoliseen maailmaan pääsee lähemmäksi, jos tietää jotakin kameroiden ja digilaitteiden RGB-värisysteemistä (termi muodostuu sanoista Red, Green, Blue). Siitä lyhyt suomenkielinen kuvaus -> tässä ja perusteellisempi englanninkielinen -> täällä.
Värisyvyys
Kun arvioidaan kameroiden värintoistokykyä käytetään termiä värisyvyys (Colour depth) Tämä siis riippuu kameran tekniikan vaativuudesta eli käytännössä sen hinnasta, mutta myös valmistajien omista näkemyksistä ja esim. patenteista.
Värien synty ja näkyminen on kovin monipuolinen asia. Tavallisen kuvaharrastajan kannattaa kuitenkin tutustua sen perusteisiin, jos kuvien parantaminen hiukankin kiinnostaa. Muutamien perusperiaatteiden jälkeen asia selkenee huomattavasti ja tietää paremmin, mihin milläkin keinolla voidaan vaikuttaa.
Kun puhutaan paremmista kuvista on hyvä muistaa, että kalliskin tekniikka on vain apuväline. Ilman ihmistä, kuvaajaa, hänen näkemyksiään ja taitojaan ei vielä synny sitä parasta näytettävää.
Hyvää kalaonnea ei saa toivottaa. Mutta aina on paikallaan toivottaa hyviä kuvausolosuhteita ja onnistuneita kuvia!
Päivitetty 6.6.2024
Asiaan liittyvää
Kuvankäsittelyohjelmat valintaopas
Videoeditorit – esittely ja valintaopas
Digikuvien koko ja sen säätäminen
Tagit: Kameran värintoisto, Kamerat, Valokuvaus
Digitoimalla diat ja filmit uudelleen käytettäviksi Monilla on kaapeissa, ullakolla ja ties missä jopa suuret määrät diakuvia. Kuvia jotka aikoinaan edustivat parasta tarkkuutta ja väritoistoa. Niiden aika ei ole kuitenkaan vielä ohi. Diat on digitoimalla saatavissa nykyaikaiseen käyttöön. Miten se tapahtuu? Se riippuu yksityiskohdissaan siitä, millaisia välineitä on digitoimiseen käytettävissä. Tässä selostus […]
Kuvankäsittely eli kuvien editointi – kuten kotivideotkin – kuuluvat tämän sivuston perusaiheisiin. Parhaiden kuvausolosuhteiden jälkeen on ajankohtaista ottaa kuva-asiat esille. Nyt käsitellään kuvankäsittelyn perusteita; mitä pitäisi tehdä, miksi ja miten? Aiheen tähän artikkeliin perusasioista antoivat kesän kokemukset. Oli tilaisuus nähdä ihmisten ottamia valokuvia ja niistä tehtyjä esim. valokuvakirjoja. Hämmästyttävää oli todeta, että kuvia ei oltu […]
Lue lisää aiheesta Kuvankäsittely – kuvien editoinnin perusteet