Tiedäthän, että jos musta kissa menee yli tien, niin se merkitsee huonoa. Hm, pitääköhän sen olla kokonaan musta. Valkoinen laikku rinnassa saattaa lieventää sen vaikutuksia.

Entä jos herää aamulla ja huomaa heti, että on sateinen ja synkkä päivä. Ja vatsakin tuntuu olevan kipeä. Ei kun se taitaakin olla pää.... mutta joka tapauksessa. Ja ulkona haukkuu toi koira taas heti aamusta...

Ennusmerkit ovat siis tänään huonot. Niin on juuri silloin kun koko päivä menee päin seiniä. Niin kuin äskettäin kun menin ulos ja kastuin sateessa. Sitten vilustuin puolestaan siitä ja nyt pitäisi nousta petistä.

Sellaisena päivänä olisi ehdottomasti parasta jäädä sänkyyn nukkumaan. Pitäisi uskoa fiilistä vähemmällä ettei kukaties päivän mittaan joudu vaikka onnettomuuteen ja sairaalaan.

Meitä on varmasti sellaisiakin, jotka eivät huonoista ennakkofiiliksistä välitä. Mitäs se jos vaikka joutuu sairaalaan. Sittenhän joutuu eikä enää tarvitse mennä mihinkään.

Mutta suurin osa tunnustelee fiiliksiään melko useinkin. Jos vaikka näkee uuden tyypin, niin melko pian muodostuu fiilis siitä millainen ihminen tuo on. Mikäli on silmä musta - siis vain toinen silmä, ei ns. tummat silmät – ja käsi kääreessä, niin tyyppihän on ilmeisesti väkivaltainen. Tai sitten nyrkkeilijä tai muun kamppailulajin harrastaja.

Tutkimukset osoittavat, että ennakkofiiliksemme niin ihmisistä kuin muistakin asioista ovat luonteeltaan varsin pysyviä. Tämä johtuu sitä, että kohdallamme ei ole kyse mistään hiekalle piirretystä fiiliksestä vaan harkinnan ja elämänkokemuksemme tuomasta tietoudesta. Mitä enemmän vuosia, sitä varmemmat fiilikset.

Ei kai fiilis olekaan sellainen joita vaihdetaan noin vain kuten paitaa. Täytyyhän sitä itseensä uskoa. Eiköhän me tavoitella kovasti juuri hyviä fiiliksiä, asiasta kuin asiasta. Mieluiten kaikista.

Monista ennusmerkeistä voi saada huonon fiiliksen. Yksi fiiliksen romuttajista voi olla tekemättömät työt. Ne saattavat painaa herkkää mieltämme, vaikka kuinka olisi ns. päteviä syitä. Oma reseptini ja selitykseni on, että työt tehdään siinä järjestyksessä kun keritään. Kaverillani saattaa olla vielä parempi systeemi. Hän on muodostanut paikan, joka nimi on rästi. Se toimii niin, että tekemättömät työt siirretään tuohon rästiin.

Entä sitten tämän kirjoittaja? En ole fiilistelijä kun uskon järjen ja tosiasioiden voimaan. Tieto on parempi kun luulo, eikö juuri niin. Kunnon systeemit pitää olla ja hyvä fiilis saavutetaan juuri niitä noudattamalla. Ja huono estetään niiden avulla.

Pitää varautua kaikkeen muutenkin, ei pelkästään siksi, että olisi jokin fiilis. Miten sitten voi varautua kaikkeen kun siihen kuuluu niin paljon. Se on helppoa jos noudattaa kehittämääni globaalista varautumissysteemiä. Se torjuu turhat fiilikset varautumalla kaikkeen tosiaikapohjaisesti.

Niinpä olen kirjoittanut tietokoneeni ruudulle näytönsäästäjään keltaisen lapun (toimii Win7 kanssa automaattisesti, muihin asennettavissa). Lapussa lukee selkeä ja yksiselitteinen ohje: Muista kaikki! Ette voi uskoa miten monta tärkeää asiaa on tullut mieleen kun aina törmää tuohon muistutukseen.

Entäpä jo tilanne on niin huono kuin alussa on selostettu. Ja ulkona vielä menee tien yli selvästikin aivan musta kissa. Silloin solautan käteni housuntaskuun. Sieltä löydän nopeasti tähän tilanteeseen sopivan globaalisen varautumisohjeen: Varo kaikkea! Mitään fiiliksiä ei silloinkaan tarvita, sillä mitään hankalaa ei voi kohdata.

Ainoastaan yhden kerran systeemi meinasi pettää. Se oli silloin kun olin unohtanut globaalin lappuni niiden housujen taskuun, jotka kävi pesulassa. Housut saatuani oli lappu siellä edelleenkin, mutta se oli mennyt käyttökelvottomaan kuntoon.

Huomasin kauhistuttavan tilanteen kaupungilla. Siinä ei auttanut muu kuin mennä lähimpään markettiin. Sieltä ostin lehtiön pieniä ruudullisia lappuja ja kynän. Yhteen lappuun kirjoitin globaalin varoitukseni ja työnsin lapun taskuuni. Kaikki oli taas hyvin, olin taas varautunut kaikkeen.

Kokeile sinäkin. Kun varmistaa päivänsä saa siitä no... äh... tota joo... hyvän fiiliksen.　

Neptunet blogi/ Seppo Partanen 24.9.11

Lisää kevennyksiä on -> täällä

Tagit: Hymyhuulet, Pakinoita

Ylivoimaisesti suurin osa meistä on keskimääräistä parempia autokuskeja. Sen todistavat kaikki tutkimukset. Itsestään selvää on, että myös kirjoittaja kuluu näihin hyviin ajajiin. Jo nuorena huomasin, että autolla ajaminen on juuri omaa alaani. Autokoulunopettajani kertoi hyvän autoilijan tuntomerkit. Hallitseva piirre on laiskuus, ei äkkinäisyys ja hosuminen. No sehän sopi erinomaisesti. Siitä lähtien ovatkin ajorupeamat menneet mukavasti […]

Lue lisää aiheesta Kolumni: Keskimääräistä parempi autoilija