Kotivideon teko – kokemuksia videoinnista

Mahdollisuus videoiden tekemiseen on nyt suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Niitä voidaan tehdä paitsi varsinaisilla videokameroilla myös kehittyneillä kameroilla ja kännyköillä.

Koska videon teko luonnistaa yhtä hyvin kuin tavallisten valokuvienkin otto, niin ehkäpä siitäkin pitäisi tehdä jotakin ohjetta ja antaa vinkkejä. Ajattelin, että siitä noin vain, olenhan videoinut eri välineillä entisestä analogisesta VHS-ajasta alkaen. Mutta pian huomasin, että ei se niin yksinkertaista olekaan. Videoita tehdään paitsi monilla välineillä myös monenlaisiin tarkoituksiin. Ohjeita on – videomuodossakin olevia – vaikka kuinka, mutta ratkaisevaa on mitä haluaisi tehdä.

Videoiden tekemisessä on aihetta vaikka kuinka moneen artikkeliin. Samoinhan on tavallisten digikuvien ottamisessa. Yhteen on mahdoton saada kaikkea mitä kukin voisi tarvita. Jos videointi lukijoita kiinnostaa, niin yritetään jakaa monimutkainen asia järkeviin osiin ja pinoa niistä kokonaisuuksia.

Tässä artikkelissa käsitellään kotivideoiden periaatteita ja mennään hiukan pitemmälle muiden kuin aivan kertakäyttövideoiden tekemiseen. Yritän välttää kuivaa teoretisointia, mutta periaatteista ja tavoitteista on aloitettava, jos jotakin kunnollista aiotaan saada aikaan. Mennään tyvestä puuhun.

Miksi katsoa videoita?

Normaalitilanne tavallisen kameran ja videokameran ostajalla on, että ei ole oikein aikaa perehtyä videoiden tekemisen hienouksiin. Hyvä kun osaa jotenkin käyttää kameraa. Siitä eteenpäin varmaan oppii parhaiten kuvaamalla videoita.

Niinpä tuloksena voi esim. olla lomamatkalta otettua videota tuntikaupalla. Ne meistä jotka ovat joutuneet katsomaan näitä editoimattomia videoita, joissa kyllä on mielenkiintoisia kohtia, väsyvät niihin piankin. Lisäksi vapaalla ja heiluvalla kädellä kuvatut otokset rasittavat silmiä.

Niinpä ensimmäinen tärkeä kysymys onkin, haluathan että yleisösi katsoo videosi? Jos tähän tähtäät, niin tärkeä muistisääntö on, että ihmiset eivät jaksa katsoa mielenkiintoista ja hyvinkään editoitua videota kuin tietyn ajan. Tuo ”tietty aika” vaihtelee monista tekijöistä ja katseluolosuhteista riippuen, mutta nyrkkisääntö olkoon:

Esitä videoita, jotka ovat korkeitaan n. 15-20 min pituisia, mieluiten vielä lyhempiä. Usein pari-kolme minuuttia on riitävä, toki riippuen aiheesta. Tämä pitää katsojien mielenkiinnon yllä.

Monissa videokameroissa on mahdollisuus jo kamerassa editoida ja tiivistää otettua videota. Ilman sen kummempia taiteellisia tai muita tavoitteita sitä voi esittää kaveriporukalle esim. suoraa kamerasta TVn kautta. Pituussääntö on tällöinkin ajankohtainen, mutta käytännössä nämä live-välähdykset jäävät yleensä lyhyemmiksi.

Edellä käytin itse kehittämääni termiä ”kertakäyttövideot”. Tällä en vähimmässäkään määrin väheksy live-kuvausten merkitystä ja käyttökelpoisuutta. Monen vakavan videoharrastajan saattaa olla vaikeata ymmärtää, miten niitä voidaan tehdä noin keveästi ja jopa niin, että itse videointi on jo osa tapahtumaa.

Miten teen videoistani paremmin katseltavia

Ehdotan, että videoivan välineen käytön lisäksi omistat pari ajatusta miten tehdään kivemmalta näyttävää eli visuaalisesti mielenkiintoista videota. Nykyaikainen videokamera (tai muu väline) on varustettu useilla hienouksilla, joilla voi elävöittää kuvausta, mutta niissä piilee samalla vaara saada siitä vaikeasti seurattava.

Vakavimpia vaaroja kivan katseluhetken tiellä voi olla, että kamera heiluu niin paljon, että lopputulos on hyppivää. Vältä kameran tärinää, heilahtelua ja näkymän äkkisiirtoja. Tue jos mahdollista kamera johonkin. Käytä kamerajalustaa – niintä on monenlaisia, myös kevyitä – ainakin pidemmissä otoksissa.

Muista, että videointi on erilaista kuin tavallisten valokuvien otto. Tavallisessa valokuvauksessa yleensä varotaan liikkuvia kohteita. Sen sijaan videoinnissa nimenomaan tarvitaan liikkuvia kohteita tai muuta liikettä. Liikkeeseen kuuluu toisaalta varoa tehosteiden liiallista käyttöä eli käytä zoomia harkiten. Ahkera zoomailu voi saada katsojan tuntemaan merisairauden oireita.

Tavallisesta valokuvauksesta lainaan seuraavan vinkin: Kuvaa tarpeeksi läheltä jos haluat että kohde näkyy. Kokeile kuvata vielä lähempää, niin saat elokuvamaista tyyliä otoksiisi.

Yhteenveto kameran käytön vinkeistä:

Kuvaa liikkuvia kohteita tai tuo kuvauksella liikettä
Vältä kameran kallistelua ja tärinää, jos mahdollista käytä tukea tai jalustaa
Käytä vain harkiten zoomia ja mahdollisia tehosteita
Kuvaa tarpeeksi läheltä, kokeile vielä lähempää

Tuossa vain aivan muutama vinkki. Listaus kameratekniikasta on kaikkea muuta kuin tyhjentävä. Tässä ei mennä sen pitemmälle esim. värien käyttöön – valossa saat aina paremmat värit – eikä äänityksen asioihin – varo tuulen suhinaa ja estä sitä teknisesti – eikä valaistusjärjestelyihin – käytä riittävää keinovaloa tai sitten tarvittaessa tunnelmavaloa.

Tehdään kunnollinen kotivideo

Ennen aikaan korostettiin, että elokuvat ja videot aloitetaan kunnon käsikirjoituksesta. Toki niin voidaan edelleenkin tehdä – jos kuvaamme ennalta tiedossa olevia tapahtumia. Mutta kotivideoinnissa lienee käsikirjoitus jo harvinainen joitakin vaativia erityiskohteita lukuun ottamatta.

Videon teko aloitetaan kuvaamalla raakamateriaalia. Sitä on kivaa kuvata kun ei tarvitse olla huolissaan epäonnistuneista kohdista. Huonot otokset voi usein heti kuvata uudelleen paremmin. Jos tapahtuma on ainutkertainen eikä sitä voi edes lavastaa uudelleen, niin tämän otoksen käyttö jää myöhemmän tarkastelun ja editoinnin varaan.

Raakamateriaalia kannattaa kuvata tarpeeksi. Silloin siitä voi ottaa vain parhaita ja laatu tavallaan nousee. Puuttuville ei voi mitään, mutta karsiminen on oleellinen osa editointia.

Videoiden editoinnista on tällä sivustolla lisää tietoja. Niissä asiaa käsitellään perusteellisemmin, tässä vain pääpiirteittäin. Raakamateriaalin kuvaamisen ja editoinnin välissä on sopiva aika – jos selvää videon etenemisen ajatusta ei ole ennestään – katsella materiaalia ja ideoida, mitä siitä voisi saada irti.

Editointi tekee videon katseltavaksi

Editoinnissa video käsitellään otoksina (scenes). Niistä karsitaan pois huonot ja ne järjestetään lopulliseen järjestykseensä, joka voi olla aivan muu kuin järjestys raakamateriaalin kuvaamisessa. Huolellista työtä ja kunnon softia käytettäessä otokset trimmataan (trimming). Tällöin säädetään, mistä kukin ostos alkaa ja mihin se loppuu. Siten voidaan lyhentää tarpeettoman pitkät ja poistaa esim. otosten alussa tai lopussa olevia kameran tärähdyksestä johtuvat häiriöt.

Videota elävöitetään eri tavoin. Tavallisia keinoja ovat siirtymät (transitions), tekstit, häivytykset (fades), efektit, valokuvien käyttö (still pictures), musiikin ja muun äänimateriaalin lisääminen jne. Tehosteiden käytössä on oltava tarkkana, niitä ei saa olla liikaa. Ne eivät saa viedä päähuomiota koko videossa. Esim näyttävien siirtymien tai häivytysten käyttö on suhteellisen helppoa, mutta siirtymälle pitää olla videossa luonnollinen perusteensa; siirrytään eri paikkaan, eri ajankohtaan eli kyseessä on muutos, jonka katsojan on hyvä huomata.

Testejä voi sopiviin videoihin sijoittaa selittämään, havainnollistamaan tai hauskuuttamaan. Teksti tarvitaan myös itse videon alkuun ainakin sen Menuun. Menun saa myös esim. tekstittämällä videosta tai muualta tuotu kuva. Taustamusiikki on yksi hyvä elävöittämisen keino. Sitä ei tarvitse olla koko videossa, vaan halutuissa paikoissa (edellyttää kunnollista editointiohjelmaa). Tavallisten valokuvien käytöllä voidaan saada tehoja kuten editointisoftien efekteilläkin.

Editoinnissa video muokkautuu lopulliseen muotoonsa. Siinä on erityisesti syytä seurata kokonaispituutta, ettei siitä kuitenkin ole tulossa liian pitkää. On tosi vaikeata karsia pois hyviä, ainutlaatuisia ja onnistuneita kohtia. Se on kuitenkin tehtävä – jätä mielessäsi vaikka seuraavaan videoon, sillä raakamateriaali säilyy koneessa koskemattomana.

Netissä on paljon infoa kotivideoiden tekemisestä, mutta mielestäni harvasta asiasta on tarjolla yhtä kehnoa kamaa. Ne eivät neuvo niitä, jotka neuvoja tarvitsisivat. Siksi pitäisi olla sijaa kunnolliselle suomenkieliselle ohjeistuksellekin. Kysy maksuttomassa sähköpostipalvelussamme ->

Päivitetty 8.7.2024