Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli

SSD-levyjen aika on alkanut

 

 

Tietokoneet kehittyvät koko ajan tehokkaammiksi ja nopeammiksi.  Merkittävää teknistä uudistumista on niiden kaikkien komponenttien kohdalla.  Erityisesti mainittakoon yhä nopeammat prosessorit. Mutta vieläkin oleellisempi muutosvaihe on käynnissä:  SSD levyjen tulo jokapäiväiseen käyttöön.

 

 

Jos on halunnut uudistaa tietokoneensa tekniikkaa, niin on hankittu nopeampi prosessori, ehkä lisää RAM-muistiakin.  Nyt SSD-levyt tuovat tuohon hankintaan nähden uuden ja vieläkin tehokkaamman mahdollisuuden muuttaa kone nopeammaksi.

Oho, tuntuuko kovilta lupauksilta?  Niin se vain on, että SSD-levy muuttaa vanhankin koneen paremmin uuteen tehokkuusluokkaan kuin esim lähellekään samanhintainen prosessori.  Mikä ihme tuo härpäke sitten oikein on, katsotaanpa lähemmin.

 

Kunnianosoitus perinteiselle kiintolevylle (HDD-levy)

Perinteisiä kiintolevyjä on kehitetty 1950 luvun lopusta astui.  Niinpä kehitys on ollutkin valtavaa.  Kirjoittajan mielestä nykyaikainen suuren kapasiteetin kiintolevy on suorastaan teknisesti mahdoton.  Sellaisia hakunopeuksia ja sellaisia määriä muistia!  Siinä on käytetty nanoteknologiaa, äärimmäisen pienien osien tarkkaa valmistustekniikkaa (1 nanometri on metrin biljoonasosa).  

Kiintolevyjen kehittäminen on vaatinut tutkimusta ja suuri teollinen valmistaminen huomattavia pääomia.  Niinpä uusista aikaisemmista kiintolevyvalmistajista on enää parhaat jäljellä, lienee alle 10 kpl maailmassa.

Se, että nyt ovat SSD-levyt tulleet, ei poista mitenkään HDD-levyjen tarvetta.  Vielä pitkällä tähtäimelläkin niitä ja niiden laajoja varastointikykyjä tarvitaan.  Nyt on tulossa aika, jolloin nämä kummankin tyypin varastointivälineet täydentävät toisiaan.

 

SSD-levy ja sen edut

SSD-levyjen (Solid-state Drive) kehitys on tämän vuosisadan asioita. Ensimmäiset SSDt ilmestyivät suurten valmistajien tietokoneisiin vuoden 2008 tienoilla.  Seuraavana vuonna niitä oli jo Suomessakin runsaasti käytössä.

HDD-levyissä tiedon tallennus ja haku tapahtuu liikkuvia osia käyttämällä.  Sen liikkuvat osat ovat nopeutta rajoittava ominaisuus ja aikoinaan vikaherkkiäkin.  SSD-levyissä ei ole mitään liikkuvia osia.  Se kertoo kenelle tahansa, että koko systeemin täytyy olla ihan erilainen.  Ja niin se onkin. Niissä tiedon varastointi ja tapahtuu sähköisesti kiinteään puolijohde-aineeseen esim. flash-tekniikkaa käyttämällä.

Tässä emme mene pitemmällä teknisiin yksityiskohtiin.  Jos ne kiinnostavat, niin suomenkielisessä Wikipediassa on lyhyt selostus -> täällä   Ja oikein perusteellinen englanniksi -> täällä 

Edellä jo vinkattiin, että SSD-levyt ovat huomattavasti perinteisiä kiintolevyjä nopeampia.  Se on niiden oleellinen etu, mutta ei ainoa. Lisäksi ne kuluttavat vähemmän virtaa, mikä esim. läppäreissä on tärkeätä.  Ne ovat myös äänettömiä; mitään ääntä ei kulu kun mikään ei liiku.  Lämpöä kehittyy vähemmän, joka sekin on monessa käytössä toivottu ominaisuus.  SSD-levyjä ei tarvitse liioin eheyttää, kuten perinteisiä.

Entä sitten huonompia puolia?  Kaikilla teknisillä komponenteilla on ominaisuutensa, joista osa on käyttöä rajoittavia.  Tällaisia ominaisuuksia ovat SSD-levyn kalliimpi varastointitilan hinta, verrattuna perinteisiin kiintolevyihin.  Tätä kompensoidaan siten, että normaalikäyttöön on tullut lähinnä 120 ja 240 GB kokoisia.  Tämä SSD levyjen kapasiteetti on nopeasti lisääntynyt ja kasvaa yhä.  Suuremmatkin ovat tulleet tavallisille käyttäjille edullisemmiksi.  Myös ulkoisia SSD kiintolevyjä on rydytty valmistamaan ja käyttämään.  Myös levyjen nopeutta on kehitetty edelleen.

Toinen levyjen ja flash-tekniikan erityinen ominaisuus on, että muistisoluilla on periaatteessa rajallinen elinikä. Ne tavallaan kuluvat käytössä eli niihin kirjoitettaessa.  Lukeminen ei niitä sen sijaan kuluta.  Tätä varten on levyissä mm. varamuistia, joka tulee käyttöön sitä mukaan kun muistisolu mahdollisesti väsyy. Myös levyn TRIM-tuki vähentää tarpeetonta levylle kirjoitusta.  Levyjen nykyinen käyttöikä on käytännössä osoittautunut riittäväksi.

SSD levyjen kestävyydestä oli aikoinaan kovasti puhetta julkisuudessa.  Ehkäpä perinteisten HDD levyjen valmistat myös esittivät omia arveluitaan kilpailevan uutuuden kestävyydestä.  Nämä ajat ovat kuitenkin jo takanpäin ja nykyiset SSD levyt ovat ongelmattomia.

 

 

Miksi se on nopea – SSD-levy käytössä

Tässä Youtube-video, joka havainnollistaa millainen nopeusero SDD-levyllä on perinteiseen HDD-levyyn nähden. Tietokoneen ja sen ohjelmien toiminta perustuu siihen, että jostakin löytyy tietoja, bittejä, joka saavat sen meille järkeväksi apulaiseksi. Niitä löytyy tietokoneen muisteista:  RAM-muistista sinne aina erikseen latautuvaa käyttötietoa ja jostakin muualta vielä enemmän tarvittavaa käyttöjärjestelmä- ja softatietoa.  Tiedämme että kiintolevy on aina toiminnassa kun teemme jotakin koneella. Se lukee ja kirjoittaa.    

SSD-levy on todella merkittävä parannus tietokoneen nopeuteen ja käyttömukavuuteen.  Kaikki tapahtuu nopeasti (ja äänettömästi) – heti koska tieto on heti löydettävissä.  Jos asentaa vanhempaan Windows koneeseen uuden SSD-levyn, niin huomaa tämän dramaattisen muutoksen helposti.

 

HDD-levyt täydentävät SSD-levyjä

Pöytäkoneissa nopea tietokoneen käyttö sekä riittävä varastotila saadaan aikaan helposti käyttämällä sekä SSD- että 1 TB tai suurempaa HDD-levyä. Tällöin SSDlle – 1. levy ja c:asema – asennetaan käyttöjärjestelmä(t), ohjelmat, mahdolliset pelit ja muut nopeutta vaativat tehtävät.  Sen sijaan varastotilaa vaativat kuten valokuvat, videot, musiikki, viihde ja varmuuskopiot sijoitetaan kakkoslevylle eli HDDlle.  Lisäksi on esim. läppäreissä lisätilana varastointiin käytettävissä ulkoisia kiintolevyjä (nyt myös SSD) ja vaikka muistitikkuja.

Kaupasta saatavat SSD-levyt ovat kooltaan pieniä eli 2.5 ”  koska niiden valmistuksessa tähdätään myös läppäreihin.  Kun sellainen sijoitetaan pöytäkoneeseen tarvitaan kiinnikkeet, kiskot,  jotka saa samoista kaupoista kuin itse levytkin.

Käyttöjärjestelmän asennus SSD-levylle voidaan tehdä periaatteessa kahdella tavalla;  asentamalla se asennuslevyltä tai kloonaamalla eli asentamalla sen ISO-levykuva.  Myös  koko C: asema softineen on mahdollista kloonata uudelle SSDlle. Jos levy tulee päivitettävään koneeseen, niin kannattaa jättää vanha kiintolevy kakkos- tai kolmoslevyksi.  Siitä voi kerätä tarvittavia tietoja muualle.  Samalla siinä on tilaa varastoinnille ja toimii hätätilassa varakäyttöjärjestelmänäkin, jos se on levyyn jätetty.

Myös merkkikoneet ovat siirtyneet SSD aikaan.  Pelaajien koneissa niitä on ollut jo pitkään.

Alinna Linkeissä tietoja SSD-levyistä, ohjelmista ja muusta, joita voidaan tarvita päivitettäessä konetta.

 

Varmmukopiointi

Mahdolliset haitat on SSD-levyjen kohdalla torjuttavissa.  Hinta ei ole suuri kun käytetään pienempiä levykokoja ja varastoidaan dataa HDD-levyille.  Vakuutus häiriöiden ja mahdollisen rikkoontumisen varalle on jokaisen käytettävissä ja aina suositeltava:  varmuuskopiointi, joka voi olla lisäksi täysin automaattista.

 Voi vain arvailla, mihin päästään kun kehitetään levyjen tallennustekniikkaa ja muistimateriaaleja.  Joka on SSD-levyllä varustettua konetta käyttänyt ei voi koskaan enää palata entiseen eli varsinaisen käyttövoiman sijaintiin mekaanisella levyllä.

 

Artikkeli päivitetty 9.6.2023

 

Linkit

Varmuuskopiopinti

Cobian Backup maksuton

Acronis True Image, monipuolinen varmuuskopiointiohjelma, maksullinen josta 1 kk trial aika.  Suosittu mm SSD-levyjen automaattiseen varmuuskopiointiin

 

Kloonaus, levykuva ja sen siirto

AOMEI Partition Assistant Standard Edition, Windowsin kloonaus, lataus ja tiedot

AOMEI Backupper Standard, C: aseman kloonaus, lataus ja tiedot

 

Asiaa liittyvää

Kiintolevy opas – ylläpito, viat ja korjaus

ISO levykuvan tekeminen ja käyttö

Varmuuskopioinnin opas kotikäyttäjiä varten 

Nopean SSD levyn asennus ja käyttöönotto

SSD levyjen ylläpito

SSD levyt yleistyvät – uudet ovat M.2 levyjä



Tagit: , ,