Nettiyhteyksien markkinat epäselvät ja kirjavat

Millaisia nettiyhteyksiä meille tarjotaan

Meitä netin käyttäjiä kiinnostaa, millaisella hinnalla saamme hyvän verkkoyhteyden. Ja miten se toimii. Jo pienen selvittelyn jälkeen jokainen voi todeta, että nämä markkinat ovat valitettavan epäselvät ja kirjavat. Mikä on laajakaistayhteyksiemme laatu ja nopeus? Onko uudesta kuitutekniikasta eli valokaapeleista meille pelastus? Tässä pyritään selvittämään, mikä on nykytilanne ja tunkemaan kenkää lähitulevaisuudenkin näkymien ovenväliin.

Missä sitten meillä Suomessa mennään? Meillä suomalaisilla on yleensä se vankka usko, että tietotekniikan asiat hallitaan täällä ja olemme aivan kärkijoukossa. Viestintävirasto on tutkinut tiedonsiirtopalvelujen käyttöä Pohjoismassa ja Baltiassa. Se toteaa, että Suomessa onkin suorastaan ylivoimainen tilanne mobiilipalveluiden liittymien sekä niiden henkilökohtaisen käytön kohdalla. Ja että sen sijaan kiinteiden yhteyksien kohdalla tilanne on huomattavasti vaatimattomampi.

Tässä artikkelissa yritetään selvittää, mikä on tilanne kiinteiden laajakaistayhteyksien kohdalla. Mikä niissä oikein kiikastaa? Saammeko sellaisia nettiyhteyksiä kuin tarvitsemme?

Viestintäviraston selvitysten mukaan kiinteiden 100 Mb/s nopeuden liittymien osuus on muualla jyrkemmässä ja nopeammassa kasvussa on kuin meillä. Eli he sanovat tarkalleen, että ”Näyttäisi siltä, että Suomi on tässä jäämässä jälkeen”. Sataa suomalaista kohden on näitä liittymiä 10 kun vastaava luku Ruotsissa oli peräti 26. Myös näiden satavuus koteihin on merkittävästi muita Pohjoismaita heikompaa.

Millaisia kiinteitä laajakaistaliittymiä on tarjolla?

Niiden kysyntään vaikuttavat hinnat ja saatavuus. Viimeksi tällaisen ominaisuuksien vertailun on tehnyt Viestintävirasto v. 2016 syksyllä. Nyt se on jo vanhentunut. Uutta ei ole julkaistu koska nyt hintojen ja nopeuksien vertailu on erittäin hankalaa. Suuret operaattorit vetoavat asian monimutkaisuuteen ja tapauskohtaisuuteen.

Suuret operaattorit Elisa-Saunalahti, Telia ja DNA näkyvät tähtäävän siihen, että asiakas pyytää heiltä sijaintinsa mukaisen tarjouksen. Tätä sitten todennäköisesti seuraa aktiivinen myyntityö.

Koska asia on noin kimurantti, niin ei auta muu kuin laittaa tähänkin linkit muutaman suuren operaattorin myyntisivuille, joista sitten pääsee eteenpäin vertailemaan nopeuksia ja tutkimaan hintoja. Mutta huomaa, samalla kun annat tietosi voit mahdollisesti altistua heidän suoralle myyntityölleen. Arvelen pienempien paikallisten operaattorien tietojen saannin selkeämmäksi.

Elisa-Saunalahti kiinteät laajakaistat
Telia
DNA

Millaisia nopeuksia me sitten tarvitsemme? Nettinopeuksia on käsitelty tässä sivustossa tarkemmin artikkelissa -> Riittävätkö tämän koneen tehot.
Tarjonnan puolella esimerkiksi Telia on ryhmitellyt tarjontansa seuraaviin teoreettisiin nopeusluokkiin:

M max. 50 Mbit/s
L max. 100 Mbit/s
XL max. 200 Mbit/s
XXL max. 1000 Mbit/s

Tukkumarkkinoiden säätämisellä pyritään parempaan

Puhelinliittymien kohdalla on päästy jo paljon pitemmälle markkinoiden selkeyden suuntaan. Hintoja ja ominaisuuksia voi vertailla. Laajakaistamarkkinoiden kirjavuus, muuttuvat tilanteet ja nopeiden yhteyksien korkeat hinnat perustuvat meillä niiden korkeisiin tukkuhintoihin. Niiden sanotaan estävän kilpailun eli juuri sen kehityksen, jota me kuluttajat toivomme.

Laajakaistan tukkumarkkinoilla tarkoitetaan eri toimijoiden pääsyä paikallis- tai keskustason kiinteään verkkoon. Operaattori voi vuokrata laajakaistaverkkoja ilman omaa verkkoa oleville ja tarjota yhteyksiä asiakkailleen. Viestintävirasto on tänä keväänä (2018) määrännyt Elisan, Telian ja DNAn laskemaan kilpailua estäviä tukkuhintojaan jopa 80% (28-80%). Virasto on asettanut kolmeksi vuodeksi kuitulaajakaistayhteyksiä koskevat enimmäishinnat.

Näillä velvoitteilla on tarkoitus parantaa olemassa olevien verkkojen tehokasta käyttöä, vauhdittaa investointeja ja tuoda lisää kilpailua valokuituverkkojen tarjontaan. Myös uusia toimijoita toivotaan markkinoille. Aika näyttää miten toiveet toteutuvat. Tarkemmin Viestintäviraston tiedotteessa -> täällä.

Valokuitua vaikka väkisin

Edellä jo puhuttiin nopeiden yhteyksien kohdalla kuituyhteyksistä eli valokuidusta. Tämä on uusinta kiinteiden yhteyksien tekniikkaa. Valokuitu nostaa yhteyksien eli kaapeleiden välityskyvyn aivan eri luokkaan, mitä se olisi mahdollista käytettäessä perinteisiä metallikaapeleita. Kuituyhteydessä tieto kulkee valon nopeudella.

Näitä kuituyhteyksiä rakennetaan nyt eri toimijoiden toimeksiannosta eri puolilla maata. Käytännössä osoittautuu, että valitettavasti taas ollaan tultu yhteen nopeampien nettiyhteyksien meille kuluttajille harmilliseen vaiheeseen. Ainakin jos mittapuuksi otetaan Espoossa Telian parhaillaan rakennettavat valokutuyhteydet.

Tässä muutamia kuvia, klikkaa näkymään. Ylärivissä vasemmalla talokohtaisia kuitukaapelita. Oikealla valokuitu runkoverkon asennusta pientaloalueella. Vaikka kuvassa on lapio, niin työ tehdään koneilla niin hiekkamaahan kuin asfalttiinkin upottamalla. Alarivissa vasemmalla on tien vireen suurten kuitukaapelien valmiiksi saatu jakokeskus. Sen on ennättänyt jo läheisen koulun oppilas merkkaamaan tunnuksillaan. Oikella alhaalla kuva, joka näyttää operaattoreilla olevan ilmeisesi erivapauksia käyttää liikennemerkkejä omiin mainoksiin ja tiedotteisiin.

Kun nopeampi nettiyhteys ei ole mitään yhteiskunnan palvelua, se täytyy tietysti myydä käyttäjilleen. Kuten myyntitapahtumissa voi käydä, on valokuituliittymienkin markkinoinnissa mahdollisuus erilaisiin ylilyönteihin. Ei ole mitenkään rakentavaa, jos ovelta ovelle myyjä kertoo, että taloanne ei voi myöhemmin myydä edelleen, jos siinä ei ole tätä valokuituliittymäämme. Tai annetaan ymmärtää, että talossa tulee television (antenni) katselu vaikeutumaan parin vuoden sisällä, jos tätä kuituliittymää ei hankita. Ostaja saa käsityksen, että kaupan myötä hän samalla sitoutuu verkon rakentajan asiakkaaksi ja maksamaan tälle käyttömaksut.

Monet ostajakandidaatit eivät ole juurikaan perillä, mistä kuitutekniikassa on kyse, mitä se tarjoaa ja mitä ei. Tätä asiantuntemattomuutta ei rakentavassa, suomalaisittain rehellisessä, kaupankäynnissä saisi käyttää hyväksi etsimällä siitä painostuskeinoja.

Täällä kerrotaan vanhemman pariskunnan tehomyynnin jälkeen tilanneen ja maksaneen valokutuliittymän, mutta pian huomanneensa, että siinä ei ole mitään eroa aikaisempaan eli ei mitään hyötyä. He ovat ottanet töpselin pois pistokkeestaan… Toivon mukaan meillä on myös vastuunsa tuntevia valokuidun rakentajia ja markkinoijia.

Reilulla kilpailulla valoon – vaikka kuitua käyttämällä

Uudet asiat joutuvat aina etsimään uomiaan. Nopeampien kiinteiden nettiyhteyksien kohdalla olemme Suomessa jälkijunassa. Kirjavaan ja kuluttajille hankalaan markkinointitilanteeseen kaivataan selkeyttä ja myyntiin reiluja markkinointitapoja. Odotamme kunnon kilpailua avoimin kortein, ei piilotetuin hihasta vedettävin ominaisuuksin eikä painostuskeinoja.

Mobiilipalveluiden puolella sen sijaan vauhti on edelleen hyvä. Parhaillaan ovat tulleet myyntiin jo seuraavan sukupolven eli 5G verkon oikeudet. Niitä on myyty jo yli 70 miljoonan euron edestä.

Tässä Viestintäviraston keräämää hyödyllistä tietoa laajakaistayhteyksien nopeuksista, häiriöistä jne

Nopeamman yhteyden modeemit

Nopeampi nettiyhteys saattaa tarvita uuden modeemin. Tämä modeemin nopeusluokka tulee nettioperaattorin selvittää yhteyden nopeutta nostettaessa. Uudet modeemit toimivat yleensä heti hyvin nettiyhteyksien osalta. Sen sijaan esim. kodin WIFI järjestelmään liitettävien laitteiden kohdalla on useinkin ongelmia. Toimiiko uudistettu modeemi kaikilta osiltaan ja kaikkien laitteiden kanssa? Modeemeja ja niiden ongelmien ratkaisemista on selostettu tarkemmin täällä -> Modeemi – sen toiminta ja vikojen korjaus -opas.