Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli

 

 

Mitä hyötyä meille on tekoälystä

 

 

 

Tiedämme että tekoäly (Artificial Intelligence eli AI) on nykyaikaa ja tulevaisuutta. Mutta mitä se oikein on ja miten se toimii? Miten se liittyy meidän elämäämme? Tekoälyä on sovellettu ja kauan. Sitä on käytössä tänään kaikkialla ympärillämme. Emme vain tule ajatelleeksi, että puhelimemme, kahvikeittimemme ja pesukoneemme käyttävät tekoälyä. Sitä onkin varsin monentasoista, perustasoa ja hupputasoista. Sen kehittyminen on mielenkiintoinen ja suuren luokan edistysaskel, jota tietotekniikassa olemme ottamassa.

 

 

Se on tietojenkäsittelyyn kuuluva oma tieteensä, joka tähtää älykkäiden koneiden ja laitteiden luomiseen. Tosiaan tiedettä, mutta me emme kuitenkaan tässä tarkastele sitä tieteenä vaan käytännön asiana. Siltä kannalta että tiedämme mistä on kysymys, miten se toimii ja mitä hyötyä tai haittaa siitä meille käyttäjille on. Hyvä silti tietää, että AI tieteen asiantuntijajoukko on viime vuosina selvästi laajentunut ja kasvaa yhä.

 

Perustaso

Käytössä on siis suuri määrä koneita ja laiteita, joka käyttävät tekoälyä. Tämä on tekoälyn perustasoa. Ne toteuttavat vain tiettyjä niille ohjelmoituja tehtäviä. Niillä ei ole muistia eivätkä ne siten osaa käyttää hyväksi aikaisempia kokemuksia.

Tällaisia perustason tekoälyä soveltavia laiteita on käytössä suunnaton määrä erilaisissa kohteissa, kotona, teollisuudessa, liikemaailmassa, terveydenhuollossa, liikenteessä jne. Kotona vaikka älytelevisio, puhelin ja auton elektroniikka. Tieteellisempi termi tämän tason tekoälylle on Reaktiiviset koneet.

 

Rajallinen AI muisti

Kehittyneempi muoto tekoälyä käyttää muistia. Siten se voi käyttää päätöksenteossa hyväksi myös aikaisempia kokemuksia. Muisti on kuitenkin rajallinen, jolloin laitteilla ei ole kykyä kehittää uusia ideoita. Niiden tekoälyä voidaan muokata uudelleen ohjelmoimalla sitä. Tällaisista käyttötavoista mainittakoon esim. itseohjautuvat autot.

 

Heikko ja vahva tekoäly

Tähänastiset tekoälyt kuuluvat kaikki heikkoon eli kapeaan tekoälyyn. Se pystyy suorittamaan vain siihen ohjelmoituja tehtäviä. Esim. shakkitietokone ei pysty arvostelemaan mikä on hyvä tai huono siirto, se tekee vain niitä siirtoyhdistelmiä, jotka siihen on ohjelmoitu.

Aika ovelaa tässä ryhmittelyssä on se, että heikkoon tekoälyyn kuuluu kuitenkin sellaisia toimintojen osa-alueita, jotka ylittävät ihmisen taidot. Mutta kyseessä ovat vain hyvin kapeat siivut ihmisen kykyjen kokonaisuudesta.

Seuraava vaihe kehityksessä olisi vahva tekoäly. Sillä olisi jo inhimillisiä ominaisuuksia ja laaja tietoisuus. Vahva tekoäly on ahkeran tutkimuksen kohteena, mutta toistaiseksi sitä ei ole vielä käytettävissä. Sitä seuraava vaihe vahvan tekoälyn kehityksessä olisi sitten Super-tekoäly, jolloin voidaan jo puhua ihmisen taitojen ylittämisestä. Lienee vielä kaukana tai utopiaa.

 

Näin toimii tekoäly

Otetaan tähän käytännön esimerkki, joka osoittaa tekoälyn mahdollisuuksia. Asia voi olla tuttu, mutta kannattaa nyt kokeilumielessä tutkia se tekoälyn takia vielä tarkemmin. Kokeilemme Google Kääntäjää. Sen tekoäly hyödyntää mm. algoritmeja,  joita voidaan käyttää kokonaisuuden rakennuspalikkoina. Kyse on siis sen kohdalla paljon muustakin kuin sanakirjoista ja niiden käyttämisestä. Katsotaan mitä voimme tehdä sen tekoälyllä.

Kääntäjä tietysti kääntää tekstejä ja asiakirjoja kielestä toiseen. Jos et ole kokeillut kääntämistä tekoälyllä viime aikoina, niin tee se nyt. Katso miten nopeasti se suomentaa englanninkielistä tekstiä liuskan verran. Käännös syntyy heti, sekunnissa.

 

 

 

 

 

 

 

Valitse jokin englanninkielinen teksti, kopioi se ja liitä Kääntäjän ruutuun. Tämä vaihe on esillä kuvaryhmässä ensimmäinen kuva, klikkaa kuvat näkymään. Taustana on huomattava, että suomen kieli on vaikeata ja soveltuu varsin huonosti konekäännettäväksi. Siksi Kääntäjäkin voi tehdä virheitä, mutta ne on tarkistetavissa ja korjattavissa. Teksti on kuitenkin täysin ymmärrettävää ja aivan eri luokkaa kuin konekääntämisen alkuaikoina.

Pelkässä kääntämisessä ei ole vielä kuitenkaan kaikki. Kääntäjän tekoäly osaa lukea ääneen tekstejä lähes millä kielellä tahansa. Tekstin saa luettavaksi klikkaamalla käännösruutujen alla vasemmalla olevia kaiuttimen kuvia. Jatketaan kokeilua kääntämällä tekstimme vaikka japaniksi.

Sijoita jokin tekstipätkä käännettäväksi vasempaan ruutuun. Klikkaa oikeanpuoleisen ruudun yläpuolella olevaa – Englanti Suomi (viimeksi käyttämiäsi kieliä) – oikealla puolella näkyvää alaspäin osoittava nuolta. Aukeaa pitkä luettelo kieliä, joille teksti voidaan kääntää. Valitse listasta vaikka Japani. Kääntäjä kääntää tekstin japaniksi. Klikkaa sitten käännösruudun alla näkyvää kaiuttimen kuvaa. Kääntäjä lukee tekstin japaniksi. Kuvaryhmän kuvat 2 ja 3.

Tarkemmin on konekääntämistä selostettu täällä -> Tekstejä tai nettisivuja suomeksi – konekäännökset.

Tekoäly näyttää esimerkissämme voimansa. Hämmästyttävää on myös nopeus, jolla kaikki tapahtuu. Kun tällaisia ominaisuuksia on saatu käyttöön ei ole ihme, että tekoäly valjastetaan yhä uusiin ja vaativiin tehtäviin kotona, teollisuudessa, tietotekniikassa, lääketieteessä ja tutkimuksessa.

Tekoälyä käytetään useissa kohteissa äänikomentojen toteuttamiseen. Älytelevisio voi totella äänikomentoja ja samoin joidenkin autojen tietokonejärjestelmät ohjaavat äänikomennoilla sen audiolaitteita.



Hyödyt ja haitat

Useimmilla suurilla teknisillä edistysaskeleilla on kaksi eri puolta. Samalla kun ne tuovat uusia mahdollisuuksia ja hyvää kehitystä, on tarjolla myös niiden käyttö vähemmän rakentaviin tarkoituksiin. Tekoäly on siinä mielessä kuin puukko, hyödyllinen työkalu, mutta siihen liittyy myös haitallisen käytön mahdollisuus.

Nettirikollisuus on jo nyt laajaa. Kun siinäkin voidaan soveltaa tekoälyn tuomia uusia mahdollisuuksia, niin ovat hyvät neuvot todella tarpeen. Ja tekoälyä voidaan käyttää esim. vakoiluun ja aseiden käytön jatkona. Erilaiset haitalliset suuntaukset ovat hyvin alan ammattilaisten tiedossa. Siksi on kansainvälisellä tasolla herätty luomaan tekoälylle eettisiä käyttörajoja ja valvontaa. Tulokset riippuvat meistä ihmisistä ja meidän taidoistamme, ihmiset päättävät ja ovat kaiken takana.

 

Jos tekoäly ottaa vallan…

Jotkin tulevaisuuden ennustelijat ovat kauhistelleet, että kun tekoälyä kehitetään tarpeeksi viisaaksi Superälyksi, niin se voi ottaa vallan ja ruveta hallitsemaan meitä ihmisiä. Näillä näkymin tämä on kuitenkin pelkkää tulevaisuuden sci-fi kuvitelmaa. Toistaiseksi ihmiset pystyvät kyllä hallitsemaan tekoälyä eikä päinvastoin.

Sen sijaan todellista huomiota vaati se seikka, että tekoälyä käyttämällä meitä voidaan yhä tarkemmin seurata ja kontrolloida tekemisiämme eli tavallaan hallita. Jo nyt näyttää netin ja sen palveluiden sekä laitteiden käyttö monin tavoin seuraavan tekemisiämme. Jos sinulla on puhelin mukana saadaan esim. selville missä olet kulloinkin. Millainen on raja ”hyväntahtoisen” ja hallitsemaan pyrkivän seurannan välillä? Kuka niitä valvoo, sekö joka hallitsee? Mihin niitä tietoja käytetään?

OK. Tulevaisuuden näkevät ne, jotka silloin ovat mukana. Ja mukana on tekoäly entistä vahvempana – se on varmaa sillä mikään ei voi kääntää teknistä kehitystä taaksepäin. Vaikka tekoäly olisi kuinka viisas, niin meidän on luotettava ihmisiin. Että ihmiset olisivat kyllin järkeviä käyttämään uusia työkalujaan hyviin tarkoituksiin. Ihmisten elämänlaatuun ja koko olemassaoloomme liittyviä ongelmia meillä riittää vaikka kunka paljon ratkaistavaksi.

 

Tarkempaa tietoa tekoälystä

Edellä ei ole juurikaan menty tekoälyn toteuttamisen tekniseen puoleen. Se on oma laaja maailmansa, oma tieteenalansa. Mikäli syvällisempi tieto tekoälystä kiinnostaa niin tässä Wikipedian englanninkielinen selostus -> Artificial intelligence. Jos saa tieteellissävytteisestä tekstistä päänsärkyä, niin tässä on teknistäkin puolta paljon kevyemmin videolla: How Does Artificial Intelligence Work? 

 

 

LISÄYS 21.5.2023

ChatGPT laajentaa tekoälyn käyttöä

Tekoäly ja sen hyödyntäminen on tullut ChatGPTn myötä uuteen vaiheeseen.  Kuka tahansa pääsee sitä kokeilemaan ja omalla kielellellä.  Toistaiseksi kokeilu on myös maksutonta.  Asiasta on Neptunetissä oma artikkelinsa linkkeineen, josta sinne pääsee -> täällä. Tässä kuitenkin pieni näyte sen työskentelystä.  Pyysimme ChatGPTtä tekemään lyhyen uutisen siitä, miten  se toimii.  Näin se vastasi:

ChatGPT on kehittyneen tekoälyn pohjalta rakennettu chatbot, joka kykenee kommunikoimaan luonnollisella kielellä ihmisten kanssa. ChatGPT käyttää kehittynyttä koneoppimista ja luonnollisen kielen käsittelyä (NLP) ymmärtääkseen käyttäjän kysymykset ja vastatakseen niihin mahdollisimman tarkasti.

ChatGPT:n toimintaperiaate perustuu siihen, että se on koulutettu suurella määrällä erilaisia tekstidokumentteja ja keskusteluja, jotta se pystyy oppimaan yleiskielen ja ymmärtämään ihmisten tapaa ilmaista ajatuksiaan. Tämän ansiosta ChatGPT pystyy vastaamaan monimutkaisiinkin kysymyksiin ja käsittelemään monenlaisia aiheita.

ChatGPT:n vastaukset perustuvat siihen, mitä se on oppinut käyttäjien kysymyksistä ja vastauksista aiemmissa keskusteluissa. Mitä enemmän käyttäjiä ChatGPT:llä on, sitä enemmän se oppii ja sitä tarkempia vastauksia se pystyy antamaan.

Kaiken kaikkiaan ChatGPT on huippuluokan teknologia, joka mahdollistaa tehokkaan ja luonnollisen kommunikoinnin ihmisten ja tietokoneiden välillä.

 

 

 

 

Tagit: , , , ,