Mitä etuja nopeilla nettiyhteyksillä

Onko Internetyhteyteni liian hidas? Miten nopean yhteyden tarvitsen omaan käyttööni ja mistä se riippuu? Kodin nettiä käyttävät laitteet muuttuvat ja vaativat entistä nopeampia yhteyksiä. Yhteysnopeuden valinta on samalla myös taloudellinen kysymys. Mitä nopeampi yhteys, niin yleensä se on sitä kalliimpi ottaa käyttöön. Onko valokutu paras ratkaisu? Mitä hyötyä siitä olisi?

Nettiyhteyden nopeuden kohdalla useat asiat kietoutuvat tosiinsa. Tarvittava nettinopeus riippuu siitä, mihin nettiä tarvitsemme. Miten monta henkilöä/laitetta käyttää sitä ja mihin tarkoituksiin. Lian hitaasta yhteydestä on monenlaisia haittoja; vaativa käyttö pätkii ja käyttömukavuus heikkenee. Toisaalta on tarpeetonta investoida nopeaan yhteyteen, jos sille ei ole tarvetta eikä käyttöä.

Nettinopeutemme ei meillä Suomessa ole kaikkialla vielä vapaasti valittavissamme. Monin paikoin on tyydyttävä siihen, mitä sijaintimme antaa teknisesti myöten. On myös alueita, joissa tarjontaa on runsaasti. Silloin on hyvä tietää, mistä näissä asioissa on kysymys. Jos tarjontaa on tai sitä on juuri tullut lisää, niin on hyvä olla selvillä omasta netin nopeustarpeesta sillä enemmin tai myöhemmin kohtamme yhteyksien myyjät.

Netin nopeus ja sen mittaaminen

Internetyhteyden nopeus mitataan bitteinä sekunnissa. Tavallisin yksikkö on Mbps eli megabittiä sekunnissa. Operaattorit määrittelevät ne usein pyöreäksi luvuksi esim. 50 Mbps. Tämä on teoreettinen maksimi arvo johon yhteydellä päästöään. Käytännössä se yleensä jää jonkin verran pienemmäksi. On myös hyvä tietää, että verkon nopeudet vaihtelevat vuorokaudenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan.

Klikaa artikkelin kuvat näkymään.

Oman nykyisen todellisen nettinopeutesi mittaaminen on helppoa.
Netissä on useita mittauspalveluita, jotka sen tekevät. Meillä suosituimmat ovat:

speedtest.net

Telia nopeustesti

Mittaamiseen liittyy muutamia yksityiskohtia; mm. vastaanottonopeus ja lähetysnopeus ovat erialaisia. Näihin palataan artikkelissa jäljempänä.

Miksi nettinopeus on tärkeä

Nettinopeus asettaa rajat sille, mihin yhteyttä voi käyttää. Edellä jo mainittiin, että tarvittava yhteysnopeus riippuu myös siitä, montako henkilöä sitä käyttää. Tämä henkilömäärän mukaan laskeminen johtuu käytössä olevista nettiä käyttävistä laiteista. Esim. kotiverkkoa eli kodin WiFiä käyttää useita laiteita samanaikaisesti. Nopealla yhteydellä on suurempi kaistanleveys, jolloin monipuolinen ja samanaikainen yhteyden käyttö on mahdollista. Verkossa pelaavat tarvitsevat nopeita yhteyksiä. Suuria tiedostoja (Gt) lataavat saavat siihen nopeutta.

Tässä on suuntaa antavia tietoja siitä, millaisia nopeuksia tarvitaan mihinkin toimintoon. Tiedot perustuvat mm. HighSpeedInternet.comin kokemuksiin.

Nopeus            Käyttäjiä            Käyttömahdollisuus
——————————————————————————————————————————————————————————
1-5 Mbps           1-2 käyttäjää      Sähköpostiliikenne, netin selaaminen, HD- suoratoisto yhdellä laitteella

5-40 Mbps         2-3 käyttäjää      Musiikin suoratoisto, HD-suoratoisto muutamalla laitteella, 4K suoratoisto, 1-2 älylaitteen käyttö,         mahdollisuus verkkopeleihin

40-100 Mbps     2-4 käyttäjää      4K suoratoisto 2-4 laitteella, nopea suurien tiedostojen lataus, 3-5 älylaitteen käyttö, verkkopelaamien useiden pelaajien kanssa

100-500 Mbps   2-5 käyttäjää      4K suoratoisto yli 5 laitteella, erittäin suurien tiedostojen (2-30Gt) nopea lataus, yli 5 älylaitteen käyttö

500-1000 Mbps  5+ käyttäjiä       4k suoratoisto yli 10 laitteella, 10 tai useamman älylaitteen käyttö, kotitoimiston ylläpito, voi tehdä mitä tahansa useilla laitteilla ilman hidastuksia

Netin nopeustarve on yksilöllinen, käyttäjäkohtainen

Edellä oleva luokittelu ei voi olla tarkkaa. Silloin tarvittaisiin tarkat tiedot nettiä käyttävistä laitteista ja niiden säädöistä. Esimerkiksi nopeus ei ole välttämättä ratkaiseva tekijä kun etsitään kodin WiFi verkon häiriötekijöitä. (Asiasta tarkemmin täällä -> Onko kodin WiFi verkon kantama riittävä)

Meillä on kodeissa kovasti erilaisia tarpeita netin käyttöön. Joillekin riittää perussurfaus netissä ja sähköpostin käyttö. Perheessä voi olla myös useita netin käyttäjiä ja suuri määrä erilaisia älylaitteita. He käyttävät WiFiä, voivat suoratoistaa HD-medioita, pelata pelejä verkossa ja osallistua nettikokouksiin.

Kunnollinen nettinopeus on aina eduksi. Silloin ei ole toiminnoissa hidastumissa ja katkoksia. Aivan nyrkkisääntönä pienen perheen tyydyttävä nettinopeus voisi olla jotakin 40-50 Mbps luokkaa ja isomman perheen sekä vaativan käytön 100 Mbps tai sitä paempi.  Nopea yhteys tuo aina nopeat latausajat (vastaanotto ja lähetys), puskuroinnin ja yhteyden katkojen mahdollisuus pienenee, parempi yhteys livelähetyksissä ja häiriötön useiden laiteiden samanaikainen käyttö.

Latausnopeus, lähetysnopeus, Ping ja latenssi

Nettinopeutta mitattaessa ja käytettäessä selvitetään latausnopeus ja lähetysnopeus. Ne eivät ole sama asia. Latausnopeus on se nopeus, jolla bittejä verkosta vastaanotamme. Se on myös tärkeämpi ominaisuus, koska laiteittemme toiminta perustuu pääasiassa lataamiseen.

Lähetysnopeus puolestaan kertoo, millä nopeudella käyttäjä voi lähettää tietoja verkkoon. Se on tärkeä niille käyttäjille, jotka lataavat paljon verkkoon, esim. pilvipalveluihin, YouTubeen, Facebookiin jne.

Nettinopeuden mittaus tekee yleensä myös Ping testin. Se mittaa laitteen reaktioajan vastatakseen toisen laitteen yhteyspyyntöön. Tämä ominaisuus on tärkeä online pelaamisessa. Mitä korkeampi ping arvo sitä suurempi viive yhteydessä. Hyvän pelikokemuksen sanotaan asettuvan välille n. 20-100.

Edelliseen liittyy mittauskohde ja termi latenssi. Se on aika, joka tarvitaan ping-sanoman lähettämiseen laitteelta palvelimelle ja sen paluuseen takaisin laitteeseen. Millisekunteina (ms) mitattava latenssi on siis edestakaisen matkan viive. Sillä on merkittävä osuus verkon suorituskykyyn.

Millaisia yhteysmuotoja on saatavilla

Yhteysmuodot ovat kiinteitä laajakaistayhteyksiä tai langattomia. Sijainnista riippuen on Suomessa mahdollisuus joihinkin näistä nettiyhteyden muodoista:

Kuituyhteys, valokuitu 
on nopein nettiyhteyden mahdollisuus. Kuituverkostoja rakennetaan koko ajan lisää, joten ne tulevat yhä useamman talouden ulottuville. Niissä bitit kulkevat valosignaaleina kuituoptisissa säikeissä. Useimmissa niissä nettiyhteydennopeus on 1000 Mbps. Nopeampiakin on ja yläraja asettuu 5000 Mbps luokkaan. Tämä on myös ainoa yhteysmuoto, jossa sekä vastaanottonopeus että lähetysnopeus ovat samat.  Kustannustekijöitä laite, asennus ja käyttö. Jäljempänä lisää valokuituyhteyksistä.

Kaapeli-internet
käyttää samoja koaksiaalisia kuparikaapeleita mitä kaapeli-televisiokin. Sillä voi päästä 1000 Mbs nopeuteen. Se on aika laajasti satavilla ja hyvä vaihtoehto niille, jotka haluavat saada nopean internetin.

DSL
eli digitaalinen tilaajalinja toimii samoissa lankapuhelinverkkojen johdoissa kuin lankapuhelinverkot. Tämä on teoreettiselta nopeudeltaan kohtuullinen, maksiminopeus 100 Mbps. Käytännössä täyttä nopeutta ei kuitenkaan saavuteta kuin harvinaisen edullisissa olosuhteissa. Yhteysmuoto on vähitellen vanhentumassa sillä useimmat DSL-palveluntarjojat rakentavat ja siirtyvät kuituyhteyksiin.

5G Kotinetti

Kuvissa vasemmalla Elisan ja oikealla Telian 5G verkostoa.

5G Kotinetti on uusi yhteystyyppi, joka tarjoaa kiinteän langattoman yhteyden. Sen nopeudet vaihtelevat välillä 100–1000 Mbps. Koska 5G-verkkoja vasta rakennetaan ei yhteysmuotoa ole vielä kaikkialla saatavissa. Tekniikka soveltuu parhaiten kaupunkeihin ja taajamiin, joissa se myös tulee ensiksi saataville. Kustannustekijöitä käyttö, asennus ja laitteet.

4G LTE Kotinetti
on samanlainen langaton yhteysmuoto kuin edellinenkin, mutta varsin yleisesti saatavilla. Se käyttää 4G verkkoja. Maksiminopeudet 20-50 Mbps ja ne riippuvat paikallisista olosuhteista. Ruuhkaisessa verkossa ovat yhteysnopeudet viime vuosina myös laskeneet. Langaton 4G on tietysti hyödyllinen, jos muita mahdollisuuksia ei ole.

Valokuitu

Koko ajan siirrytään nopeampiin nettiyhteyksiin. Euroopan komission päätöksellä pitäisi nopea laajakaista olla kaikille satavilla vuoteen 2025 mennessä. Siihen mennessä pitäisi olla mahdollisuus kiinteään laajakaistaan tai langattomaan jonka nopeus on vähintään 100 Mbps. Lisäksi Euroopan komissio vaatii, että nopeus pitää pystyä nostamaan 1 000 Mbps asti.

Valokuituyhteys täyttää reilusti nämä vaatimukset. Verkostoja rakennetaankin meillä eri puolilla maata. Niitä voi tulla uusia, vaikka alueella on jo ennestään kuituverkko. Ainakin tässä vaiheessa on hyvä asia, että kilpailua syntyy. Hinnat ovat monin paikoin vielä korkeita, jolloin kaikki asiasta kiinnostuneetkaan eivät ole sitä tilanneet.

Valokuituverkkoja rakennetaan kahden tyyppisiä 1. avoimia ja 2. suljettuja. Avoimeen kuituverkostoon voivat kaikki operaattorit myydä nettiyhteyksiä. Suljettujen verkkojen kohdalla jokin operaattori on ostanut alueen ja on vastuussa alueen tietoliikenneyhteyksien kehittämisestä. Silloin valokuitua ja yhteyksiä myy vain tuo kyseinen operaattori.

Valokuituyhteydestä on perusteellisef tiedot tässä uudessa oppaassa -> Valokuituopas – yhteysongelmat ja markkinat

Mitä laajakaistayhteyksiä on saatavissa alueellani

Traficomilla on Monitor nettipalvelu, joka näyttää osoitteen mukaan alueesi operaattorit. Sinne on koottu tuoreet tiedot alueesi muistakin palveluista. Kirjoittamalla osoitteesi -> Monitoriin  pääset Lähialuenäkymään, jossa on linkit Laajakaista ja puhelin, TV, radio ja posti. Klikkaa linkkiä Laajakaista ja puhelin –> Tietoja kiinteistä laajakaistaliittymistä. Sieltä näkee mm. alueesi kiinteiden laajakaistaliittymien tarjonnan ja operaattorit. Operaattorit ovat myös linkkejä, joista pääsee niiden sivuille ja tietoihin.

Internetyhteyden parantaminen

Nettiyhteyttä voi parantaa hankkimalla nopeampi yhteystapa. Toinen mahdollisuus on optimoida ja säätää nykyisen yhteyden mahdollisuuksia. Tässä suositeltavia tarkistuksia:

• Varmista, että modeemi/reitittimen laiteohjelmisto on ajan tasalla.
• Vähennä samanaikaisesti käytössä olevien nettiä käyttävien latteiden määrää
• Mittaa ja tarkista, että kodin WiFi verkon kantama kaikkiin laitteisiin on riittävä. Asenna tarvittaessa -> langaton toistin
  
• Jos mahdollista käytä kaapeliyhteyttä (Ethernet) WiFin asemesta
• Päivitä yhteyslaitteistosi

Millaisia nettinopeuksia meillä ja muualla

Kuvassa maakohtaisia nopeustietoja 1. sarakkeessa Ooklan v. 2021.  2. M-lab v. 2020 ja 3. SpeedTestNet.io v. 2021 kaikki hiukan eri vuodenaikoina mitattuna.

Eri maiden verkkonopeuksista pitävät listoja nopeusmittauksia mittaavat tahot. Siten nämä tiedot ovat hiukan erilaisia ja riippuvat niiden kerääjästä. Tietojen erilaisuus johtuu myös siitä, että niitä kerätään eri aikoina. On ilmeistä, että nopeuksia mittavat lähinnä vain ne käyttäjät joita asia kiinnostaa ja jotka eivät käytä hitaimpia yhteysnopeuksia. Siten nämä keskiarvoluvut voivat olla hiukan yläkantissa todellisuuteen nähden. Mutta hyvä kuitenkin, että tietoa kerätään ja julkaistaan.

Ooklan keräämien tietojen mukaan kiinteän laajakaistan keskimääräinen latausnopeus maailmanlaajuisesti v. 2021 oli 113 Mbps. Mobiilin kohdalla vastaava keskimääräinen nopeus oli 63 Mbps. Suomessa laajakaistanopeus oli 119 Mbps. Nettinopeudessa oltiin meitä edellä sekä Ruotsissa (169 Mbps) että Tanskassa (210 Mbps) ja joidenkin tilastoijien mukaan myös Norjassa. Tässä Wikipedian varsin uusi katsaus maakohtaisin nopeuksiin. Mukana on kolme eri mittauslähdettä -> List of countries by Internet connection speed.

Laajakaistanopeudet ovat koko ajan aika voimakkaassa kasvussa. Teknologian ja verkkojen kehittyessä näiden lukujen odotetaan jatkavan kasvuaan. Suomessa keskimääräinen nopeus on ilmeisesti jo nyt Euroopan komission vaatimusten mukainen vähimmäisnopeus 100 Mbps. Tällainen nopeus vain pitää tulla kaikkien saataville, mitä se ei vielä ole.

Toimivia yhteyksiä!

Näistä lisätietoa

Nettinopeudet ja niiden mittaaminen

Netti ei toimi – nettiyhteyden viat ja niiden korjaus opas

Kodin WiFi ongelmat

Modeemi, sen toiminta ja vikojen korjaus – opas

Miten selvitän tietokoneen ongelmat

Reitittimet:  Millaisen reititin-modeemin tarvitsen

Tagit: Ajankohtaista netissä, Laajakaista, Nettinopeus, Nettitietoa, Tietokone, Windows, Windows 10, Windows 11