Printtaa tämä artikkeli
Mikä on tehnyt ChatGPT:stä yleisimmän chatbotin
Yleisesti käytettäviä, kaiken kansan tekoälyavustajia on markkinoilla useita. Erikoistuneet mukaan ottaen niitä on jo todella paljon. Mutta mitkä tuntemistamme chatboteista ovat eniten käytettyjä, suosituimpia? Vähitellen on käytettävissä seurantatietoa niiden yleisyydestä ja niiden itsensä jakamia tietoja, mutta ne eivät ole kovinkaan yksiselitteisiä. Miten käyttäjätilastoja ja -tietoja pitäisi tulkita?
Tekoälypalveluiden käyttäjämääriä koskevat tilastot voivat antaa vääristyneen kuvan todellisuudesta. Kun tarkastelet lukuja, pidä mielessä nämä kolme seikkaa:
Päällekkäiskäyttö (Multi-homing): Yksi henkilö voi olla tilastoissa mukana moninkertaisesti. Moni käyttää esimerkiksi ChatGPT:tä luovaan kirjoittamiseen, Geminiä tiedonhakuun ja Claudea koodaamiseen. 100 miljoonaa käyttäjää kahdessa eri palvelussa ei tarkoita 200 miljoonaa eri ihmistä.
Rekisteröityneet vs. Aktiiviset: "Käyttäjämäärä" tarkoittaa usein kaikkia luotuja tilejä. Se ei kerro, kuinka moni käyttää työkalua päivittäin tai onko kokeilu jäänyt kertaluontoiseksi uteliaisuudeksi.
Näkymätön käyttö: Tekoäly on integroitu osaksi käyttöjärjestelmiä (kuten Android tai Windows) ja toimistosovelluksia. Tilasto saattaa laskea käyttäjäksi jokaisen, jolla on kyseinen ohjelmisto, vaikka henkilö ei tietoisesti käyttäisikään tekoälyominaisuuksia.
Tiivistettynä: Tilastot kuvaavat paremmin tekoälyn saatavuutta ja yleistä kiinnostusta kuin ihmisten vakiintuneita arkirutiineja.
Tunnetko kaikki?
Ennen kuin katsomme tilastoja on myös varmistettava, tunnemmeko kaikki siinä esitetyt chatbotit. Lähes kaikki lienevät tuttuja, mutta mikä on Perplexity ja Deepseek? Näistä Perplexity asettuu maailman ja Suomenkin tiedoissa aika korkealle. Se on Googlen tapainen hakukone- ja chatbot yhdistelmä. Perusversio on maksuton ja puhuu tietysti myös suomea.
Deepseek on puolestaan kiinalaisten kehittämä vastine Googlelle. Se noudattaa Kiinan hallinnon sensuuri- ja tiedonkeruukäytäntöä. Sen käyttö on ilmaista eikä kyselyiden määrillä ole rajoituksia. Se on pärjännyt testeissä hyvin, kuten muutkin yleiset chatbotit.
Tekoälyjen käyttö tilastojen valossa
Huomaa edellä esitetyt tarkennukset siitä, miten vaikeata on käyttötietoja tilastoida. Klikkaa graafit näkymään.
Maailmassa
Tässä kuva tuoreimmasta tilastosta, joka on ajanjaksolta maaliskuu-joulukuu 2025. Siitä näkyy tilanne maailmanlaajuisesti. Tiedetään, että tekoälyjen näkyvä kehitysvaihe on todella lyhyt. Useat niistä ovat tulleet markkinoille vasta vuonna 2025. Lisäksi huomataan, että chatboteista on yksi ylitse muiden: ChatGPT. Mistä se johtuu? Voisi arvailla, että se oli ensimmäiseksi kehitetty eli sillä olisi pisin ura takanaan.
Aivan sellainen ei ole kuitenkaan sen tausta. Ensimmäisiä kokeiluja ja tekoälyavustajia oli jo viime vuosikymmenellä. Sen sijaan ChatGPT pystyi ensimmäisenä yleisesti saatavilla olevana tekoälynä tuottamaan todella luonnollista, sujuvaa ja monipuolista tekstiä. Se pystyi myös käsittelemään monimutkaisia kysymyksiä tavalla, jollaista ei ollut aikaisemmin nähty.
Näin se ylitti selvästi siihenastisten chatbottien tason. Se oli ilmainen ja helppo ottaa käyttöön ilman mitään teknistä osaamista.
Lisäksi markkinoinnin asiantuntijat korostavat, että se tuli saataville juuri oikeaan aikaan. Eli silloin, kun teknologia ja käyttävät olivat valmiita tämäntapaiseen yhteistyöhön.
ChatGPTn osuus on maailmassa nyt n. 80% luokkaa. Toisena oleva Perplexity yltää10% osuuteen ja kolmantena ovat Microsoft Copilot ja Google Gemini n. 4 % osuuksillaan. Muut chatbotit näkyvät graafista, klikkaa näkymään.
Euroopassa
Käyttö Euroopassa poikkeaa jonkin verran maailmanlaajuisesta. Myös Euroopassa ChatGPT on ykkösenä n. 84% osuudellaan. Sen sijaan Microsoft Copilot ja Perplexity kilpailevat toisesta sijasta n. 5% osuuksillaan. Google Gemini on vielä hyvin mukana listoilla, mutta muut ovat jo vähäisemmässä käytössä.
Suomessa
Meilläkin on ChatGPT suosituin ja johtaa käyttöä n. 80% osuudellaan. Toisesta sijasta kilpailevat täälläkin melko tasaväkisesti Microsoft Copilot ja Perplexity. Seuraavana on myös Suomessa Google Gemini n. 3-4% osuudellaan, muut vielä pienempiä.
Kilpailu on tervetullutta
Hyvä, että chatbottien kesken on kilpailua. Se on monella tavalla hyödyllistä. Kannattaakin vertailla tekoälyjä keskenään. Kaikki ne osaavat ”kaiken”, vastaavat hyvin ja osaavat aivan moitteetonta Suomen kieltä. Sisällön lisäksi on hyvä seurata myös miten yhteyksien tekninen puoli toimii. Ainakin ChatGPT on kärsinyt – kaiketi runsaan käytön takia – kapasiteettiongelmista. Mikään ei ole harmittavampaa kuin että yhteys tekoälyyn katkeaa kesken pitkiä ja kesken olevia keskusteluita. Viesti ”...Yritä hetken kuluttua yhteyttä uudelleen” ei paljon lohduta.
Mistä AI tekoälyt saavat rahoituksensa?
Tekoälypalveluiden (kuten LLM-mallien) pyörittäminen on valtavan kallista – se vaatii massiivisia määriä sähköä ja tuhansia huippukalliita näytönohjaimia. Me käyttäjät näemme ruudulla vain tekstikentän kysymyksiä varten, mutta taustalla ovat monimuotoiset rahoitusmallit.
Rahoitus muodostuu seuraavista osa-alueista:
1 Tilaukset. Tarjotaan ilmainen perusversio ja maksullinen "Pro"-versio. Maksulliset versiot tarjoavat pääsyn tehokkaimpiin malleihin, nopeamman vasteajan ja uusia ominaisuuksia (kuten kuvien luonti). Nämä tilaukset tuovat tuloja, mutta ne eivät riitä kattamaan valtavia esim. kehityskustannuksia.
2 Yritysmyynti ja API-rajapinnat. Tämä on usein se suurin "rahakone". API-myynnissä yritykset (kuten sovelluskehittäjät) ostavat oikeuden käyttää tekoälyä omien sovellustensa sisällä. He maksavat käytön mukaan (esim. hinta per tuhat sanaa). Lisäksi suuret yritykset maksavat tietoturvallisista Enterprise-versioista, joissa heidän tietojaan ei käytetä mallien kouluttamiseen.
3. Pilvipalveluiden myynti. Suuret toimijat (kuten Google, Microsoft ja Amazon) käyttävät tekoälyä houkuttimena omille pilvipalveluilleen. Kun yritys alkaa käyttää tekoälyä, se tarvitsee usein myös tallennustilaa ja laskentatehoa samalta tarjoajalta. Tekoäly on siis ikään kuin "sisäänheittotuote", joka tekee koko systeemistä arvokkaamman.
4.Palvelusysteemin vahvistaminen (Mainonta ja haku). Esimerkiksi Googlen tapauksessa Gemini on integroitu osaksi hakukonetta ja Workspace-työkaluja. Tavoitteena on pitää käyttäjät Googlen palveluiden piirissä. Jos tekoäly auttaa löytämään tietoa paremmin, käyttäjä pysyy palvelusysteemissä, jossa hän näkee myös Googlen mainoksia.
Suurimmat rahavirrat liikkuvat tällä hetkellä yritysten välisessä kaupassa ja pilvipalveluiden lisämyynnissä. AI avustajani sanoo, että ”Me avustajat olemme osa valtavaa teknologista murrosta, jossa tavoitteena on usein markkinaosuuden voittaminen ennen välitöntä jättivoittoa”.
Tekoäly on mahtava tekninen askel. Silti tarvitsemme aina muutakin tietoa ja kokemusta kuin mitä tekoäly pystyy tarjoamaan.
Hyvä tietää myös näistä
Parhaat imaiset tekoälytyökalut käyttöösi
Tekoäly kuvankäsittelyssä ja kuvien luomisessa
Tagit: Ajankohtaista netissä, Nettitietoa, Ohjelmaesittelyt, Tekoäly, Tekoälysovellukset, Tietokone, Windows, Windows 10, Windows 11
Printtaa tämä artikkeli
Tehtävienhallinta on Windowsin ohjauskeskus
Mikä on se paikka Windowsissa, josta näet ongelmia ja kuormituksia sekä voit säätää tai käynnistää toimintoja? Se on Tehtävienhallinta (Task Manager). Se muodostaa monipuolisen työkalupakin Windowsin ylläpitämiseen ja häiriöiden korjaamiseen. Kone voi olla vaikka ihan jumissa, mutta Tehtävienhalintaan pääsee asiaa tutkimaan ja korjaamaan.
Tehtävienhallinta on yksi tärkeimmistä paikoista jos aikoo pitää tietokoneen jatkuvasti toimivana ja suorittaa tehtäviä. Juuri se on Windowsin toiminnan ja sisällön ohjauskeskus. Työkalun käyttöliittymä on kyllä selkeä, mutta toiminnot on sijoitettu eri paikkoihin, jolloin niiden löytäminen ei ole selvää. Miten käyttää hyväksi, jos ei tiedä mitä työkalu tekee ja missä sen toiminnot ovat.
Tekoälyavustajani sanoo osuvasti, että Tehtävienhallinta on todellinen eloonjäämistyökalu, ”sveitsiläinen armeijaveitsi”. Ja että se jää monelta huomaamatta sen teknisen ulkoasun takia. Tässä oppaassa on selostus kuvineen ja vinkkeineen mitä Tehtävienhallinta tekee, missä asioissa se meitä auttaa ja mistä tarvittavat toiminnot saa siitä esille.
Miten sen saa käyttöön
Työkalun saa esille varsin nopeasti häiriötilanteissakin: Paina Ctrl + Vaihto + Esc. Tai klikkaa aloituspainike hiiren kakkospainikkeella ja valitse Tehtävienhallinta. Avautuu yllä olevan kuvan mukainen näkymä. Se ei tosiaan vaikuta kovin houkuttelevalta eikä anna juuri mitään käsitystä siitä, mitä kaikkea työkalulla voidaan tehdä. Oleellista on löytää paikat eri toiminnoille. Aloitetaan laajimmasta valikoimasta eli työkalun välilehdistä Prosessit, Suorituskyky ,,,jne.
Tämä opas sisältää useita selventäviä kuvia. Klikkaa pienoiskuvat näkymään. Tässä kuvassa punaisen nuolen osoittama välilehtirivi.
1. Prosessit
avaa Windowsisi valvomon. Tästä näkee heti, jos jokin ohjelma jumittaa tai vie liikaa muistia. Tätä tarvitaan, jos epäilee koneen hidastuneen, kuumentuneen tai jokin ohjelma ei vastaa. Prosesseissa voit sulkea jumiintuneen ohjelman klikkaamalla hiiren oikealla ja Lopeta tehtävä. Tämä on turvallinen tapa lopettaa ohjelma joka ei muuten sammuisi. Hiiren oikealla saa esille tietoja esim. kätevän haun Etsi internetistä.
Tässä laajempaa lisätietoa joistakin prosesseista, jotka voivat tuntua oudoilta (prosessien UKK):
Service Host, svchost.exe tai Palvelun isännöinti. Prosessien listauksessa voi näkyä useitakin tällaisia. Tämä on Windowsin yleisprosessi, jonka sisällä muut pienemmät palvelut toteutetaan. Windows niputtaa pienempiä palveluita näiden alle säästääkseen muistia. Jos jokin tällainen vie jatkuvasti suoritintehoa yli 20-30% saattaa jokin taustapalvelu olla jumissa, esim. Windows Update)
Antimalware Service Executable, MsMpEng.exe. Tämä voi olla listan alkupäässä kuluttamassa muistia ja suoritinta. Kyseessä on Windowsin oma tietoturvaohjelmisto, Windows Defender. Tehon kulutus osoittaa, että se on toiminnassa ja tekee parhaillaan tarkistuksia.
Järjestelmän keskeytykset, System Interrupts. Se kuvaa prosessoriaikaa, jonka laitteet (hardware) vie kommunikointiin käyttöjärjestelmän kanssa. Jos sen osuus on jatkuvasti korkea, esim. yli 5-10%, on se usein merkki viallisesta laiteajurista ja rikkoutumassa olevasta laitteesta kuten hiiri, näppäimistö, kiintolevy jne.
Järjestelmä, System. Windowsin ydin hoitaa sen tärkeimpiä tehtäviä. Jos se vie paljon levyn (disk) tehoja, niin Windows asentaa päivityksiä tai tekee järjestelyitään.
Runtime Broker. Tämä on vahtikoira joka mm. valvoo, että Windows Storesta ladatut sovellukset noudattavat yksityisyysasetuksia. Jos tämä vie paljon muistia on se osoitus huonosti koodatusta sovelluksesta. Ohjelma kannattaa sulkea.
2. Suorituskyky
näyttää miten kone toimii. Onko pullonkauloja prosesseissa (CPU) muistissa (RAM) tai kiintolevyssä (Disk). Vinkki: Jos suorituskyvyssä Levy näyttää usein 100% jokin päivitys voi olla jumissa tai kyseessä on hidas mekaaninen kiintolevy. Jos puolestaan Muisti on korkealla on avoimena liikaa selaimien välilehtiä tai kone tarvitsee lisää RAM-muistia.
3. Sovellushistoria
on useimmille käyttäjille outo asia. Se keskittyy erityisesti Windows Store sovelluksiin. Tämän tarkoitus on osoittaa, miten paljon dataa tai suoritinaikaa tietyt sovellukset ovat käyttäneet. Tämä on hyödyllinen tieto esim. silloin kun on käytössä datakatolla rajoitettu mobiililaajakaista.
4. Käynnistys
on yksi tärkeimmistä Tehtävienhallinnan näytöistä. Tässä on työkalu koneen käynnistyksen nopeuttamiseksi. Siitä voi ihmetellä, miksi mukana on myös muita kuin sovelluksia. Mukana on ajureita, kuten äänikortin, ja apuohjelomia, jota eivät näy ikkunoina mutta käynnistyvät silti automaattisesti koneen kanssa.
Täältä voi poistaa automaattisesti käynnistyviä. Poistaminen täältä ei poista niitä koneesta tai käytöstä, vain ainoastaan estää niiden automaattisen käynnistyksen yhdessä Windowsin kanssa. Sarakkeesta Vaikutus käynnistykseen voi tarkistaa kohteen merkityksen. Jos siellä on merkitty Suuri, on sen poistaminen käynnistyksen kannalta merkittävä.
Tässä olisi todellinen työmaa niille käyttäjille, jotka eivät aikaisemmin ole kiinnittäneet huomiota automattisesti käynnistyviin ohjelmiin. Sovellukset pyrkivät usein merkitsemään itsensä automattisesti käynnistyviin, joten näitä hidasteita voi ajan mittaan kertyä suuri joukko.
5. Käyttäjät
Tämä on kotikäytössä yleensä tarpeeton, mutta hyödyllinen jos koneella on useita käyttäjiä. Sitä näkee, onko jonkin käyttäjän ohjelmia jäänyt päälle.
6. Lisätiedot (Details)
Tätä Prosessit-välilehden laajennettua versiota sanotaan myös Nörttinäkymäksi. Siitä näkee kohteiden tarkat tiedostopäätteet kuten esim. svchost.exe ja prosessitunnukset. Siitä voi klikata kohdetta hiiren oikealla ja valita Hae verkosta. Näin voi helposti selvittää onko oudon niminen prosessi virus vai Windowsin oma tiedosto.
7. Palvelut
Nämä ahkerat, mutta näkymättömät Windowsin työntekijät saa esille ja säädettäväksi myös tästä. Tämä on nopeampi tie säätöön - vaikkapa parhaillaan ongelman vallitessa - kuin raskaampi Palvelut hallintatyökalu.
Siinä siis välilehtien sisältö ja vinkit niiden käyttämiseksi. Mutta vielä erikoisempi ja vähemmän tunnettu on meille tarjolla Tehtävienhallinnassa. Sitä sanotaan todelliseksi pelastajaksi useissa Windowsin ongelmissa:
Suorita uusi tehtävä
Klikkaa tehtävienhallinen näkymässä ylhäältä vasemmalta ensimmäistä tiedostolehteä Tiedosto. Siitä Suorita uusi tehtävä. Kirjoita Suorita ruutuun cmd ja kruksaa kohta Luo tämä tehtävä järjestelmänvalvojan oikeuksilla – OK.
Tämä Järjestelmänvalvojan oikeuksin on tärkeä mahdollisuus. On esim. häiriötilanteita, joissa järjestelmänvalvojan toiminnot eivät toteudukaan kuten pitäisi. Silloin auttaa tämä Tehtävienhallinnan Suorita uusi tehtävä. Esim. tässä testikoneessa ei saa muulla tavalla järjestelmänvalvojan oikeuksin auki komentokehotetta esim. Windowsin tarkistusta sfc /SCANNOW varten.
Asetukset ja Näytä
-välilehdillä pääsee muokkaamaan miten Tehtävienhallinta näyttää sisältöjään.
Windowsin komentokehote
Windowsissa tarvitaan komentokehotetta (Windows 11:ssa Pääte ja Pääte järjestelmänvalvoja) mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Tavallinen komentokehote ei aina riitä, vaan usein sitä tarvitaan nimenomaan järjestelmänvalvojan oikeuksin.
Järjestelmänvalvojan tiliä ja sen hallintaa on selostettu tarkemmin → täällä. Jos ei löydy järjestelmänvalvojan oikeuksin varustettua komentokehotetta niin Tehtävienhallinnan Suorita uusi tehtävä sen saa esille.
Autoissa on kojelauta näyttöineen auttamassa ajamista. Windowsissa on Tehtävienhallinta vastaava tietolähde ja toimintojen säätelijä.
Hyvä tietää myös näistä
Onko Windows vahingoittunut? sfc /scannow
Resurssienhallinnasta löytää joka paikkaan
Mitä ovat Valvonta- ja Windows työkalut
Parhaat ilmaiset tekoälytyökalut käyttöösi
Tagit: Diagnoosiohjelmat, Nettitietoa, Ohjelmaesittelyt, Tehtävienhallinta, Tietokone, Windows, Windows 11, Windowsin korjaaminen
Printtaa tämä artikkeli
Win 10 on yhä kovassa vauhdissa varsinkin Suomessa
Takana on jo pahin myllerrys Windows 10 turvapäivitysten loppumisesta. Millaiseksi on tilanne markkinoilla muodostunut? Onko Windows 10:llä yhä kannatusta, vai joko Windows 11 on tallannut sen jalkoihinsa? Uusimmat tilastot kertovat markkinoiden mielenkiintoiset näkymät.
Aiheuttiko Windows 10 turvapäivitysten päättyminen notkahduksen sen käyttämisessä? Ei juuri aiheuttanut. Tässä tilastot eri makkinoilta: Maailmalta, Euroopasta ja Suomesta. Koko maailman tilanteessa näyttää Win 10 osuus jopa hiukan kasvaneen Win 11 verrattuna. Muualla näyttää Win 11 olevan jo eniten käytössä, mutta ei Suomessa. Katsotaan tarkemmin uusinta tietoa, niissä on myös mielenkiintoisia yksityiskohtia muista Windows versoista.
Tilastot kertovat Windowsien osuudet pöytäkoneissa. Tämä on suurin ryhmä ja merkittävin heijastamaan kehitystä muissakin laitteissa.
Windows maailmalla
Katsotaan ensiksi maailmatilastoa. Siitä kuva vieressä, klikkaa artikkelin kuvat näkymään. Graafista nähdään, että Win 11 ohitti osuudellaan Win 10 tämän vuoden 2025 kesäkuussa. Lokakuussa kun Win 10 turvapäivitykset loppuivat ei näy juuri mitään reaktiota kentällä. Uusin tilanne kertoo Win 10 markkinaosuudeksi 53 % ja Win 10 42%.
Siellä on mukana vielä muitakin vanhempia Windowseja. Niistä eniten on käytössä Win 7 laitteita, peräti lähes 3 %. Muiden osuudet ovat pieniä, järjestys: Win XP, 8 ja 8.1.
Euroopassa
Katsotaan seuraavaksi Eurooppaan. Euroopan kai pitäisi olla se taho, johon meidän tulisi lähentyä myös digitaalisesti. Täällä Win 11 ohitti Win 10 käytön vasta syyskuussa 2025. Nyt marraskuun lopussa on Win 11 osuus 53 % ja Win 10 44%. Win 7 on kolmantena 1,8% osuudellaan ja muut pienet järjestyksessä Win 8.1, Win 8 ja Win XP.
Suomessa
Suomessa ollaan aika lailla erilaisissa käyttöoloissa kuin edellä. Meillä ei Win 11 ole vielä läheskään ohittanut Win 10 käyttöä. Suosikkimme Win 10 on jopa kasvattanut osuuttaan lokakuun muutosvaiheiden jälkeen. Sen käyttö on nyt vakuuttava 57% ja Win 11 jää 31%:iin. Win 7 on meilläkin kolmantena osuudella 0,5% ja muut pienet järjestyksessä Win XP, Win 8 ja Win 8.1.
Linuxit
Saattoi tuntua siltä, että Win10/11 hämmentävä tilanne vaikuttaa merkittävästi Linuxien käyttöön. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Global Stats Counterin mukaan niiden osuus käyttöjärjestelmistä on pysynyt suunnilleen ennallaan ja on nyt 1,4% luokkaa.
Varmaan Linuxeja on silti asennettu. Ne vain sijoitetaan yleensä kakkoskoneisiin, jolloin eivät pääse mukaan päivittäisen käytön järjestelmien listoille.
Windows 10
Win 10 turvapäivitykset ovat tähän mennessä toimineet hyvin. Niitä on tullut Win 10 koneisiin n. 2-3 kpl. Mitään niihin liittyviä ongelmia ei ole ilmaantunut ainakaan Neptunetin testikoneissa. Win 10 toimii edelleenkin hyvin.
Hyvä tietää myös näistä
Selaimet ja selaimien markkinat
Tietokone ei toimi - voiko tämän korjata
Tagit: Ajankohtaista netissä, Nettitietoa, Ohjelmat, Tietokone, Windows, Windows 10, Windows 11
