Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun tammikuu 20, 2017

 


Käytä selaimia tehokkaammin

 

firefox

 

 

 

 

lisaa-ominaisuuksia-firefoxiinKaksi on siis selaimien kunkkua.  Google Chromen tehokasta käyttöä esiteltiin osassa 1. Tässä on vuorossa Mozilla Firefox.  Jokainen osaa helposti silläkin nettiin mennä.  Mutta tässä raotetaan hiukan ovea sen käytön yksityiskohtiin.  Tunnetko jo kaikki sen mahdollisuudet?  Miten siitä voi sada enemmän hyötyä, miten käyttää tehokkaammin ja mukavammin.

 

Firefox on vapaan koodin parhaita esimerkkejä.  Joku on voinut valita sen selaimekseen jo siitäkin syystä, mutta sehän ei vielä mitenkään ratkaise selaimen hyödyllisyyttä.   Firefox on selain, jossa on eniten muokkausmahdollisuuksia.  Ne tuntemalla ja käyttämällä saa siitä itselleen personoidun ja hyödyllisen välineen myös useisiin erikoistarkoituksiin.  Se on turvallinen käyttää ja siihen saa räätälöityä lisää turvaominaisuuksia.  Siinä on mm. kaatumissuoja, mikä tekee sen käyttövarmaksi.

Selaimien kova kilpailu kehittää niitä koko ajan.  Niin Firefoxikin on ollut mukana tässä meitä käyttäjiä hyödyttävässä kilpajuoksussa.  Selaimet päivittyvät automaattisesti uusimpiin versioihinsa.  Kirjoittaja ei tulisi toimeen ilman Firefoxia.  Sitä tarvitsen niin tämän sivuston ylläpitoon kuin useisiin erityistarkoituksiin kuten vaikka pelaamiseen netissä.

Mitään estettä ei ole käyttää useita selaimia.  Niitä voi käyttää ja pitää auki vaikka samanaikaisesi.  Teoriassa salaimet ja auki olevat sivut kuluttavat tietokoneen resursseja.  Varmaan niin onkin, mutta edes keskimääräisillä konetehoilla on käytännössä vaikea huomata mitään viiveitä.  Tulkoon mainittua, että Windows-koneissa on myös Microsoftin Internet Explorer, vaikka sitä emme käyttäisikään.  Sitä ei saa pois, koska Microsoft tarvitsee sitä päivityksiin ja muihin lähetyksiinsä.  


Firefox tehokkaammin ja sujuvammin

Kun seuraavassa kurkistelemme tarkemmin Firefoxin ominaisuuksiin, niin listaus ei tietenkään sisällä kaikkia sen käyttöä personoivia tai edistäviä yksityiskohtia.  Toivottavasti esitellyt kuitenkin kannustaisivat käyttäjiä tutkimaan selainta vielä lisääkin.  Esitellyt omaisuudet eivät liioin voi olla missään tärkeysjärjestyksessä.  Jokainen meistä painottaa ne oman käyttönsä mukaan.  Säätöjä on tosi paljon ja monessa eri yhteydessä.

Firefoxissa voi eri toimintoihin ja ominaisuuksiin päästä useasta eri kohdasta sekä pikanäppäimillä.  Joitakin pikanäppäinten käytön eri vaihtoehtoja voidaan mainita seuraavassa yksityiskohtien esittelyssä, mutta ei kaikkia.

Klikkaa artikkelin otsikkokuva ja käyttöä selventävät pikkukuvat näkymään. Kuvia tarkoin katsoessa voi huomata, että näkymissä on ylimääräinen Googlen hakupalkki.  Tämä kuuluu Firefoxiin asennettuun Google työkalupalkin lisäkkeeseen.  Jos hakukoneen käyttö on ahkeraa niin hyödyllinen joskaan ei pakollinen.


Uuden sivun tai linkin avaaminen
sivun-avaaminen
Uusi sivu voidaan Firefoxiinkin avata kolmella eri tavalla: uuteen välilehteen, uuteen ikkunaan tai yksityiseen ikkunaan.  Valinta tehdään esim. klikkaamalla avattavaa kohdetta hiiren oikealla.  Aukeaa pikkukuvan mukainen valikko.

Näistä kannattaa suosia avaamista uuteen välilehteen.  Se on kätevä tapa jos aikoo vaikka palata jo aikaisemmin avatulle sivulle tai vertailla sisältöjä.  Avatun välilehden saa pois klikkaamalla lehden nimen perässä olevaa kruksia.  Uuteen ikkunaan avautuu vain yksi sivu ja entinen peittyy sen alle.  Kolmas eli yksityinen ikkuna on yksityisyysasetus, joka ei tallenna käyntiä sivulla koneeseen.  Katso myös muut hiiren oikealla esille tulevat valikon kohdat.

Uuteen välilehteen voit avata myös toisella tavalla. Klikataan ensin välilehtirivissä viimeisenä olevaa + merkkiä.  Se avaa uuden välilehden, johon puolestaan voi klikata alle aukeavasta viimeksi avattujen sivujen kuvastosta tai muualta – hakuriveiltä, kirjanmerkeistä jne. – mistä tahansa uusi sivu.


Avaussivun eli kotisivun asettaminen

Selaimet avautuvat avaussivuun, joka niihin on asetettu.  Tätä avaus- eli kotisivua tavoittelevat kovasti esim. haittaohjelmat.  Avaussivun vaihtuminen ilman omaa säätämistä on usein merkkinä, että koneessa ei kaikki ole ihan OK.
avaussivun-valinta
 Avaussivuksi voi asettaa minkä tahansa nettisivun.  Niinpä niitä näkee tosiaan vaikka millaisia.  Jos haluaa päästä nettiin nopeasti, niin siihen kannattaa valita tyhjä sivu.  Siitä on nopeinta jatkaa minne tahansa.  Mitä laajempia kokonaisuuksia nettisivut ovat, niin sitä kauemmin ne latautuvat myös avaussivuna – ja joka kerta.  Tätä ei tarvitse odottaa kun käyttää tyhjää sivua. Jos haluaa sitten tutulle suosikkisivulleen, niin sivu kirjanmerkkipalkkiin ja sinne pääsee sujuvasti avaussivulta.   

Avaussivun voi Firefoxissa asettaa Asetuksissa, joihin pääsee useaakin eri reittiä.  Vaikka hakulehti Työkalut – Asetukset tai oikealta ylhäällä Avaa valikko nappi – Asetukset. Siellä on vasemmassa sarakkeessa ylinnä kohta Yleiset, joka aukeaakin ensimmäisenä sinne mentäessä.

Siinä on kirjoituskohta Kun Firefox käynnistetään ja laatikossa eri nuolella valittavia vaihtoehtoja. Valitse Avaa tyhjä sivu jos sen haluat.  Kirjoita myös Aloitussivu ruutuun about:blank   Jos haluat jonkin muun sivun, niin aseta nuolella ylempään laatikkoon Avaa aloitussivu ja alempaan kirjoita sen osoite.


Sivun koko – suurennus ja pienennys
sivun-koon-saato
Nettisivuilla on hyvin erikokoista tekstiä.  Joskus se voi olla pientä ja hankalaa lukea.  Silloin voi sivun suurentaa.  Suurennussuhde jää selaimeen päälle.  Jos haluaa sen pienentää tai palauttaa normaali- eli 100 % tasolle niin säätö tehdään samasta paikasta, näkyy vieressä olevasta kuvasta.

Säätöön pääsee oikean yläkulman Avaa valikko napista.  Toinen ja vielä nopeampi tapa – joka näkyy tarkkaan katsoen kuvastakin – on käyttää näppäinyhdistelmää Ctrl + numeronäppäimistön + ja vastaavasti pienennykseen .


Kirjanmerkit
kirjanmerkit-tahtimerkista

Miten tulisimmekaan toimeen ilman kirjanmerkkejä eli suosikkeja.  Sinne sivut, joilla aiomme käydä uudelleen.  Ja kirjanmerkkeihin myös sivut, joita ei nyt juuri ennätä tutkia, helppo löytää myöhemmin etsimättä.  Sivun saa lisättyä kirjanmerkkeihin klikkaamalla hakurivin jäljessä olevaa tähti-painiketta, siitä kuva vieressä. Kun sitä klikkaan se muuttuu siniseksi ja animaatio osoittaa myös, että kohde on liitetty viereisen taulukon muotoisen listauksen napin taakse. Mennessäsi jollekin nettisivulle näet tähden sinisestä väristä, onko se jo liitetty kirjanmerkkeihisi.  Pikanäppäimiä käyttäen sivun saa lisättyä: Ctrl +D

Huomaa, että kirjanmerkkeihin voi myös luoda kansioita, joihin voi kerätä kuhunkin kuuluvia linkkejä.

Kirjanmerkkeihin pääsee usealla eri tavalla.  Ylhäältä hakemistolehdeltä Kirjanmerkit sekä Näytä ja myös edellä kuvattusta taulukon muotoisesta painikkeesta.
kirjanmerkit-sivupalkkiin
Kolmas tapa näkyy vieressä olevasta pikkukuvasta:  Pikanäppäimillä CTRL + B saa kirjanmerkit näkyviin vasemmalle sivupalkkiin.  Tämä on sikäli kätevä, että lista ei tule mahdollisesti avoinna olevan sivun päälle vaan sen viereen.  Näin jää auki oleva sivu näkyviin eikä peity listan alle.  Sivupalkin saa myös oletusasetusta kapeammaksi siirtämällä sen oikeaa reunaa hiirellä vasemmalle.


Firefoxin muokkaaminen

Jo alussa tuli todettua, että Firefox on nimenomaan se selain, jota voi muokata haluamakseen ja lisätä siihen ominaisuuksia, joita tarvitsee.  Niitä pääsee tutkimaan esim.  Lisälehti Työkalut – vasemmalta Lataa lisäosiaaivan näkymän alareunasta sininen painike Katso lisää lisäosia!  Siitä on tämän artikkelin otsikkokuva, klikkaa näkyväksi kuten muutkin kuvat.
kayttoliittyman-muokkaus
Sieltä pääsee tutkimaan lisäosia, laajennuksia, teemoja ja kokoelmia.  Oikeille jäljille pääsee myös vasemman palstan linkeistä tai oikean palstan suosittujen listauksesta.  Tähän viereen on otettu kuva laajasta tarjonnasta kohdasta Käyttöliittymän muokkaus.

 


Nopeat oikotiet – näppäinkomennot
nappainkomennot-paalista
Edellä on tullut esille jo muutamia hyödyllisiä Firefoxin näppäinkomentoja.  Ne tekevät selaimen käytön käteväksi ja nopeammaksi.  Näppäinkomentoja on paljon, mutta sieltä voi valita sellaisia, joita tarvitsee.  Mukana on myös oikoteitä, joita voi olla muilla tavoilla vaikea toteuttaa.  

Ohjeeseen, johon näppäinkomennot sisältyvät, pääsee siihenkin monella tavalla.  Yksi on ylhäällä hakemistolehdeltä Ohje – Näppäinkomennot.  Näppäinkomentoja voidaan halutessa myös muokata Firefoxin laajennuksella.  Vieressä olevasta pikkukuvasta näkyy komentojen päälistaus.  Klikkaamalla ohjeessa luettelon kohtia saa esille tähän toimintoon liittyvät näppäinkomennot.


Kuvien lataus

Netti on tavattoman suuri kuvagalleria ja sieltä voi ladata kuvia. Tekijänoikeuslainsäädäntö ei ole muuttunut, mutta sopeutunut netin myötä joustavampaan käytäntöön.  Kuvia kopioidaan omaan yksityiseen käyttöön. Jos niille tulee kaupallista käyttöä, niin edelleenkin tarvitaan siihen lupa. Useat netissä olevat kuvat on jopa tarkoitettu kopiotaviksi.
ala-kopioi-pienta-nayttokuvaa
Kuvien kopiointi on helppoa.  On vain tiedettävä mitä imuroi.  Sitä havainnollistaa vieressä oleva kuvaesimerkki.  Nettisivuilla olevat kuvat ovat yleensä pienikokoisia näyttökuvia.  Ne saa oikeaan suurempaan kokoonsa niitä klikkaamalla.  Nyt jos kopioi suoraa näyttökuvan – joka kuvassamme vasemmalla – niin saa mitään tekemättömän pienen kopion.  Oikeanpuoleinen kuvapuoli on kuvan avattu alkuperäinen koko joka ladataan, ei näyttökuvaa.  Klikataan alkuperäiskokoista hiiren oikealla ja valitaan valikosta Tallenna kuva nimellä… Nimen voi asettaa siihen itse.

Jos on epävarma kuvan koosta, niin aina voi hiiren oikealla saada siitä tietoja kuten Ominaisuudet, josta kokokin ilmenee.


Sivujen tulostaminen ja/tai tallennus

Kuten kuvia voi myös kokonaisia sivuja kuvineen tulostaa tai tallentaa omalle koneelle. Hakemistolehdeltä Tiedosto voi poimia kohdat: Tallenna sivu nimellä… tai Tulostuksen esikatselu, Tulosta.  Valikossa kerrotaan myös vastaavat näppäinkomennot.


Työkalupalkkien näyttäminen

Kun näissä vinkeissä käytetään Firefoxin hakemistolehtiä, niin saattaa olla että niiden valikkopalkki ei näy omassa selaimessasi.  Ne saa näkymään ja yleensäkin selaimen navigointia muokattua:  Avaa valikko painike – aivan alhaalta Muokkaa.  Siinä on muokkauskohteita ja mm. alhaalla vasemmalla painike Näytä tai piilota työkalupalkkeja.  Sen takana on mm. Valikkopalkki – laita siihen kruksi.

Kirjanmerkkipalkkikin on hyödyllinen saada esille.  Siihen voi sijoittaa ne kirjanmerkit, joita sivuja käyttää eniten; verkkopankki jne.


Tietojen synkronointi

Firefoxin käyttäjän eri laitteiden Firefox-tiedot voidaan synkronoida. Kirjanmerkit, historia, salasanat ja lisäosat saadaan vastaamaan toisiaan eli tahdistaa kuten selain sanoo.  Palvelun nimi on Firefox Sync.  Se otetaan käyttöön ->tämän ohjeen mukaan.  Ohjeessa on mm. video palvelun avaamisesta.


Ponnahdusikkunoiden estäminen

Oho, taas tuo tulee esille!  Miten sen saa pois?  Jos se on ponnahdusikkuna niin sen saa estettyä polulta Avaa valikko – Asetukset – Sisältö – Ponnahdusikkunat.  Jos haluaa jollekin tutulle sivulle poikkeuksen, niin sen saa siinä olevasta Poikkeukset napista.


Salasanojen muistaminen

Firefox muistaa sivustoille asettamasi salasanat eli kirjautumistiedot, jos olet niin merkinnyt ja vahvistat asian kun selain sitä vielä tapauskohtaisesti kysyy.  Tämä säätö on Asetusten tärkeässä alakohdassa Turvallisuus.

Kirjautumistietojen tallentaminen koneeseen on kaksipiippuinen juttu.  Joissakin tapauksissa erittäin kätevää ja huomattavasti nopeuttavaa.  Mutta joissakin olosuhteissa sikäli riskitekijä, että koneessa oleviin kirjautumistietoihin on sivullisen mahdollista päätä käsiksi sekä käyttämällä konetta päästä salasanallasi suojatuille sivuille.   

Tarkista samalla, että Turvallisuuskohdassa on kruksi kaikissa ruuduissa Yleiset kohdassa.  Kirjautumistiedot kohdasta pääsee hallinnoimaan eri sivustojen salasanoja. Haluttaessa tallennettuja voi poistaa siellä olevan Tallennetut kirjautumistiedot napin takaa.


Yksityinen selaus ja lisää turvaominaisuuksia

Yksityisen selauksen saa esille valikosta klikkaamalla hiiren oikealla linkkiä tai esim. pikanäppäimin Ctrl + Shift (isot kirjaimet) + P   Se estää selaustietojen kuten evästeinen, väliaikaistiedostojen tai sivuhistorian tallentumisen koneeseen, mutta ei ole kuitenkaan muussa mielessä turvatoiminto.  Sen lisäksi on muita hyödyllisiä turvaominaisuuksien säätöjä esitelty Ohjeen kohdassa Yksityisyyden suojaaminen. Polku sinne Välilehtipalkin välilehti Ohje – Yksityisyyden suojaaminen.


Hyvä ohjeistus suomeksi

firefox-ohjeet
Firefoxilla on hyvä ohjeistus myös suomen kielellä.  Etsivä löytää sieltä kuitenkin muutamia kohtia, joissa on esim. aikaisemmin käytetyn Asetusten kuvia. Vastaavat kohdat löytyvät kyllä nykyisistäkin Asetuksista, mutta toki vanhentuneet kuvat voisi päivittää.

Ohjeissa on myös tietoja ongelmatilanteisiin ja esim. selkeä raportti selaimen terveystilasta;  esim. työkalupalkista Ohje – Kaatuilu, hidastelu, virheilmoitukset ja muut ongelmat.   


mozilla-fi-foorumi-suomeksi
Lisäksi selaimelle on myös suomenkielinen neuvontafoorumi Mozilla.fi keskustelualue

 

Firefoxilla on Java tuki, jota tarvitaan erikoistarkoituksiin ja esim. joissakin nettipeleissä.  Chromessa sitä ei ole.

 

 

 

*   *   *   *

Selainten tehokkaamman käytön edellinen artikkeli Chromesta on -> täällä

 


Kuten ohjeiden kohdalla yleensäkin niin tulosta artikkeli.  Sen saa helposti printattua otsikkojen yläpuolella olevalla tulosta napilla.  Tai vaikka Firefoxin omalla tulosta toiminnolla. Jos kysyttävää, niin laita kommenttia.

 

Linkit


Firefox lataus eri käyttöjärjestelmiin

Firefox eri käyttöjärjestelmille ja kielille

Chrome lataus eri käyttöjärjestelmiin

Chromen asennusohjeet eri järjestelmiin ja vaatimukset


WOT (Web Of Trust) selaimien lisäke on kriisissä.  Asiasta on tarkempi selostus -> tässä

 

Hyvä tietää myös näistä

 

Tietoturvaohjelmat 2017

Mistä voin ladata ohjelmia

Lataa tehokkaammin ja varmemmin

Netti ei toimi – opas

Salasanat opas
 

 

 

 

 

 

Share

Tagit: , , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun tammikuu 15, 2017

 

 

Mahtava kriisi ravistelee suomaisyhtiön perustamaa WOT järjestelmää

 

 

WOT eli Web Of Trust merkitsee luotettavaa Internettiä.  Onko järjestelmä nyt itse kaatumassa juuri tähän asiaan – luotettavuuteen?  Yhtiön ja sen kehittämän järjestelmän ympärillä on nyt maailmanlaajuinen kriisitilanne.  Miljoonat ärtyneet käyttäjät ovat tuomitsemassa miten on menetelty ja mitä on tapahtunut.


Mikä on WOT?  Jos et tiedä, niin se on nettisivujen luotettavuuden merkintäjärjestelmä, joka on tarkemmin selostettu neptunetissä –> täällä.  Artikkeli on laadittu siihen aikaan kun WOT oli voimakkaassa kasvuvaiheessa.  Sen käyttö perustuu suureen käyttäjämäärään.  Se saavuttikin mittavan siivun maailman käyttäjistä kun tämä selaimien lisäke ladattiin peräti n. 140 miljoonaan laitteeseen.

Nyt tilanne on muuttunut aivan toisenlaiseksi.  Voidaan kysyä onko WOT järjestelmä tullut tiensä päähän.  Lensikö se pitemmälle mitä siivet kantoivatkaan?  Mitä sitten on tapahtunut?


WOT kompastui luotettavuuteensa

Järjestelmän piti tehdä netin käytöstä entistä turvallisempaa.  Kävi kuitenkin niin, että omistajat halusivat kehitystyöstään myös rahaa.  He myivät kolmansille osapuolille systeemin rekisteröimiä tietoja ihmisten netin käytöstä.  Tämä ei sinänsä ole uutta eikä vaarallista, kun on kyse pelkästään tilastollisista asioista joista yksilöitävät tiedot on kokonaan suodatettu pois.

Mutta tässä kohdin WOTille tapahtui kohtalokas erehdys.  Osa myydyistä tiedoista ei ollutkaan suodattunut.  Silloin ne voivat sisältää varsin tarkkoja tietoja käyttäjistä, tietoja jotka eivät ole lainkaan julkisia.  Lisäksi WOT on yksityisasetuksissaan luvannut, että kolmansille osapuolille ei lainkaan tietoja luovuteta, mitä eivät esim. Facebook, Google jne. lainkaan lupaa.  Asiaa pahensi edelleen se, että WOT ei itse hiiskunut mitään tapahtumasta.  Sen saivat ilmeisesti ensiksi selville avoimen koodin lippulaivan Mozilla Firefoxin asiantuntijat.

Tapahtumat alkoivat pari kuukautta sitten eli marraskuussa 2016.  Asia nousi esille julkisuudessa ensiksi saksankielisillä markkinoilla. Siitä kertoi Norddeutscher Rundfunk (NDR).  Sen reportteri oli todennut ainakin 50 netin käyttäjän henkilökohtaisia tietoja vuotaneen.

Pian alkutapahtumien jälkeen Firefox pudotti WOT lisäkkeen pois laajennustensa valikoimasta.  Pian myös WOT poisti sivustoltaan kaikkien selaimien lisäkkeensä.  Sen jälkeen lisäke on uudelleen tullut saataville Chromea varten, ilman sen kummempia selityksiä sen ominaisuuksista ja luotettavuudesta.


Firefox otti uuden

Kun Firefox on tarkka käyttäjiensä tuvallisuudesta, niin hiukan ihmetyttää, että se on liittänyt uuden WOT väreillä ja samantapaisilla tunnuksilla varustetun lisäkkeen tarjontaansa.  Tosin Firefox huomauttaa, että sillä ei ole mitään tekemistä lisäkkeen kanssa.  Uudella lisäkkeellä lienee kovin vähän käyttäjiä, tietojen mukaan n. 12.000, mikä on aivan eri luokkaa alkuperäisen WOTin 140 miljoonan koneen kanssa.  Pienellä määrällä ei mitään kaikki nettisivut peittävää käyttäjälähtöistä turvajärjestelmää saada aikaan.

Ehkäpä Firefoxin säännöt pakotavat uusien lisäkkeiden vastaanottamisen.  Tai onko kyseessä, että kaikki alkavat pienestä ja voivat kasvaa suuriksi.  Kuka tietää, mutta ei tämä oikein selkeältä peliltä näytä.


Kuka vastaa ja kuka omistaa?

WOT kriisiin liittyy vielä sellainenkin piirre, että sen omistajuus on enemmän tai vähemmän epäselvä. Aikaisemmin rekisteröity suomalainen taustafirma oli WOT Services Oy.  Sen jälkeen on kuitenkin perustettu TOW Software Oy niminen taustayhtiö.  Nämä ja monta muutakin kiinnostavaa yksityiskohtaa näkyy WOTin foorumista -> täällä.   Sivulla on runsaasti vihaisten käyttäjien kommentteja.  Ymmärrettävää, sillä kun luottamus menee, niin mitä jää jäljelle.


Mikä on WOTin lopullinen kohtalo?

WOT tuki on lähettänyt (2.1.2017) kirjoittajalle kysymykseeni vastauksen, jossa sanotaan lisäkettä päivitettävän.  Ja annetaan ymmärtää, että se on tulossa takasin muuallekin kuin Chromeen.

Mitä tapahtuu, sen voi vain aika näyttää.  Riittäkö se, että lisäke päivitetään ja ilmoitetaan sen nyt olevan turvallinen?  Palauttaisiko se lukuisten käyttäjin luottamuksen kautta maailman?  Pitäisikö juurta jaksan penkoa pahalle haisevaa jätekasaakin ja tutkia sekä ilmoittaa, miten laaja tietovuoto oli kyseessä?  Miten saada selainlisäkkeen oma informaatio läpinäkyväksi ja siten luotettavaksi?

WOT kriisi on todella valitettava ja surullinen juttu, kaikin puolin.  Se tuo Suomenkin esille – tällä kertaa aivan oudossa valossa.  Onko WOTilla vielä tulevaisuutta, vai onko se jo kokonaan kaatunut?

Useilla tämänkin sivuston lukijoilla on WOT lisäke käytössä.  Itse kunkin ratkaistavaksi jää, poistaako sen turvariskinä vai jatkaako sen käyttöä.  Aikaisemmin asennettu lisäke toimii kuten ennekin, mutta uuden saa tällä hetkellä asennettua vain Chromeen.  Myös selaimet voivat päivitystensä yhteydessä halutessaan poistaa lisäkkeitään käytöstä.

 


Oletko yllättynyt?  Mitä sanot asiasta?  Aiotko käyttää edelleen vai poistatko WOTin?  Laita kommenttia. (HUOM.  Etusivulla ei kommenttipalsta näy.  Klikkaa ylintä otsikkoa, niin avautuu artikkelin varsinainen sivu.)

 

 

 

 

Share

Tagit: , , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun tammikuu 5, 2017

 


Käytä selaimia tehokkaammin

 

chrome-a

 

 

 

 

chrome-web-store

Lukija voi sanoa, että kaikkihan me osaamme käyttää selaimia.  Emmehän muuten olisi tällä sivustollakaan.  Olemme tosiaan tottuneet niitä käyttämään, mutta miten?  Miten tehokkaasti, sujuvasti ja turvallisesti me niitä oikein käytämme?  Selaimilla on kova kilpailu.  Siksi niiden toimintoja ja ominaisuuksia on viime aikoina huomattavasti kehitetty. Taitaa olla, että monet toiminnot ovat jääneet hiukan samantapaisiksi kuin Windowsin piilotetut ominaisuudet – ne pitää tietää ja löytää.  Tässä kartoitusta avuksi.  

 

Markkinoita hallitsevat kaksi selainta:  Google Chrome ja Mozilla Firefox.  Chromen markkinaosuus on Suomessa syyskuussa -16 n. 45% ja Firefoxin n. 24 % muiden selaimien osuuksien jäädessä selvästi pienemmiksi.  Siksi myös selaimien tehokkaasta käytöstä puhuttaessa on tarkasteltava juuri tämän kärkikaksion ominaisuuksia.  Ne ovat keskenään samantapaiset, mutta kuitenkin siksi erilaiset, että tällä sivustolla julkaistaan kummastakin oma artikkelinsa.  Tämä on niistä ensimmäinen osa 1 ja käsittelee Chromen käyttöä.

Ennen Chromen ominaisuuksien tuomista ruudulle on kuitenkin kerrottava muutama yleinen asia. Selaimet kilpailevat juuri ominaisuuksillaan, nopeudellaan ja turvallisuudellaan. Tähän on pakko myös lisätä, että yksi tekijä valinnassa voi olla myös tottuminen – uusi voi olla aina uusi.

Monet käyttävät useita selaimia eikä siihen ei ole mitään estetä.  Ne eivät häiritse toisiaan edes yhtäaikaisessa käytössä.  Kirjoittaja käyttää kumpaakin jo siitä syystä, että niitä kumpaakin tarvitaan tämän sivuston ylläpidossa ja päivittämisessä.  Chromea pidetään mainiona ja sujuvana yleisselaimena kotikäyttöön suunnattuine lisäominaisuuksineen.  Firefox on taas lukuisine lisäkkeineen räätälöitävissä halutuksi ja soveltuvaksi myös useisiin erityistehtäviin.  Ne ovat kumpikin turvallisempia kuin jotkin muut. Niitä kehitetään sekä päivitetään jatkuvasti ja niillä on käyttäjille tarjolla erilaisia palveluja.


Chrome tehokkaammin ja sujuvammin

Mikä olisi tärkeintä? Ominaisuuksien ja tehokkaan käytön yksityiskohdat eivät voi olla seuraavassa missään tärkeysjärjestyksessä.  Ne ovat ominaisuuksia ja vinkkejä niihin, joita meistä kukin käyttää sen mukaan mitä itse pitää tärkeänä.  Tässä ei puututa salaimien vaativiin erityisominaisuuksiin, jotka liityvät esim. datan tutkimiseen ja kehittämiseen.

Klikkaa niin otsikkokuva kuin artikkelin muutkin kuvat näkymään.

 

Aloitussivun eli kotisivun valinta

Selain aukeaa avaussivuunsa.  Se voi olla mikä tahansa.  Käytännössä näkeekin, että käyttäjillä on siinä mitä tahansa sivuja.  Itse suosin selaimien avautumista tyhjälle sivulle.  Siitä on kätevää ja nopeata päästä juuri sille sivulle suoraa, mihin on menossa.  Tyhjän tai muun haluamansa sivun saa asettua avaussivuksi Asetukset – Käynnistyksessä – Täplä kohtaan Avaa tietty sivu tai sivujoukkosininen linkki Valitse sivut – kirjoita sinne about:blank (tai muun haluamasi sivuston linkki) – OK

 

Sivunäkymien suurentaminen
sivun-suurennus
Näkyvätkö Neptunetin ja muiden sivujen tekstit kunnolla, vai ovatko ne joskus turhan pienikokoista. Sivut saa zoomattua suuremmiksi (ja pienemmiksi) kahdella tavalla; nopeampi tapa voi olla Ctrl + numeronäppäimistön + ja –.  Toinen tapa on Muokkaaminen ja hallinta napin (kolme pistettä aivan oikealla ylhäällä) takaa aukeava valikko, josta kuva vieressä.  Siinä on Lähennä-rivillä olevat + ja – säätimet.  Muokkaus pätee seuraavaksikin avattavilla sivuilla eli jos ei sitä tarvitse, niin palauta 0-taso.

 

Uusien sivujen avaaminen
uusi-valilehti
Uusi sivu voidaan avata kolmeen eri tilaan:  uudelle välilehdelle, uuteen ikkunaan tai ingocnito-ikkunaan (ingocnitosta erikseen jäljempänä).  Valinta tehdään helposti klikkaamalla haluttua linkkiä hiiren oikealla avautuvasta valikosta.  Kätevä tapa avata kohde uuteen välilehteen on ensin klikata ylärivistä auki Uusi välilehti ja avata siihen haluttu sivu netistä.  Kumpikin tapa näkyy tässä olevasta kuvasta, jälkimmäinen merkitty punaisella.

Mitä eroa siten on avaako uuteen välilehteen vai uuteen sivuun?  Kun avaa uuteen välilehteen, niin kaikki avatut sivut on nopeasti uudelleen nähtävissä, koska ne löytyvät välilehtiotsikoista.  Tarpeellista jos vertailee asioita tai sivustojen tietoja. Jos avaa uuteen ikkunaan, niin se asentuu edellisen päälle.  Edellisen saa kyllä esille jos poistaa ensin viimeksi avatun, mutta sivulta toiselle siirtyminen ei ole mahdollista.

 

Käytä Chromen laajennuksia ja sovelluksia

Chromeen kuuluu suuri määrä erilaisia laajennuksia, teemoja ja sovelluksia. Ne saa esille Sovellukset napin takaa – Google Web Store.  Siitä artikkelin otsikkokuva, klikkaa sekin näkyväksi. Laittamalla kursori esiteltyjen ruutujen kohdalle saa esille siitä tarkempia tietoja, yleensä englanniksi, muutama suomeksikin. Näillä ominaisuuksilla voi eri tavoin tehostaa selaimen tai koneen toimintaa tai muokata sitä.

Web Storessa on vasemmalla sarake, jossa voi valita millaisia kohteita haluaa etsiä. Vasemmalla ylhäällä on hyödyllinen hakuruutu, Haku Web Storesta.  Siihen voi kirjoittaa mitä toivoo löytävänsä.  Alempana voi kruksata halutun pääryhmän, jotka ovat: Laajennukset, Teemat,  Sovellukset ja Pelit.  Pääryhmien alle voi asettaa omia hakuehtoja ja lopuksi vielä niiden suosion mukaisia tähtivalintoja.

Sieltä saa käyttöön myös viihdettä. Valittavana on vaikka suuri joukko erilaisia pelejä.  Niihin kuuluu sekä koneessa selaimella pelattavia että online pelejä netissä.  Niin Chomen pelejä kuin muualtakin ladattaessa on oltava tarkkana.  Siellä voi olla esim. ilmoitus pelin lisäominaiuuksista tai -osista.  Siitä pääsee nettisivulle, jossa puolestaan voi olla sen asennusohjeen tapainen ilmoitus, siis tarkalleen katsoen mainos.  Jos sitä klikkaa, niin päätyy vaarallisille nettisivuille viruksineen ja haittaohjelmineen.  Tuokin ovela ja ikävä harhautus.  Hyvä keino estää on asentaa Chromeen WOT (Web Of Trust) lisäke, joka varoittaa vaaroista Crome Web Storen lataussivulle ->tästä.

sovellukset-nakyma
Ladatut sovellukset ilmestyvät Sovellukset lehdelle, josta ne saa nopeasti auki.  

 

 

 

 

Kirjanmerkkien käyttäminen
kirjanmerkit-ja-niiden-hallinta
Kaikki käytämme kirjanmerkkejä, sillä se tekee toistuvasti katsottavien sivujen löytämisen nopeaksi.  Tai jos emme heti kerkiä lukemaan sivua, niin kirjanmerkistä sen saa avattua kun aikaa on.  Kirjanmerkin saa asetettua avatulle sivulle oikeasta yläkulmasta Muokkaaminen ja hallinta napista – Kirjanmerkit – Aseta sivu kirjanmerkiksi, kuva vieressä.  Vielä kätevämpi ja nopea tapa on käyttää pikatietä: näppäinyhdistelmä Ctrl + D.

Selaimeen kannattaa liittää myös kirjanmerkkipalkki ja lisätä siihen niitä linkkejä, joita useimmin tarvitsee.  Artikkelin kuvasta esim. Uusien sivujen avaaminen näkyy tämä kirjanmekkipalkki.

Kirjanmerkkejä voi tuoda myös toisista selaimista. Siinä lienee ilman säätöjä jokin lukumääräinen rajoitus; ei tuonut kaikkia erittäin suuresta määrästä Firefoxista. Kirjanmerkeissä on myös pääsy niiden hallintaan eli järjestelyyn. Nämäkin kohdat näkyvät kuvasta.

 

Kuvien lataaminen netistä
kuvien-lataus
Kaikilla selaimilla voi ladata kuvia netistä ja nettisivuilta omalle koneelle.  Kun sopiva kuva on löytynyt – voi hakea Googlen kuvahaullakin – niin klikataan sitä hiiren oikealla.  Aukeavasta valikosta valitaan Tallenna kuva nimellä… Siinä on muitakin vaihtoehtoja, mm. Kopioi kuva, jolla kuva voidaan kopioida ja saada se haluttuun muuhun ohjelmaan esim. tekstinkäsittelyyn.

Todettakoon myös, että kuvien kopioiminen oli ennen aikaan ilman lupaa selvästi kiellettyä.  Uuden nettiajan myötä tuo sinänsä edelleenkin voimassa oleva tekijänoikeuslaki on kuitenkin yksityiskäytössä saanut uudenlaista käytäntöä.  Jos sen sijaan kopioi ”oikean kuvan” selvästi kaupallisiin tarkoituksiin, on se edelleenkin ilman lupaa kiellettyä.  Asiaa ei muuta miksikään se, että mainitaan kuvan alkuperäinen lähde.  Nykyisin monet netissä olevista kuvista on jopa tarkoitettu kopioitaviksi.  Käytä hyväksesi!

Nettisivuilla näkyvistä kuvista on yleensä kaksi eri kokoversiota.  Nyt kuvia imuroitaessa on hyvä tietää, että ei kannata tuoda sitä pientä näyttökuvaa.  Useimmilla sivustoilla – kuten Neptunetissäkin – saa näyttökuvaa klikkaamalla esille täysikokoisen kuvan. Pikkukuvat eivät näytä välttämättä kuvaa edes kokonaan, vaan ovat rajattuja.  Tämä pienten kuvien suosiminen johtuu siitä, että jokainen kuva viivyttää nettisivun aukeamista.  Mitä isompi kuva ja mitä enemmän niitä siinä on, sitä suurempi viivytys. (Toki siellä on paljon muitakin viivyttäviä tekijöitä, mutta kuvat on yksi).

 

Sivujen tulostaminen tai tallentaminen PDFänä

Chromesta voi kätevästi tulostaa sekä tallentaa nettisivuja PDF-tiedostoina.  Klikkaa avoinna olevaa sivua hiiren oikealla.  Valitse taulukosta Tulosta… Jos haluat tulostaa sivun – sen tiedot näkyvät vasemmalla -, paina sinistä Tulosta-nappia.  Jos haluat tallentaa sivun PDF-muodossa, niin vasemmalla Kohde paikassa, jossa todetaan printterisi, klikkaa nappia Vaihda.  Siinä on kohta Tallenna PDF-muodossa sekä muita kohteita pilvipalveluita myöten.  Chromessa voi myös avata PDF-tiedostoja, jopa salasanalla suojattuja.

 

Yksityisyyden säätöjä – avaa ingocnito ikkunassa

Kuten alkupuolella jo todettiin, niin sivun voi avata myös yksityisyystilassa, jota Chrome sanoo ingocnito-tilaksi.  Se ei ole turvajärjestely, vaan yksityisyyden suojatapa.  Ingocnito-asetuksella avatuista sivuista ei tule mitään merkintää eikä niillä käyminen näy selaushistoriasta.  Jos ingocnito ikkunaa käyttäen on asennettu esim. ohjelma koneeseen, niin tällaiset koneeseen tehdyt asennukset kyllä näkyvät.  Ne vaativat varsinaisen poiston. Chromessa on vieläkin tarkempia yksityisyyden suojaominaisuuksia.

 

Chromen pikanäppäimet
pikanappaimet
Kuten Windowsissa niin selaimissakin on suuri joukko pikanäppäimiä.  Muutama niistä on todettu edellä olevissa ominaisuuksien esittelyssä.  On hyvin käyttäjäkohtainen asia, mitä niistä käyttää eli vaivautuu painamaan mieleensä.  Paras tapa on tukia tarjolla olevat ja valita siitä muutamia sellaisia, joita itse todennäköisesti tarvitsee useammin kuin kerran.  Chromen pikanäppäimien ryhmittelyt näkyvät viereisestä kuvasta ja sivulle pääsee kirjoittamalla Ohjeen hakuruutuun Pikanäppäimet – Chromen pikanäppäimet.  Ne saa näkymään myös -> tästä.

 

Mainosten ja ponnahdusikkunoiden estäminen

Harmittavia ponnahdusikkunoita?  Ne saa estettyä ja asiaa säädeltyä: Muokkaaminen ja hallinta – Asetukset – Näytä lisäasetukset – Tietosuoja –  nappi Sisältöasetukset – kohta Ponnahdusikkunat – Älä salli tai salli – Valmis.

Chromeen on myös varsinaisia mainosten ja popuppien estäjiä lisäkkeinä.  

 

Kuuntele tai katso mediatiedostoja

Chromessa on ominaisuuksia käsitellä esim. mediatiedostoja.   Sitä voi käyttää mediasoittimena vetämällä linkin Chromeen tai klikkaamalla hiiren oikealla Avaa – Chrome.

 

Hyvät ohjeet

chromen-ohjekeskus

Tässä siis muutamia poimintoja ja vinkkejä, miten Chromea voi käyttää tehokkaammin. Olivatko jo tuttuja asioita?  Jos olivat, niin asiat ovat hyvin hallinnassa. Kuitenkaan kaikki eivät ehkä ole selaimiin niin perehtyneet. Entä jos se kaatuu tai on häiriöitä?  Tai on jokin muu käyttöongelma?  Ne kuten monet muutkin asiat selviävät ohjeista. Chrome on hyvin ja selkeästi ohjeistettu kunnon suomen kielelle.

Ohjekeskukseen ja sen ohjeisiin, kuva vieressä, pääsee mukavasti: Muokkaaminen ja hallinta – Ohje – Ohjekeskus.

 

Erilaisiin tarkoituksiin netissä ja pelaamiseen voidaan tarvita selaimeen Java tuki.  Sitä ei Chromessa kuitenkaan ole, on kyllä esim. Firefoxissa.


Seuraavaksi selaimien tehokkaamman käytön sarjassa julkaistaan poimintoja Firefoxin käytöstä eli Osa 2.

 

Kysy tai tulosta!

Kysyttävää Chomesta tai sen käytöstä?  Vastauksia saat nopeasti kun laitat tähän artikkeliin kommentin. Muista myös toinen palvelumme:  Tulosta artikkeli helposti sen otsikoiden yläpuolella olevalla Tulosta-napilla. Jos katsoo koneesta samanaikaisesti artikkelissa kerrottuja paikkoja, niin tuloste artikkelista on hyvä apuväline, ei tarvitse kliksutella tekstiä uudelleen esille. (Hi, voithan käyttää tai kokeilla myös Chromen omaa tulostusta, josta vinkki aikaisemmin.)

 


Linkit

Chrome lataus eri käyttöjärjestelmiin

Chromen asennusohjeet eri järjestelmiin ja vaatimukset

Firefoxin lataus eri käyttöjärjestelmiin

Firefox eri käyttöjärjestelmille ja kielille

WOT (Web  Of Trust) selaimien lisäke on maailmanlaajuisessa kriisivaiheessa. Asiaa on selostettu tarkemmin -> tässä
 

 


Hyvä tietää myös näistä

Netti ei toimi – viat ja niiden korjaus opas

Varmuuskopioinnin opas kotikäyttäjiä varten

Mistä voin ladata ohjelmia

Lataa tehokkaammin ja varmemmin

Salasanat opas

Haittaohjelmien eri tyypit

Tietoturvaohjelmat 2017

 

 

 

 

 

Share

Tagit: , , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun joulukuu 27, 2016

 

 


Mitä kuvien tiedostomuodot vaikuttavat niiden käyttöön

 

 

artikkelikuva
 

Kuvia on muutamia yleisiä tiedostomuotoja ja suuri joukko harvinaisempia.  Onko niistä jokin parempi kuin toinen?  Mitä tiedostomuotoja tulisi käyttää?  Olemme koko ajan tekemisissä kuvien kanssa, niin netissä kuin myös kameroiden, puhelimien ja skannerien yhteydessä.  Silloin on hyvä tietää mitä nämä digiajan kuvat oikein ovat ja minkä formaatin mukaisia käytämme.  Hiukan tietoa – ja voimme käyttää kuviakin paremmin.


Kuvat ovat nykyisin digimuodossa.  Silloin jokin .jpg kuva ei ole sinänsä vielä mikään kuva vaan tiedosto, josta laitteemme muodostavat kuvan.  Kun käytämme erilaisia laitteita ja kuvia eri tarkoituksiin on ajan mittaan kehittynyt useita erilaisia kuvatiedostojen muotoja eli formaatteja.  Useimmin käytettyjä ei ole montaa. Mutta niidenkin joukko on tarkemmin katsoen kovin erilaista.  

Onko niissä sitten meille jotakin valinnan mahdollisuuksia?  On ja tärkeitäkin.  Kun kuva syntyy – jossakin laitteessa tai ohjelmassa – niin se saa tiedostomuotonsa.  Lisäksi niissä on usein säätöjä, jotka vaikuttavat kuvan tarkkuuteen ja samalla sen kokoon.  Digikuvan tarkkuus ja ”laatu” voi olla sitä parempi, mitä suurempi kuvatiedosto on.  Toisaalta, mitä isompi kuvatiedosto, niin sitä vaikeampi sitä on säilyttää ja käyttää kohteissa, jotka vaativat pienempiä tiedostokokoja kuten netissä.


Kuvan sisällön pakkaaminen

Kuvamuotojen taustana on niiden sisällön pakkaaminen.  Eri kuvaformaatit on eri tavoin pakattu eli tiivistetty.  Vielä lisäksi on kahdenlaisia kuvien pakkaustapoja:  häviöttömiä ja häviöllisiä. Tätä kokonaisuuden kirjoa sitten hyödynnetään luomalla erilaisia kuvaformaatteja.  Niistä ei yksikään ole parempi kuin toinen. Kysymys onkin siitä, mihin tarkoitukseen kukin kuvaformaatti on kehitetty ja sopii parhaiten.  

Todettakoon myös heti aluksi, että kuvamuotoja voidaan muuntaa toisiksi.  Silloinkin pitää tietää, mitä kannattaa käyttää ja mitä muuntaa mihinkin muotoon.  Kuten sekin, että tässä emme lähde tieteellisin erittelyin vaan käytännön läheisin näkökohtien mukaan kuvien maailmaan.  Siten jätämme tuonnemmaksi esim. kuvamuotojen perusjaon bittikarttamuotoisiin (pikseleistä kostuviin) ja vektorigrafiikkaan.


Yleisimmät kuvamuodot

Lukija voi sanoa, että minä ainakin käytän JPG kuvia ja se on varmasti yleisin muoto.  OK, yleisimpiä kuvatiedostoja ovat JPG (JPEG), GIF, TIFF ja PNG.  

Tässä artikkelissa on muutama kuva selventämässä kuvamuotojen käyttöä.  Kuvia valittaessa ja nettisivulle suunnitellessa törmäsi siihen, että jotkin kuvat olisivat vaatinet nettikäytössä liian suuren tiedoston. Ja esim. TIFF kuva ei näkyisi netissä lainkaan.  Artikkelin otsikkokuva on JPG muotoinen kuten neptunetin lähes kaikki kuvat tai muutettu muista muodoista sellaiseksi.  Klikkaa otsikkokuva kuten muutkin (JPG) kuvat näkyväksi eli alkuperäiseen kokoonsa.  Hiiren oikealla saat selville sen pienikokoisen näyttökuvan sekä alkuperäisen kuvan koon (Kuvan tiedot).

JPG (JPEG)  Joint Photographic Expert Group
Nimi tulee sen kehittäneen ryhmän sanoista.  Tämä formaatti on häviöllinen kuvatiedosto.  Eli pakattu niin, että osa pikseleistä on yhdistetty toisiin samanlaisiin isommiksi kokonaisuuksiksi, jolloin kuvatiedoston koko saadaan pienemmäksi.  Alkuperäiskuvan pakkaussuhde on usein säädettävissä. Sen asettaa laite tai ohjelma, jolla kuva tuotetaan.  Esim. hiukankin kehittyneemmissä kameroissa on kuvatiedoston koon valinta-asetus.  

jpg-kuvan-rakenne

Vieressä pikkukuva – klikkaa näkyväksi – josta näkyy JPGn pikselirakenne.  Tämä on voimakas suurennus otsikkokuvan kodasta, jossa valkoinen alue on JPG tekstin Pn ja Gn väloistä.

JPG kuvan pakkaus on eräänalainen järkiratkaisu.  Se ei sanottavasti huononna kuvanlaatua ellei sitä viedä kovin pitkälle.  Kuitenkin on muistettava, että häviöllisen kuvan kuten juuri JPGn  uudelleen tallentaminen aina samalla hävittää sen sisältöä eli tarkkuutta.  Mitä useampi tallennus uudelleen JPGksi, sitä suurempi huononnus.

Parhaat kuvankäsittelyohjelmat pyrkivät tallentamaan JPG kuvat mahdollisimman pienellä sisällön hävikillä eli vähentämään pakkaamisen vaikutusta.

Tämä tiedostomuoto ei ole aikoinaan kehitetty kuvankäsittelyä varten vaan kohtuukokoisten kuvien säilyttämiseen.  Siinä on pieni koko eduksi kun taas kuvia editoitaessa tarvittaisiin mahdollisimman suuria tiedostoja.  JPG on näiden hyvä kompromissi ja nykykäyttöönkin varsin sopiva tiedosto.  Siitä on muodostunut jonkinlainen standardi koska useimmat laitteet niitä tekevät ja tukevat. Se on myös nimenomaan valokuvien tiedostomuoto.  

Se sopeutuu erinomaisesti myös nettikäyttöön, jossa tiedostojen pieni koko on ratkaisevan tärkeätä.  Tietokone ei pysty liioin toistamaan korkeatasoisia kuvia, jolloin koon hyöty menisi hukkaan ja lisäksi suuret tiedostokoot hidastaisivat netin käyttöä.

GIF Garphics Interchange Format
on myös vanhoja kuvatiedoston muotoja.  Se on 8 bittinen väritiedosto, mikä rajoittaa formaatin värit 256een.  Häviötön pakkaus, käyttää LZW-pakkausta.

Miksi sitten tuollainen muoto kun väritkin vähenevät totutusta 24 bitin 16 miljoonasta (eli TrueColorista)?  Kaikessa ei tarvita suuria väriskaaloja, esim. grafiikassa.  Formaatilla on myös läpinäkyvyyden tuki, joka sekin sopii hyvin grafiikkaan.  Jos tekee tai käyttää harmaasävyisiä kuvia, niin silloinkaan ei suuri väriskaala ole tarpeen.  

haugraafi-gif-kuvana

GIF kuvaformaatti sopii mainiosti grafiikkaan ja animaatioihin.  Vieressä vasemmalla animoitu GIF kuva, tässä lopullisessa koossaan. Tämä kuva ei suurene klikkaamalla. Oikealla on puolestaan tilastograafi, jollaisiin GIFin 256 väriä sopivat mainiosti.  Joskus ne jopa kirkastavat grafiikan värejä.

Vaikka GIF kuvat ovat häviöttömästi pakattuja, niin niiden värirajoitus pitää ne varsin kohtuukokoisina.  Tosin sitten kuvan osien liikkuvuus eli animaatio lisää sen kokoa tapauksesta riippuen voimakkaastikin. GIF kuvat soveltuvat esim. nettikäyttöön.  Lisäksi grafiikkaan, animaatioihin ja erikoistarkoituksiin. Ne eivät ole erityisen sopivia värejä vaativiin valokuviin.

 

PNG Portable Network Graphics
on häviötön formaatti, joka on uudempi ja parempi vaihtoehto GIFille.  Sekin käyttää LZW häviötöntä pakkausta.  PNG tukee sekä 8 että 24 bittisiä värejä kuten JPG.  Se muodostaa kuitenkin hiukan suuremman tiedoston kuin JPG, mikä on kuvien muokkauksessa hyvä asia, mutta vie toisaalta käytössä ja varastoitaessa vastaavasti enemmän tilaa. Varastoitaessa se onkin sopivampi pienemmille kuville.rantakukka-lahtokohta-jpg

Tässä on kolme kuvaa.  Ensimmäinen on Rantakukka, josta on tehty kaksi voimakasta suurennusta.  Niistä vasemmanpuoleinen on JPG kuva ja oikeanpuoleinen PNG.  Jälkimmäisen tiedoston suuren koon takia on kuva tässä sivulla täyskokoinen eli se ei suurene klikkaamalla.  Samoin vertailukuva JPG, vaikka sitä ei koko haittakaan.  Koita suurentaa vertailukuvia selaimesi zoomilla.  Ehkä silloin näkee, että PNG kuva on tosiaan hiukan tarkempi – katso kukan ääriviivoja, mutta ero ei ole merkittävä.

 

rantakukka-b-jpgrantakukka-png-b

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PNG soveltuu myös valokuville sekä nettikäyttöön ja varsinkin sen grafiikkaan.  Se on eniten käytetty häviöttömästi pakattu kuvatiedostomuoto jota selaimet tukevat. PNG tukee myös läpinäkyvyyttä. Sitä vastoin animaatioita se ei ilman erityislaajennuksia tue kuten GIF.

GIF oli jo vanha muoto ja rajoitetun väriskaalan formaatti, PNG uudempi. Jos tirkistellään kristallipalloa, niin voisi ennustaa uuden vähitellen korvaavan vanhan.  Mutta se ottaa oman aikansa ja saattaa vaatia lisää PNGn tunnetuksitekemistä ja sen käytön asiantuntemusta.  

 

TIFF Tagged Image File Format
Sitä voi sanoa joustavaksi kuvatiedoston muodoksi, koska sen pakkaus voi olla häviötön tai häviöllinen. Monet kamerat tuottavat esim. kolmea eri kokoista JPG tiedostoa ja lisäksi TIFF muotoisia. Näistä TIFF kuvat  tarjoavat vähemmän tiedon hävikkiä eli ovat tarkempia kuin JPGt. Kuulostaa hyvältä, mutta jälleen on tiedettävä formaatin rajoitukset.

TIFF kuvat ovat vastaavasti kooltaan suuria.  Jos pakkaus on vielä häviötön, ne ovat hyviä kuvien muokkausvaiheissa, mutta eivät enää niiden säilytyksessä.  Editoitaessa eivät uudelleen tallennukset huononna sen tarkkuutta kuten JPG kuvilla.  TIFF ei sovellu lainkaan nettikäyttöön sillä useimmat selaimet eivät nimittäin sitä näytä.  Sen sijaan se on laajasti käytössä graafisessa teollisuudessa eli kirjapainoissa.


Muut kuvatiedostomuodot

Siinä ne olivat, neljä yleisintä.  Ei niitä paljon ole, joten ei liene vaikeata painaa mieleensä niiden oleelliset ominaisuudet.  Ne tietämällä voi ottaa ja käyttää kuvia haluamallaan tavalla.  Kuvatiedostomuotoja on kuitenkin aika joukko muitakin ja yksi muoto, joka ei oikeastaan ole vielä varsinainen kuvatiedosto.  Otetaan muutama tärkeimmistä ja tuo erikoisuus ensimmäiseksi.

RAW – raakakuvat

Kameran omistat tietävät, että heidän kameransa voi ottaa RAW kuvia eli raakakuvia.  Ammattikuvaajat ja vaativat harrastajat niitä käyttävät, mutta monille RAW on ainoastaan aika tuntematon mahdollisuus kamerassa.  Käyttöä voi rajoittaa se, että tiedosto ei ole vielä kuva, joka näkyisi kuvaamisensa jälkeen ilman järjestelyitä.

RAW on kameran ottama kuva sellaisenaan kaikkineen mitä se näkee ja pystyy toistamaan.  Tiedostokoko on suuri, keskimäärin kolme kertaa suurempi kuin hyvä JPG.  Se on vasta kuvan aihio, joka vaatii jalostamista, että tiedoston sisältämä kuva saadaan näkymään ja esim. muokattavaksi.

RAW ei ole siis vielä kuvatiedostomuoto.  Sellaiseksi se muuttuu kun se käsitellään kameroiden merkkikohtaisella ohjelmalla. Silloin se saa myös päätteen, josta ilmenee mikä se on ja millä tehty.  Esim. Nikonilla otettu ja käsitelty saa päätteen NEF tai NRW, Sonyllä useita ARW, SR2 ja SRF. RAW tunnuksessa pysyy Casio, Epson, Konica ja Panasonic sekä TIFF muotoon tekee Canon ja Kodak, muilla kameravalmistajilla on sitten omansa.

Koska ei ole sovittua standardia RAW tiedostojen muodostamiseksi on kameravalmistajilla omia merkkikohtaisia ohjelmiaan.  Kuitenkin esim. netissä on nykyisin jo useita ohjelmia, joilla voi avata useimpien kameroiden RAW tiedostoja, esim. FastRawViewer

RAW on lyhyesti sanottuna aivan ylivoimainen lähtökohta millaiseen ja miten vaativaan digikuvan muokkaukseen tahansa.  Se on suuri tiedosto, joten sen mahdollinen säilyttäminen tulee ratkaista.  Siitä voi milloin tahansa muokata muiden kuvaformaattien tiedostoja, esim. JPG kuvia.  Sen käyttö on kovasti tottumis- ja mielipidekysymys taustana kuvien lopullinen vaativuus ja käyttö.  Siksi se ei pysty kaikkia koskaan houkuttelemaan, kun taas käyttäjät eivät tule toimeen ilman sitä.

JPEG 2000 (JP2-JPX)
on JPGstä kehitetty tiedostomuoto, joka voi olla häviötön tai häviöllinen.  Formaatti on harvinainen ja käytössä vain erikoistarkoituksissa kuten ammattimaisessa elokuvien editoinnissa.

BMP (DIB) Bitmap grafhic files
on Microsoftin kehittämä yleensä pakkaamaton ja häviötön tiedostomuoto.  Windowsin ja OS/2 lisäksi sitä käytetään myös muissa ohjelmissa. Sen suurikokoiset eli paljon kuvainformaatiota sisältävät tiedostot vievät paljon tilaa. Jotkin ohjelmat kuten esim. PrintScreen tai kuvankäsittely voivat tuottaa BMP tiedostoja – sanoisiko työtiedostoiksi – jos niin sen säädössä valitsee.  Nämä bittikarttatiedostot sitten yleensä muokataan muiksi formaateiksi. Vaikka se perusmuodossaan näkyy eri ympäristöissä niin sillä ei ole suuren kokonsa takia kuitenkaan juuri laajempaa käyttöä.  Nettikäytössä BMP latautuu hitaammin kuin moni muu ja sen lataus tapahtuu muista poikkeavasti alhaalta ylöspäin.

Kuvankäsittelyohjelmien kuvamuodot
Jotkin vaativista kuvankäsittelyn ohjelmista (kuten videopuolellakin niiden vaativat editorit) käyttävät omia kuvien työtiedostoja. Niillä muokataan ja niistä muodostetaan lopulliset kuvatiedostot.
Tällaisia on esim. Adobe PhotoShopin PSD ja Corelin Paint Shop Pron PSP.


Kuvatiedostojen perusjako: bittikarttamuotoiset ja vektorigrafiikka

Emme ottaneet tätä perusjakoa artikkelin alkuun sekoittamaan muutenkin hiukan kirjavaa kuvamaailmaa. Tavallisessa kuvien käytössä ovat bittikarttamuotoiset eli pikseleistä koostuvat kuvamuodot tärkeimpiä.  Vektorigrafiikka on tietokonegrafiikkaa. Sen tiedostot muodostuvat erilaisista koordinaateista ja matemaattisin toiminnoin syntyvistä peruselementeistä.  Kaikki vektorigrafiikka tulee rasteroida, että se näkyisi digitaalisissa näytöissä. Näiden kuvatiedostojen suurentaminen eli skaalaaminen ei tee niitä epäteräviksi kuten bittikarttamuotoisille tapahtuu.  Ne eivät rakenteensa ansiosta sovi digimuotoisiin valokuviin vaan ovat nimenomaan graafisen käyttöön tarkoitettuja.


Kuvien avaaminen ja muuntaminen

Kun kuvatiedostoja on paljon, niin mitä tehdä jos törmää sellaiseen jota ei saa auki tai ei tiedä mikä se on?  Silloin voi käyttää tätä netin palvelua:  OpenWith.org    Neptunetissä sen käyttöä on selostettu -> täällä

Kuvatiedostoja voidaan muuntaa formaatista toiseen.  Tämän tekevät useimmat kuvamuokkausohjelmat sekä kunnolliset kuvien katseluohjelmat. Jälkimmäisiä esitellään tarkemmin artikkelissa  -> Kuvien katseluohjelmat.  Niitä voi muuttaa toisiksi myös netissä online muuntimilla, esim. Free online file converter.


Vinkkejä kuvien käyttäjille

  • Muista, että aina kun tallennat uudelleen JPG kuvan niin sen laatu heikkenee.  Vältä käsittelyn ja käytön välitallennuksia.
  • Mikä on olemassa olevan digikuvan tiedostomuoto?  Sen saa selville oman koneen kuvien kodalla hiiren oikealla ja Ominaisuudet.  Netissä olevasta kuvasta puolestaan niin ikään hiiren oikealla ja Kuvan tiedot.
  • Kameroissa ja kuvia tekevissä ohjelmissa on säätöjä, millaiseen kuvamuotoon halutaan tallentaa.  Ja usein myös millä tarkkuudella. Käytä hyväksesi näitä valintoja, oletusarvot eivät ole parhaita kaikkeen käyttöön.
  • Suosi esim. PrintScreen, kuvankäsittelyn ohjelmilla tai skannereilla tallennettaessa PNG muotoisia kuvia, jos haluat kohtuukokoisia totutun JPGn lisäksi.  PNG kuvat ovat pakkaukseltaan häviöttömiä.  Siten tekemäsi kuva sisältää enemmän informaatiota ja on paremmin edelleen muokattavissa.


Skannerien, kuvankäsittelyn, PrintSreen ja muiden ohjelmien tuottamat kuvat

Aina kun puhutaan kuvamuodoista, niin jotenkin itsestään niiden käsittely painottuu kameroiden kuviin ja kuvalaatuihin. Niin tässäkin artikkelissa.  Asia on siten korjattavissa, että laaditaan erikseen oma artikkelinsa ohjelmien tekemistä kuvista neptunettiin.  Se ei valmistu vielä lähiaikoina, mutta tulossa on. (Seuraa saittia.)

 


Linkit sisältyvät artikkeliin


Hyvä tietää myös näistä

 

Kuvien katseluohjelmat

Kuvankäsittelyohjelmat valintaopas

Näytön kalibrointi – osa 2

Tulostimen värien kalibrointi

Valokuvien organisointi – kuvat järjestykseen

Mistä ja miten saa tietoja kuvista – EXIF tiedot

 

 

 


 

Share

Tagit: , , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun joulukuu 20, 2016

 

 

Neptunet kiittää jäseniään ja lukijoitaan luottamuksesta. Se teki mahdolliseksi sivuston vilkkaan kasvuvuoden.

Teille kaikille rauhallista joulua ja oikein hyvää uutta vuotta 2017


Muista niitä, jotka joulunakin voivat olla yksinäisiä.  Heidän muistamisensa ja ihmisten läheisyys on paras lahja minkä voimme tarjota.

 

 

 

 

Share

Tagit: