Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli

 

Parempia kuvia? Ainakin helpommin ja mukavammin

 

Pitkiin aikoihin ei Neptunetissä ole ollut minkäänlaista kevennystä – elleivät lukijaa vähemmän kiinnostavat artikkelit ole sitten sellaisia. Tämäkään ei ole kevennys, mutta valokuvauksen vinkit eivät ole mitenkään vakavia asioita. Niitä voidaan tarkastella kevein mielin ja syksyn masennuksia ehkäisevästi. Voi lukea vaikka valokuvaus ei niin kovasti kiinnostaisikaan.

 

Tarinoinnin myötä tässä tarkastellaan kolmea asiaryhmää; kuvamuotoja – vaaka- ja pystykuvia – itselaukaisimen käyttöä ja zoomia. Aloitetaan vanhalla aikoinaan jo Neptunetissä nähdyllä kuvalla, jossa musiikkia rakastava hiiri haluaa palkita levyltä kuuluvan laulajaihanteensa. Tässä kuva artikkelin otsikkokuvana, klikkaa se näkyväksi kuten artikkelin muutkin kuvat. Aikaisemmin ei vain puhuttu, miten kuva on syntynyt.

 

Vaaka- vai pystykuvia?

Nopeasti katsoen saattaisi ehkä luulla, että kuva on otettu jossakin hyvissä studiomaisissa olosuhteissa. Onhan kuvassa näkyvä valon suuntakin hiukan poikkeuksellinen siihen nähden, mitä se yleensä kuvissa on. Tässä valo ei tule suoraa kuvaajasta/katsojasta päin. Otos on tehty kaikkea muuta kuin hyvissä olosuhteissa. Nappasin sen mökillä. Kuvassa näkyvä tumma alusta esineille on mökin kuistin penkkiä. Muistan miten piti odotella sopivaa säätä ja valaistusta aivan kuin elokuvantekijät. Valon halusin tulevan juuri kuvassa näkyvästä suunnasta.

Muita ongelmia oli se, että kuistilla oli kaikenlaista roinaa lähes joka paikassa. Eikä siihen saanut tietysti tulla moista näkymään. Kuvan muoto oli alun perin aivan selvä; sen tuli olla vaakakuva, koska kaikki muutkin vastaavat kuvat Neptunetissä ovat vaakakuvia. Pystykuva olisikin tuonut myös ne roinat näkymään, mutta vaaka-asetus rajasi ne sopivasti pois.

On hyvä muistaa, että kaikista pystykuvista ei saa rajaamallakaan käyttökelpoisia vaakakuvia. Selvästi nämä asia tulee esille kuvattaessa esim. jotakin esinettä, jonka haluaa kokonaan kuvaan. Vastaavasti vaakakuvasta voi saada pystykuvan, mutta aina sekään ei ole varmaa. Esimerkiksi jos otsikkokuva rajattaisiin pystykuvaksi jäisi jotakin oleellista pois.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä toinen esimerkki yllä vasemmalla.  Siinä on mannekiinimme, joka haluaa näyttää uuden hienon sadetakkinsa. No, tämä mannekiini ei varmasti panisi pahakseen, vaikka rajaisimme pystykuvaksi muutettaessa osan kuvasta poiskin, kuva vieressä oikealla. Siinä ei sitten kuitenkaan näkyisi enää oikein mannekiinia eikä sadetakkiakaan.

Olen huomannut, että monet kuvaajat ottavat mieluiten vaakakuvia ja jotkut suosivat pystykuvia. Sehän on ihan makuasia. Mikä vain tuntuu mukavammalta. Kuvien jälkikäyttö sitten ratkaisee, mikä olisi paras kuvamuoto. Sen jättäminen myöhemmän kuvankäsittelyn varaan ei ole paras vaihtoehto, mutta kylläkin usein ainoa. Jos haluaa ennakoida, kumpaa muotoa aikoo käyttää, niin kannattaa suoraa kuvata siihen. Esim. otettaessa kuvia, joka soveltuvat myös stil-kuviksi videoihin, tarvitaan vaakakuvia. Joinkin julkaisuihin tarvitaan ehkä puolestaan pystykuva – jos nyt teet vaikka siihen kansikuvaa.

Monet miehet käyttävät sekä vyötä että henskeleitä. Ehkä kuviakin voi ottaa kameralla ja kännykällä sekä vaaka- että pystykuviksi kun ei tiedä mihin niitä tarvitaan.

 

Itselaukaisin raksuttamaan

Niin kameroissa kuin puhelimissakin on itselaukaisin. Jos ei ole sitä käyttänyt löytyy se tietysti laitteen ohjeista ja kameroista usein myös jokin napin takaa. Puhelimien Kamera-asetuksista löytyy myös itselaukaisimen asettaminen esim. kohdasta Ajastin. Vieressä kuva puhelimen kameran (Samsung) ajastimesta. Se on normaaliasennossa Pois ja taulukosta voi valita sopivan ajastuksen pituuden.

Itselaukaisimen alkuperäinen tarkoitus on ollut viivyttää laitteen kuvanottoa niin, että myös itse kuvaaja pääsee kirmaisemaan mukaan kuvaan. Tietysti se toimii yhä tälläkin tavalla, vaikka puhelin tuskin on missään jalustassa. Mutta kiireisenä aikanamme on tullut esille toinenkin mahdollisuus; sen käytöllä voidaan kuvattaessa tehokkaasti estää laitteen tärähtäminen.

Juu, kuvaajan käsihän on vakaa kuin huppuampujan. Kumma kyllä siitä huolimatta toi laukaisimen painaminen voi täräyttää kameraa ja tehdä kuvasta epätarkan. Kiireessä voi sitten olla muutakin söhellystä ja käsien tärinää tai toisten tuuppimista. Kun laittaa itselaukaisimen päälle kuuluu hetken rauhoittavaa surinaa ja klik, kuva syntyy laukaisimen painalluksen täräyttämättä.

Muinoin tärähtäneiden kuvien ottaminen oli harmillinen kustannustekijäkin. Kun kuva tuli negatiiville tai diaksi, niin niiden materiaalit ja kehittämiset piti aina maksaa. Nyt digiaikana ei tarvitse ajatella materiaalin ja kuvien valmistuksen hintoja, mutta kylläkin usein ajankäyttöä. Onko aikaa tarkistaa laitteesta, että kuva on onnistunut? Ja sitten kuvata uudelleen. Ellei siten kuvaa suuren määrän otoksia toivoen, että kyllä niistä jokin on ihan skarppikin.

Kuvien tärähtämistä voidaan estää käyttämällä itselaukaisinta/ajastinta.

 

Zoomaten kohde näkymään

Zoomeja on laitteissa kahta eri perustyyppiä; optisia zoomeja sekä digitaalisia eli sähköisiä zoomeja. Yleistetään niin, että optiset zoomit ovat yleisiä kameroissa ja digitaaliset kännyköissä. Näistä optinen zoomi on sikäli parempi, että se piirtää mahdollisimman tarkan kuvan. Digitaalinen zoomi lisää aina kuvakohinaa eli vähentää sen tarkkuutta, joskus merkittävästikin.

Niinpä kameroiden etuna on juuri tuo mahdollisimman hyvän laadun säilyttävät ja varsin tehokkaat zoomit. Kirjoittajan puhelimen kamerassa on 4 kertainen elektroninen zoomi. Compact-kamerassani se on peräti 30 kertainen. On selvää, että tuolla 30 kertaisella pääsee lähelle varsin kauaskin. Vastaavasti tehokkaat optiset kameroiden zoomit vaativat monimutkaisia liikkuvia linssirakenteita, jolloin kamerat ovat vastaavasti painavampia, aivan eri luokkaa kuin kevyet ja taskuun mahtuvat kännykät.

Vanha klassinen sanonta zoomista viittaa sen vaihtoehtoon: Korvaa se jalkazoomilla. Eli liiku kameran kanssa tarpeeksi lähelle, niin jep, siinähän se on kohde aivan sopivan kokoisena. Tämä sääntö vain ei ole aivan yleispätevä. Tuollahan näkyy uivan joutsen jonkin matkan päässä järvellä. Se pitäisi kuvata, mutta jalkazoomi sinne ei taida oikein onnistua. Eikä monessa muussakaan paikassa.

Otetaan tähän yksi kuvapari esimerkiksi, klikkaa nämäkin paremmin näkymään. Kuva vieressä vasemmalla on otettu ilman zoomausta silloisella kamerallani, jossa oli tehokas 18 kertainen zoomi. Siinä on kuva Espoossa olevasta puistosta. Jos oikein tarkkaan siristää silmiään ja korjaa silmälasien asentoa ja ehkä vielä zoomaa hiiren pyörällä kuvaa suuremmaksi voi kuvassa nähdä jokin linnun tapaisen koivun juurella.

Kun sitä lintua aikoinaan silmin katseli, niin oudoltahan se näytti. Se oli kuin mustaratas, mutta pääpuoli oli valkoinen. Pitihän siitä kuva ottaa. Onhan noita albiino lintujakin, mutta ei ole ennen kohdalleni tällaista sattunut. Käytin seuraavaksi kameran 18 kertaista zoomia. Se vei jo siksi lähelle, että näki selvästi, millainen se lintu oikein oli.

Myöhemmin lähetin kuvan siitä BirdLife Suomelle. Tämä kuva on edelleen rajattu ja vieressä alimpana. He kiittivät kuvasta ja totesivat kuten tiesin odottaakin, että kiva mustarastas yksilö, mutta ei kovin harvinainen kuitenkaan. No, minulle oli, enkä sen jälkeenkään ole sellaista missään nähnyt.

Minkälaisia zoomeja me sitten tarvitsemme? Se riippuu aivan siitä, mitä kuvaamme ja mitä siltä vaadimme. Kirjoittaja ei tulisi toimeen ilman kameraa zoomeineen eikä ilman kännykkää sen ominaisuuksineen. Kun tässä itse kukin tavoittelee erilaisia mukavuuksia, niin laitteet zoomeineen tuovat niitä osaltaan. Mukavampi kävellä vaikka huvikseen kuin laite kädessä sinne tänne kuvauskohteita tähtäillen. Hyvä on pitkiä zoomeja käytettäessä muistaa, että silloin tarvitaan sitä ampujan käden vakautta. Tai sitten jalustaa tai muuta tukea.

Kuvista kiinnostuneille on syksy ja talvi hyödyllistä aikaa. Silloin laitetaan kuvat kuntoon, päivitetään kuvaohjelmat ja hyvät kuvat jakoon. Jaa että pitäisi organisoida kuvat paremmin löytymään. Niin tietysti, jos nyt vain aikaa on.

Tässä vielä vinkkejä salaman käytöstä -> Milloin käyttää salamaa ja milloin ei.  Kuvauksellista syksyä!

 

 

 

Linkkejä kuvia käsitteleviin juttuihin ja vinkkeihin

Kuvien organisointi – kuvat järjestykseen

Kuvien katseluohjelmat

Kuvankäsittelyohjelmat -valintaopas

Kuvien EXIF tiedot – tietoa kuvista

Kuvat tai kuvia kadonnut

 

 

Tagit: , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli

 

Ohjauspaneeli  keskeinen Windowsin tietolähde ja ongelmien selvittäjä

 

Windowsin ohjauspaneeli on kokoelma erilaisia tietolähteitä ja toimintoja. Jos ongelmia havaitaan, tulee yleensä asiaa myös ohjauspaneeliin. Lisäksi siellä on suuri määrä muita hyödyllisiä ja usein välttämättömiä toimintoja. Siellä on myös suuri määrä kuvakkeita, joihin useimmilla meistä ei tule koskaan asiaa. Tässä katsotaan tarkemmin, mitä kaikkea ohjauspaneeli meille tarjoaa ja mitä sieltä erityisesti voisimme tarvita.

 

Windows 8 asti ohjauspaneeli on ollut yksiselitteinen; siinä on ollut vain yksi oletusarvoinen asetus, eli kaikki näkivät sen suunnilleen samoin. Win 8 lähtien on ohjauspaneelin rakennetta pyritty uudistamaan siten, että siitä saa ilman erillistä säätöä toimintojen ryhmitellyn rakenteen. Samalla Microsoft toi toisenkin toimintojen laajan säätely- ja ohjausjärjestelmän – Windowsin asetukset.

Artikkelin otsikkokuvassa on perinteinen kaikki kohteet näyttävä ohjauspaneeli. Se voi olla eri Windowsin versoissa ja eri koneissa hiukan erilainen, mutta pitkälle juuri tällainen. Kuva on napattu Win 10 ohjauspaneelista. Klikkaa otsikkokuva kuten muutkin artikkelin kuvat paremmin näkyviksi.

Win 8 aikoihin siis ohjauspaneeli muuttui. Microsoft teki siitä mielestään nykyaikaisemman tuomalla ryhmittelemänsä rakenteen oletusarvoiseksi eli juuri sellainen versio tulee näkymään uuteen Windowsiin. Tämä jaottelu näkyy tässä vieressä olevasta kuvasta.

Kun ohjeissa viitataan johonkin ohjauspaneelin toimintoon, niin saattaa olla, että sitä joutuu etsimään sitten noista ryhmitellyistä elementeistä. Mutta kätevämpi tapa on muuttaa näkymä perinteiseksi eli Näytä kaikki kohteet sisältävä luettelo. Muuttaminen tapahtuu klikkaamalla ylhäällä oikealla olevaa sinisellä merkittyä kohtaa Ryhmittely. Siitä valitaan sitten Suuret kuvakkeet tai Pienet kuvakkeet, suuret ovat ne perinteiset. Ryhmittelyn muuttaminen näkyy myös kuvasta.

Otsikkokuvassa on Win 10 ohjauspaneelin näyttö kaikkine suurine kuvakkeineen. Jos ohjauspaneelin Kansion asetuksissa on säädetty, että kansionäkymät säilyvät suljettaessakin, niin muutos kaikkien kuvakkeiden näkymään jää pysyväksi.

 

Tärkeät ja vähemmän tärkeät

Mitä toimintoja sitten ohjauspaneelissa on? Ovatko ne kaikki tärkeitä vai vain jotkin niistä? Tässä ryhmittelemme kohteet niiden käytännön tarpeen ja merkityksen kannalta eli eri tavalla kuin Microsoft. Erittely ei ole missään kohdissa tärkeysjärjestyksessä, sillä se riippuu siitä mitä toimintoja tai tietoa kukin käyttäjä tarvitsee.

 

Tietoa ongelmiin ja koneen toiminnasta
Alussa jo todettiin, että ohjauspaneeli on yksi tärkeimmistä kohteista, jota tarvitaan ongelmia ilmaantuessa. Siellä on joukko toimintoja, joista saa käyttökelpoista tietoa virheiden korjaamiseen.

Tällaisia informaation antajia ovat etenkin Valvontatyökalut, Laitehallinta ja vaikka Laiteet ja tulostimet. Valvontatyökaluihin kuuluu suuri joukko eri välineitä, joista kuva vieressä vasemmalla. Oleellinen tietolähde häiriöiden selvittämisessä on Tapahtumienvalvonta. Siitä on neptunetissä tarkempi selostus –> täällä.

Laitehallinta on useimmille käyttäjille tuttu paikka, kuva vieressä oikealla. Kuten nimi osoittaa siellä ovat tiedot laiteiden toiminnasta ja merkinnät, jos jonkin kohdalla on ongelmia. Sitä tarvitaan kun poistetaan tai päivitetään laitteita, esim. uusimalla näytönohjain tai päivittämällä ääniajuri. Näytönohjaimen ajurin päivittämisestä on kerrottu -> täällä.

Laitteet ja tulostimet näyttää tietokoneen laitteet, joista varsinkin tulostin on merkittävä osa. Täällä määrätään mm., mikä tulostin on oletusarvoinen, jos niitä on useita.

 

Toimivatko ohjelmat ja järjestelmä

Näiden tärkeä tieto- ja säätämisen lähde on Ohjelmat ja toiminnot. Sieltä näkee, mitä ohjelmia koneessa on. Softat, joita ei enää tarvitse kannattaa aina poistaa. Poistaminen tapahtuu tässä kohdasta sekä myös ohjelmia poistavien muiden softien avulla.

Toinen tärkeä ohjelmien, tässä tapauksessa käyttöjärjestelmän, tietolähde on ollut Win 7 asti Windows Update. Siitä saa kätevästi tietoja Windowsin päivityksistä, niiden onnistumisista ja voi tehdä tärkeitä tai muuten hyödyllisiä päivityksiä. Sen jäkeen uusimmissa Windowseissa käyttäjien mahdollisuudet vaikuttaa järjestelmän päivityksiin rajoitettiin ja koko toiminto poistettiin Ohjauspaneelista. Tämän artikkelin lopussa on linkkejä uudempien Windowsien päivityksiin.

Palauttamien, kuva vieressä, eli järjestelmän palauttaminen saattaa olla tärkeä korjaustoimenpide, jos uusi ohjelma tai ajuri on aiheuttamassa häiriöitä. Järjestelmä palautetaan johonkin aikaisempaa ajankohtaan, jolloin häiriötekijää ei ollut. Mikä on palautuspiste ja miten se toimii on kerottu -> täällä.

Otetaan tähän ryhmään vielä Oletusohjelmat, joka on ehkä tuntemattomampi paikka. Mitä merkitystä sillä? Tämä on kohde, jos haluaa asettaa jonkin ohjelman oletusohjelmaksi eli saada sen avautumaan suoraa ensimmäisenä esim. joukosta samantapaisia ohjelmia, tarkemmin -> täällä.

On näitä muitakin, sellaisiakin, jotka riippuvat siitä mitä ohjelmia koneeseen on asennettu. Esim. Javaa tarvitsevat koneet saavat siitä kuvakkeen Ohjauspaneeliin. Tästä kuvakkeesta pääsee sitten esim. päivittämään Javan uuteen versioonsa, joka onkin tarpeen silloin tällöin. Javasta tarkemmin -> täällä.

Vähemmän tärkeä ei ole myöskään kohta Varmuuskopioi ja palauta. Siellä määrätään, miten varmuuskopiointi tapahtuu, minne ja milloin. Jos varmuuskopiointia ei ole ajastettu on muistettava käydä se tekemässä se täällä – tai sitten muulla tavalla.

 

 

 

Näitäkin voi tarvita tai kokeilla

Jos on epävarma siitä riittävätkö koneen muisti ja muut ominaisuudet, niin tarvitaan Resurssienvalvontaa. Tämä kohde ei valitettavasti ole suoraa kuvakkeena Ohjauspaneelissa, mutta sen kautta sinnekin päästään. Yksi tie on Ohjauspaneeli – Suorituskykytiedot ja työkalut – Lisätyökalut – Resurssienvalvonta, polku tänne näkyy kuvasta vieressä vasemmalla. Koneen tehojen toteamista on selostettu tarkemmin -> täällä.

Myös Windows pyrkii osallistumaan vikojen ja häiriöiden paikallistamiseen ja korjaamiseen. Sitä varten on Ohjauspaneelissa kohta Vianmääritys, kuva oikealla. On selvää, että tämä ei pysty johtamaa kaikkien vikojen jäljille, mutta sitäkin kannattaa kokeilla. Neptunetin sisällöstä merkittävä osa keskittyy juuri vikojen etsintään ja korjaamiseen. Hyvä opastus vikoihin sisältyy sivuston aina näkyvän pääsivun keskipalstan laatikosta: Löydä aiheet avainsanoista. Siitä pääsee eteenpäin sen mukaan mikä voisi olla häiriön syy tai taustalla. Jos ei oikein tiedä mistä vikaa voisi hakea, niin sieltä löytyy vaikka -> Diagnoosiohjelmat.

Tässä sivustossa ovat vikojen korjaamisen suosittuja kohteita mm.:
Tietokoneen osien testaus
Tietokone ei toimi – voiko tämän korjata
Windows ei käynnisty

 

Tietyissä asioissa tärkeäksi voi osoittautua myös nämä

Äänet – jos ääniä tai niiden tasoa pitää säätää
Käyttäjätilit – kun käyttäjätileissä on ongelmia tai muutokset ovat tarpeen
Verkko ja jakamiskeskus – jos nettiyhteydessä on ongelmia tai siihen on tehty muutoksia

Eikö olekin aika monipuolinen tieto- ja säätölähde tuo Ohjauspaneeli? Vaikka edellä ei ole ihan kaikkia toimintoja edes mainittu. Kaikki sen kohteet eivät ole aivan yksinkertaisia käyttää tai tulkita.  Siksi tässäkin artikkelissa opastusta käytön lisätietoihin.  Mitä ahkerampi tietokoneen käyttäjä tai virittelijä, sitä useammin sinne tulee asiaa, yleensä aivan huomaamattakin. Niille jotka Ohjauspaneelia tuntevat tarvitsevansa on hyödyllistä kiinnittää sen linkki tehtäväpalkkiin, vaikka sinne pääsee toki muutakin kautta. Tai vaikka omaksi tiileksi Win 10 aloitusnäkymään.

Vioista ja häiriöistä puhuttaessa: Aina käsillä oleva kätevä ratkaisu on kysyä kommenttina tai Neptunet foorumissa.

 

 

Lisää tietoja vikojen selvittämisen tavoista

Windows 10 päivitys

Sähköposti – ohjelmat ja käyttö

Modeemi – sen toiminta ja vikojen korjaus

Windowsin varmuuskopiointi

Netti ei toimi – opas

 

 

 

Tagit: , , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun syyskuu 10, 2018

 

Monia mahdollisuuksia tehdä etikettejä ja käyntikortteja

 

 

Etikettejä tarvitaan useinkin. Ja käyntikortit ovat kaikille hyödyllisiä. Yksinkertaisimmillaan etiketti on vaikka maalarin teipin palaseen kirjoitettu tieto säilytysastian sisällöstä; Omenahilloa 2018. Mutta on monenlaisia etiketin tarpeita, muitakin kun ruoka-aineita. Ja tuo omenahillokin voi muuttua toisen tyyppiseksi, jos valmistamme sitä enemmän muillekin jaettavaksi, vaikka: Niittyniemen perinteinen omenahillo 2018 kertoo mistä on kyse. Käyntikorttien tekeminen tapahtuu samoilla välineillä ja ohjeilla, tulostusmateriaali vain voi olla erilainen.

 

Aika pitkälle ratkaisee etiketin käyttö miten vaativa, edustava, kekseliäs tai muuten persoonallinen tarvitaan. Jos se liittyy omiin harrastuksiin, niin voi lähteä suunnitteleman ja tekemään sitä varten harrastusta arvostavan etiketin. Jos askartelee hienon videon jaettavaksi muillekin, niin mikä olisikaan paremmin asiaan sopiva kuin sitä varten tehty DVD-kotelon tai levyn etiketti.

Muualla maailmassa ymmärretään etiketillä (label) useinkin osoitetarroja tai –lappuja, joita siellä harrastetaan. Meillä etiketeillä tarkoitetaan varsin erilaiseen käyttöön sopiva tunnuksia. Samoin niitä valmistetaan vaikka millä tavalla; yksinkertaisista teipeistä ja liimalapuista hienoihin koristeltuihin tarraetiketteihin. Vastaavasti niitä voidaan tehdä monella eri tavalla. Tässä kerrotaan lähinnä tietokoneella printtaamalla tehtävistä.

Siihenkin on monia eri mahdollisuuksia, varmasti useampia mitä olet ajatellutkaan. Etikettejä voidaan tietysti tehdä vaikka vain yksi ainoa kappale. Mutta yleensä tavoitteena on tehdä niitä samalla useita eli monistaa se. Ohjelmia joilla etikettejä voidaan suunnitella ja printata on myös toliminnoiltaan varsin erilaisia, myös maksuttomista maksullisiin. Kaikki vaativimmat ja useat muut soveltuvat myös käyntikorttien tekemiseen.

 

Etikettejä tai käyntikortteja tekstinkäsittelyohjelmilla

 

Aloitetaan varteenotettavalla ja edullisella tavalla, tekstinkäsittelijöillä. Useilla niistä voidaan tehdä taulukkomuotoon haluttuja tekstejä, mahdollisesti liittää kuvakin, ja printata lopputulos paperille tai tarra-arkille.

Esimerkiksi maksuttoman toimisto-ohjelman lippulaiva ja sen tekstinkäsittelijä LibreOfficen Writer tekee niitä. Tässä on ohje etikettien ja käyntikorttien tekemisestä -> Osoitekorttinen ja käyntikorttien laatiminen ja tulostus.  (Kuten jo alussa kerroin, muualla etiketit ovat useinkin osoitekortteja.) Niitä voidaan siis tehdä sen taulukkosysteemeillä, mutta satavissa on netistä myös erityinen lisäosa Extensions – Templates sivuilta LabelsSiitä on vieressä kuva, klikkaa se kuten muutkin kuvat näkyväksi.

Mahdollisesti koneessasi oleva jokin muukin tekstinkäsittelijä tekee taulukoita ja niihin tekstejä. Tarkista. Myös Microsoftin Office tekee niitä ja ohjeita on netissä.

 

 

Etikettejä tai käyntikortteja GIMP kuvankäsittelyllä

Etikettejä voidaan tehdä myös parhailla kuvankäsittelyohjelmilla kuten GIMP. Se on vapaan koodin maksuton huippuluokan kuvankäsittelijä. GIMPiä avustavat lukuiset lisäkkeet, joihin kuuluu myös etikettien teko. Siihen pääsee tästä -> GIMP Plugin Registry GIMP labels. Myös tällä lisäkkeellä -> G’MIC plug-in for GIMPNämä sisältävät suuren joukon editoinnin työkaluja, joilla voi tehdä suorastaan ammattimaista jälkeä.

 

 

Tässä kuva GIMP labels lisäkkeen lataussivusta.

 

 

 

 

Avery – perinteinen, erikoistunut

Avery on tuttu kaupoista saatavista valmiista tarra- ym. etiketeistä. Niiden lisäksi on se on perinteinen ja suosittu ohjelma, jolla voidaan tehdä niin etikettejä kuin käyntikorttejakin. Tietysti sen ohjelmilla onnistuu myös printtaus Averyn valmiille etikettipohjille.

Tarjolla on kaksi eri tapaa tehdä etikettejä ja käyntikortteja: Averyn online palvelu sekä koneeseen asennettava ohjelma. Näistä yhtiö itse pitää etusijalla online systeemiään mikä onkin ehkä tehokkaampi kuin koneeseen asennettava. Tällä jättifirmalla on myös hyvin toimiva asiakaspalelu, vaikka sen desing-palvelu on maksutonta. Sieltä saa tietoja sekä neuvoja ongelmatapauksiin.

 

Vieressä vasemmalla kuva Averyn pääsivulta, josta pääsee online palveluun sekä saa Windows tai Mac koneeseen asennettavan suunnittelu- ja tulostus ohjelman. Kuva oikealla kun pääsivusta ottaa esille kohdan Labels.

 

 

Avery pääsivu – online palvelu ja koneeseen asennettava ohjelma

Avery help sivut

 

 

Muita etikettien ja käyntikorttien tulostusohjelmia

 

Näitä koneeseen ladattavia ohjelmia on varsin erilaisia, maksuttomia ja maksullisia. Myös online palveluita on useita, mutta ne lienee hinnoista päätellen tarkoitettu ammattikäyttöön.

Paper Label Maker
on yksinkertainen ja helppokäyttöinen etikettien teko-ohjelma.

Paper Label Maker tiedot ja lataus

Label Printer
on oikea ohjelma, jos haluaa portable ohjelman. Sitä ei siis tarvitse asentaa koneeseen, voidaan käyttää suoraa ladatusta tiedostosta tai asentaa muistitukulle.

Laber Printer tiedot ja lataus

Krita

on tunnettu ja suosittu printtien suunnittelu ja tulostusohjelma. Tämä vapaan koodin ohjelma on edellisiä huomattavasti monipuolisempi. Krita on saatavissa myös portable versiona.

Krita tiedot ja lataus

Krita Portable tiedot ja lataus

Business Card Maker
on käyntikorttien pelkistetty teko-ohjelma. Sivustolta saa myös maksua vartaan aivan valmiiksi painettujakin.

Business Card Maker tiedot ja toteutus

NCH Disketch CD/DVD Label Maker for Windows
on erikoistunut DC/DVD etikettin teko-ohjelma, joka on maksuton yksityiseen käyttöön.

NCH Disketch CD/DVD Label Maker for Windows tietoja ja lataus tältä sivulta

 

 

Maksulliset monipuoliset printtien suunnittelu ja tulostusohjelmat

 

Niitä on esitelty neptunetissä artikkelissa -> Parhaat printtausohjelmat – printtaa ammattimaisesti Tässä vieressä kuva Prtint Shop ohjelmasta, jolla voi tehdä etikettien ja käyntikorttien lisäksi kaikkea muutakin mihin kotiprintteri pystyy.  Print Shopissa on etikettien ja käyntikorttien teko pitkälle automatisoitu;  yhdestä mallista koko arkki kerralla.

 

 

 

Hyvä tietää myös näistä

Kuvien kaksoiskappaleiden poistaminen

Kuvat tai kuvia kadonnut

Kuvankäsittelyohjelmat valintaopas

Kuvien katseluohjelmat

 

 

Tagit: , , , , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun elokuu 19, 2018

 

Millaiset tekniset ominaisuudet kotitietokoneella tulisi olla

 

Usein kuulee valitettavan, että kone ei toimi.  Sillä ei voi tehdä kaikkia tarvittavia asioita ja videot tai pelaaminen ei suju kunnolla. Varsinkin tablettien käyttäjät ovat ihmetellet niiden toimivuutta.  Koneessa ei välttämättä kuitenkaan ole mitään vikaa.  Toimimattomuuteen tai häiriöihin voi olla kaksi syytä:  koneessa on auki liikaa ohjelmia tai koneen tehot eivät riitä siihen mitä tarvittaisiin.  Paljonko tehoja sitten tarvitaan?

 

Tietokoneen tehovaatimus riippuu siitä, millainen kone on ja mitä sillä tehdään.  Kaikki tiedämme, että esim. pelaajien vaatimukset koneen tekniikalle ovat erilaiset kuin tavallisilla kotikoneen käyttäjillä.  Puhutaankin pelikoneista. Mutta kun emme ole varsinaisia pelaajia, niin miten silloin?

Koneiden minimivaatimuksista puhutaan mm. Microsoftin eri järjestelmien ohjeissa.  Se on tietysti yksi lähtökohta, että käyttöjärjestelmä yleensä toimii hyvin koneessa.  Nämä minivaatimukset eivät kuitenkaan ole kovin ihmeellisiä.  Kaikki uudet koneet täyttävät ne helposti ja niihin voi törmätä vain vanhoja koneita uusilla Windowseilla päivitettäessä.  Esimerkiksi Windows 10 minimivaatimukset -> tässä.

 

Sulje auki olevat ohjelmat joita ei tarvita

Ennen kuin etsimme sopiva tehoja koneeseemme, niin katsotaan sen käyttötilannetta.  Esimerkiksi iPadissa eivät ohjelmat erikseen sammu, vaan ovat päällä vaikka niitä ei käyttäisikään.  Jos tabletissa – tai missä tahansa koneessa – on useita samanaikaisesti auki olevia softia, niin ne kuormittavat koneen tehoja.  Jos sitten pitäisi suoratoistaa eli striimata videota netistä tai pelata jotakin, niin kone saattaa takerrella tai lakata toimimasta.   

Neuvo on selkeä ja yksikertainen: Aina kannattaa sammuttaa ohjelmat, joita ei käytä eikä pitää muutenkaan auki useampia kuin juuri tarvittavia ohjelmia.  Esim. selaimet kuormittavat konetta selvästi.  Varsinkin jos aikoo tehdä jotakin missä tehoja tarvitaan, niin sammuta tarpeettomat.

Tästä eli tarpeettomien sammuttamisesta iPadissa on vieressä kuva, klikkaa näkymään.

 

Kannattaa muutenkin vättää erilaisten ohjelmien keräämistä tietokoneeseen sen kovalevylle (jos USB  mahdollisuus on).  Suuresta joukosta ohjelmia on saatavissa kätevät portable eli siirrettävät versiot.  Ne asennetaan muistitikulle – yhdelle mahtuu vaikka kuinka monta. Kuormittaa konetta vain käytettäessä. Portable ohjelmista ja parhaiden esittely sekä valintaopas -> täällä.

 

Tehoista saa tietoja

Windowsissa on muutamia työkaluja, joilla saa tietoja koneen resurssien riittävyydestä.  Tehtävienhallintaa (lähinnä Windows 7 ja 8.1) – ei siis tapahtumienvalvonta – on esitelty aikaisemmin -> täällä. Win 7ssä on myös joukko erilaisia hyödyllisiä suorituskykyä mittaavia ja raportoivia työkaluja.  Niihin pääsee esim. Ohjauspaneeli – Suorituskykytiedot ja työkalut – Lisätyökalut.  

Lisätyökalut-sivusta ja niiden avulla laaditusta raportista on kuva yllä vasemmalla. Oikealla on kuva Win 10 Tehtävienhallinnasta avattuna hakemistolehti Suorituskyky – Muisti.  Klikkaa kuvat näkymaan ja suurenna tarvittaessa.

Myös Win 10 ansaitsisi tehtävienhallinnasta oman artikkelinsa. Todettakoon tässä lyhyesti, että siinä Tehtävienhallintaan pääsee vaikka:  Käynnistysnappi hiiren oikealla – Tehtävienhallinta. Win 10 Resurssienvalvontaan pääsee Ohjauspaneeli – Valvontatyökalut (siinä on myös muita hyödyllisiä apu- ja mittausvälineitä) – Resurssienvalvonta.

Resurssienvalvonnasta ja sen lehdestä Yleiskatsaus on tämän artikkelin otsikkokuva, klikkaa näkymään.

 

Tehon tarve riippuu koneen tyypistä ja käytöstä

Mutta mennään tehojen maailmaan.   Mitään suosituksia on vaikea antaa, sillä tarvittavat tehot riippuvat myös siitä, mitä koneella on tarkoitus tehdä.  Jos vain käydään pankissa ja luetaan sähköpostia, niin ymmärrettävästi tehovaatimuksilla ei oikein ole väliä. Mutta jos vaikka suoratoistetaan tai editoidaan videoita tai monipelataan netissä niin tilanne on jo toinen.

Tehojen suhteen on hyvä muistaa, että tietokoneen tyypin valinnalla jo ratkaistaan monia sen käyttöön ja tehovaatimuksiinkin liittyviä asioita.  Tehokkuuden kärkipäähän päästään pöytäkoneilla ja kalliilla läppäreillä, pelikoneilla.  Tabletit soveltuvat hyvin viihteeseen ja niilläkin voidaan tehdä vaativia asioita, mutta niihin liittyy puolestaan useita rajoittavia ominaisuuksia, mm. liitäntämahdollisuudet muihin laitteisiin.

Miten sitten painottuvat koneen tehokkuuteen vaikuttavat asiat.  Sekin on kovasti tietokone- ja käyttäjäkohtainen asia.  Otetaan esimerkiksi videoiden katselu tai kopiointi netistä.  Jos itse kone olisi miten tehokas tahansa, mutta käytössä oleva nettiyhteys on hidas, niin vaikeuksia tulee.  Toinen puntarointi voidaan tehdä vertailemalla prosessorin ja kiintolevyn merkitystä ja nopeutta.  SSD levy kiintolevynä on yleensä koneen tekniikkaa päivitettäessä selvästi tehokkaampi ja hintaystävällisempi kuin parempi prosessori.  Uusi prosessori voi samalla vaatia myös kokonaan uuden emolevynkin.

Koneen tehokkuuteen vaikuttavat useat eri asiat.  Niitä ovat mm.

  • käyttöjärjestelmä
  • koneen prosessori
  • näytön ominaisuudet
  • koneen RAM muisti
  • kiintolevyn tyyppi ja nopeus, joskus kokokin
  • nettiyhteyden nopeus

Luodaan jonkinlaista valokeilaa noihin tehoon vaikuttaviin yksityiskohtiin. Laitan tähän ryhmittelyn konetyypin mukaan, mutta siinäkin liikutaan kovasti venyvällä alueella.

Käyttöjärjestelmää en pidä tavallisessa kotikäytössä ratkaisevana.  Viisaat tietokonesivustot maailmalla voivat määritellä tarkoinkin, millaisia käyttöjärjestelmiä tulisi missäkin konetyypissä minimissään käyttää.  Katson itse ja editoin videoita käyttämällä mm. Windows 7 Homea, niin on vaikea nähdä, miksi pitäisi olla vähintään Professional tai Win 10.

 

Nettiyhteyden nopeus

Otetaan ensiksi nettiyhteyden nopeus, koska se koskee kaikkia tietokonetyyppejä.


 Laitteiden lukumäärä                Tarkoitus                            Suositellut nopeudet

1-2           Surffailu, sähköposti, some, videoiden katselu    25 Mbps asti

3-5           Monipelaaminen netissä, K4 videot                     50-100 Mbps

Yli 4         Nuo kaikki + videot vastaisuudessakin                150-200 Mbps


Tuohon tapaan, ei kirjaimellisesti.

Pöytäkoneet

Näitä muunneltavia yksityiskohtia on puitu täällä neptunetissäkin useissa ei artikkelissa. Ks. lopusta linkkien vinkkilistaa.

Prosessori (Intelin luokitus) Core i3, i6
Näyttö 15” tai suurempi, resoluutio 1600 x YYY tai parempi
Muisti 8 GB
SSD toivottava, HDD käy ja tarvitaan toiseksi kiintolevyksi

Kannettavat tietokoneet

Kuten pöytäkoneiden, näyttö voi olla pienempikin

Tabletit

Tuohon kirjoitin joitakin arvoja, mutta pyhin pois ja totesin, että ne ovat mitä ovat ja mitä on saatavissa.

Nuorilla tietokoneen käyttäjillä ja joskus vanhemmillakin on ollut tapana hienostella koneidensa hienoilla spekseillä, teknisillä arvoilla.  Mikäpäs siinä kertoa ja näyttää, että tehoja löytyy.  Siitä vain tuli helposti itsetarkoitus; piti välttämättä panna paremmaksi kuin kaverilla.  Vaikka ei muuten olisikaan ollut mitään syytä käydä ahkerasti kaupassa.  Pannaan harrastuksen piikkiin, pääasia on että käyttäjä on tyytyväinen.

 

Näissä voi olla hyödyllistä lisätietoa

Tietokoneen pitäminen kunnossa

Tietokoneen ikä – miten kauan tietokone kestää 

Tietokone hidastunut – pitääkö sille tehdä jotakin? 

Tietokone ei toimi – selvitä tietokoneen ongelmat 

Laajakaistan nopeusmittaus

Langaton laajakaista ja sen nopeusmittaus 

 

 

 

 

 

Tagit: , , ,