Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun huhtikuu 28, 2019

 

Miten tämän koneen saisi kuntoon?

 

 

Jos tietokone ei toimi kunnolla, niin sen voi viedä huoltoon korjattavaksi. Voisi luulla, että asia on aika suoraviivainen, kone huoltoon ja sillä selvä. Mutta valitettavasti tämä ei läheskään aina mene näin yksinkertaisesti. Huolto tietysti maksaa ja kestää aina oma aikansa, joskus myös kohtuuttoman kauan. Huolto voi aiheuttaa uusia ongelmia, esim. tietojen katoamista. Tai kannattaako tämä kone yleensä korjata? Miten saada kone kuntoon on tarkastelun paikka.

 

 

Tietokoneet eivät ole kertakäyttötavaroita.  Ne kestävät oikein käytetettynä ja ylläpidettynä hyvinkin pitkään.  Miten kauan tietokoneet sitten kestävät?  Sitä on käsitelty tarkemmin täällä -> Kauanko tietokone kestää.

Aloitetaan tämän laajan asia siitä miten tietokoneen viat ja häiriöt saadaan korjattua. Periaatteessa sen suuria linjoja ovat 1. koneen omatoiminen ylläpito ja vikojen korjaus sekä 2. huoltopalveluiden käyttö. Koska monet tietokoneen käyttäjät eivät halua seurata koneen tekniikkaa, niin huoltopalvelut tuntuvat silloin ainoalta vaihtoehdolta. Kun luet tätä opasta eteenpäin niin kerrotaan tarkemmin mitä huollot tekevät ja mistä me käyttäjät maksamme.

Huollosta maksaminen voi tapahtua usealla eri tavalla. On kannattavaa, että tuntee tietokoneen huoltamisessa tarvittavan rahan liikkeet. Myös omatoiminen tietokoneen ylläpito ja korjaaminen tulee seuraavassa tarkasteluun.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Korjattavien tietokoneen yleiset viat

Mitä vikoja on huoltoon tuoduissa koneissa? Yleisimpiä ovat huoltojen tilastoinnin mukaan (huomaa, nämä ovat siis huoltoon toimitettujen, ei kaikkien vikojen listaus)

  • Tietokone ei käynnisty
  • Windows ei käynnisty tai päivity
  • Viallinen kiintolevy
  • Tietokoneen nopeuttaminen
  • Virusten tai haittaohjelmien poistaminen

 

Kirjoittaja yllättyi siitä, että rikkinäinen kiintolevy – kovalevy – on noussut näkyvästi listoille. Yleinen kehityssuunta kun ollut, että kiintolevyt olisivat entistä luotettavampia ja vähemmän vikaherkkiä. Lisäksi on käytettävissä niiden hyvin helppotoimisia kunnon tarkastusohjelmia. Toisaalta tässä on kyse nimenomaan korjattavaksi tuoduista; kiintolevyjä on yleensä vaikea omatoimisesti korjata.

Tietokoneen nopeuttaminen sopii myös huoltokorjaamojen ohjelmaan. Taustana on se, että ohjelmallisesti eli softapuolella ei kovin suuria tuloksia voida saavuttaa verrattuna tietokoneen rakenteen muutoksiin, ns. rautapuolen parannuksiin.

Virusten ja haittaohjelmien poistaminen on usein ajoittain ruuhkaista. Jotkin suojaukset läpäisemään pystynyt uusi pahis voi ruuhkauttaa huoltopisteet monien käyttäjien tuodessa samaan aikaa vikaantuneita koneitaan huoltoon.

Huoltopisteet eivät voi korjata kaikkia mahdollisia tietokoneeseen liittyviä vikoja. Tällaisia ovat ymmärrettävästi Internet yhteyteen liittyvät viat ja häiriöt. Sen sijaan tämäkin on mahdollista tukia ja korjata jos käyttää kotiin tilatavia huoltopalveluita – tarkemmin jäljempänä. Palvelupisteestä riippuen voi olla myös muita rajoituksia; esim. varmuuskopiointi/varmuuskopioista palautus, ”vieraat” käyttöjärjestelmät ja liikkeiden sekä yhteisöjen käytössä olevat tietokoneet.

 

Huoltomahdollisuudet

Tietokoneen käyttäjä voi järjestää koneensa korjaamisen muutamalla eri tavalla:

  • Viedä laite huoltopisteeseen
  • Pyytää jokin kotikäyntejä tekevä huoltoliikkeen korjaaja kotiinsa
  • Käyttää hyväksi tietokonetta ostettaessa tai muulloin tehtyä huoltosopimusta
  • Käyttää jonkin teleoperaattorin tai muuta maksullista etähuoltoa


Kone korjaamoon

Kone huoltopisteeseen ei siis nykyään ole varsinkaan asutuskeskuksissa ainoa huoltamisen tapa. Aloitetaan kuitenkin tästä vakiomenettelystä.

Huoltaminen onnistuu sitä paremmin ja sitä nopeammin, jos käyttäjä voi kertoa, mikä vika koneessa on, edes suunnilleen. Kone on rikki tai kone ei toimi, on mahdollisimman ylimalkainen vikamääritys ja voi lisätä korjausaikaa sekä -kustannuksia. Toinen tärkeä asia on sopia mahdollisimman tarkasti mitä korjataan sekä korjausajasta.

Korjauksen kustannuksia voi olla mahdotonta määrittää ilman tarkempia tutkimuksia. Useilla korjaamoilla on silloin tapana veloittaa muutaman kympin tarkastusmaksu. Useimmiten tämä maksu palautetaan siinä yhteydessä kun kone korjataan myöhemmin sovittavalla tavalla. Jos konetta ei esim. kannata korjata jää tarkastusmaksu liikkeelle.

Kannattaa sopia, että jos koneesta täytyy jotakin poistaa tai tehdä joitakin muutoksia, mistä sitä jätetettäessä ei sovittu, niin korjaamon on velvollisuus kysyä voiko niin tehdä ja ilmoittaa kustannukset. Ikävimmät erimielisyydet ja reklamaatiot ovat korjauksissa aiheutuneet tietojen häviämisestä. Näin käy jos kiintolevy joudutaan korvaamaan tai alustamaan. (Vaihtamisen ymmärtää, mutta miksi entinen levy pitäisi alustaa eli formatoida?)

Tietojen tai sovellusten katoaminen on aina paitsi ikävää, myös oikeastaan korjaamon vastuun ulkopuolella. Tietojen säilymisestä ei ole mitään takeita – ainakaan jos ei ole edes sovittu. Niillä ei ole samanlaista selkeää rahallista arvoa kuin tietokoneen osilla. Minkä arvoisia ovat kiintolevyllä olevat valokuvasi? Tai kesken olevat työ- ja muut asiatiedostot?

Tietojen menettämisestä on suora silta niiden varmuuskopiointiin. Jos koneessa on arvokasta sisältöä kannatta se ehdottomasti varmuuskopioida ennen huoltoon viemistä – jos vain mahdollista. Tässä tarkemmin varmuuskopioinnista -> Varmuuskopioinnin opas. Hätätilassa on sovittava vaikka vanhan kiintolevyn palauttamisesta. Sen voi sitten myöhemmin toimittaa erikoisliikkeeseen tietojen talteen ottamiseksi. Katso tarkemmin -> Tietojen palautus.

Tietokoneen korjausaika riippuu korjauspisteen ajankohtaisesta tilanteesta. Se voi vaihdella paljokin. Yleisissä ohjeissa puhutaan kohtuullisesta korjausajasta. Sen on Kilpailu- ja kuluttajavirasto epävirallisesti määritellyt kahdeksi viikoksi.

Vertailun vuoksi tarjoaa Verkkokauppa com. seuraavat esimerkit huoltopalveluiden hinnoista -> Huoltopalvelut.

 


Korjauttaa kone kotona

Tämä on aika uutta kehitystä ja palvelu näyttää lisääntyvän pienemmillekin paikkakunnille. Sitä on vauhdittanut kotitalousvähennys, joka myönnetään myös kotona tehtävistä tietokoneen korjaus- ja huoltotöistä. Asia selviää tästä verohallinnon linkistä -> Taulukko kysytyimmistä kotitalousvähennykseen oikeuttavista töistä.  Samasta linkistä löytyy myös tiedot ja ohjeet miten kotitalousvähennys hoidetaan.

Koneen korjauttamisella kotona voi olla rahallisen puolen lisäksi myös muita etuja. Säästytään laitteiden kuljettamisilta huoltopisteeseen. Eikä laitetta tarvitse siirtää huoltopisteen hyllyihin odottamaan korjausvuoroaan. Voidaan testata ja korjata koko laitteistoa sen nettiyhteyttä myöten. Korjauksen edistymistä voidaan valvoa.

 


Turvautua huoltosopimukseen

Tämä ei vielä ole varsinainen korjaamisen keino, mutta tähtää kyllä siihenkin. Ainakin niitä myydään poistamaan kaikki huolet koneen toimivuudesta sopimusaikana. Huoltosopimukset ovat toistaiseksi vailla erityistä ja yleisesti hyväksyttyä sopimusehtojen mallia. Jokainen palvelua tarjoava tekee itse kehittämänsä sopimukset. Niinpä ne kannattaa ehdottomasti lukea hyvin tarkkaan läpi ennen kuin sen hyväksyy.

Huoltosopimukset ovat aika arvokkaita jos vertaa laitteiden yleisiin korjauskustannuksiin. Eikä aina ole täyttä varmuutta siitä, mitä kaikkea ne korjaavat ja mitä ei. Vaikea välttyä havainnolta, että uusien tietokoneiden kaupan yhteydessä myytävillä huoltosopimuksilla on omat taloudelliset tavoitteensa. Tässä Gigantin huoltosopimuksen kuvaus -> Tietokoneen huolenpitopalvelu.  Palvelun hinnastoon pääsee Lisätietoa kohdan oikealla puolla olevasta painikkeesta Hinnasto.

Pitääköhän liike hintojaan kalliina kun ne ovat kaikki pyöristämättömiä 149, 199 ja 299 -muotoisia? Eiköhän tietotekniikan kaupassa pitäisi päästä jo moisesta hintojen ”halventamisesta”. Jos tietokoneen kauppa syystä tai toisesta peruuntuu, niin siihen liittynyt huolenpitopalvelu ei peruunnukaan vaan jää asiakkaan maksettavaksi.

Uusien koneiden huoltosopimuksia harkitessa kannattaa muistaa, että uusilla laitteilla on niiden takuuehdoissa määritellyt takuut, joita tukee vielä yleinen takuukäytäntö.

 


Etähuollot

Tietokoneiden etähuollon tekee mahdolliseksi pienet koneisiin asennettavat apuohjelmat. Koneeseen asennettuna ne saavat sen toimimaan yhdessä huoltajan koneen kanssa niin että sitä voidaan nettiyhteyden kautta etäkäyttää. Tämä on ihan hyödyllinen ja toimiva korjaussysteemi. Se tuo kotikoneen yhteyksineen korjaan eteen. Sen tunnetuimmat tarjoajat ovat nettioperaattorit, etenkin Elisa  ja Telia.  Kummallakin on myös valtuutettuja huoltopisteitä sekä Elisan Omagurulla nyttemmin myös kotikäyntejä.

Operaattoreista Elisan palvelun markkinointitavat ovat pulmallisimmat. Siellä maksullinen palvelu tuodaan voimakkaasti esille aina kun asiakas etsii jotakin tietoa ongelmiinsa. Kirjoittajasta Kilpailu- ja kuluttajaviraston pitäisi selvittää, millaiset ovat teleoperaattoreille suositeltavia maksullisten palveluiden markkinointitapoja.

Etäpalvelua voi tarjota mikä ammattitaitoinen yritys tahansa. Mutta operaattori on markkinoijana etulyöntiasemassa. Sen vastuulle pitäisi kuulua etenkin nettiyhteyksin sujuva toiminta ilman ylimääräisiä maksullisia palveluita. Muut operaattorit eivät ole lähteneet tälle kilpailuasemaansa hyväksikäyttävälle linjalle.

Toivotaan, että hyvä ja muita sopivasti täydentävä tietokoneiden korjauskeino – etäpalvelu – kehittyisi tästä edelleenkin ja saisi ansaitsemansa terveet kauppatavat.

 


Takuukorjaus ja korjausten ehdot

Uusilla laiteilla on takuu. Tämän takuun hyväksikäyttö on paras ratkaisu, jos sellainen on kerran käytettävissä. On hyvä tietää, että tehdastakuun aiheuttamat kustannukset maksaa valmistaja, ei huoltopiste. Takuuseen on kautta aikojen liittynyt monenlaisia erimielisyyksiä ja tulkinnan eroja. Nykyisin säännökset alkavat olla varsin yksiselitteisiä ja selkeitäkin. Tässä Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeet -> Korjauksen kustannukset, paikka ja kesto.

Hyvä muistaa sekin, että tietokoneen tietosisältö ja ohjelmat eivät kuulu korjausvastuisiin, ei myöskään takuukorjauksiin.

 


Jos korjaus ei onnistu

Valtaosa tietokoneiden korjauksista onnistuu lopputuloksen kannalta kuten pitääkin. Suureen määrään mahtuu myös tapauksia, joissa päädytään huonoon lopputulokseen tai ainakin sellaiseen jota korjattavaksi jätetyn laitteen omistaja ei odottanut. Mikä silloin neuvoksi jos kärsii vääryyttä?

Epäonnistuneista ostoista ja korjauksista voi aina tehdä reklamaation. Kirjallinen reklamaatio otetaan useimmiten vakavasti ja ryhdytään asiaa tutkimaan. Miten reklamaatio tehdään?

Silloin tulee avuksi kuluttajaneuvonta. Se opastaa ja neuvoo, miten tulee menetellä missäkin tapauksessa. Vieressä ylempänä kuva, klikkaa se näkymään. Tässä linkki Kuluttajaneuvonnan sivuille ->Toimintaohjeita kuluttajille.  Siinä on heti alussa opastus hyvään apuohjelmaan -> Reklamaatioapuri.

 

Sopimus huollosta ja korjauksesta

Tietokoneen huolto perustuu käytännössä ja lakien tulkinnan mukaan keskinäiseen sopimukseen tilaajan ja huoltoliikkeen välillä. Olkoon se paperilla tai vain suullisesti tehty, mutta se on kuitenkin sopimus joka määrää mitä tehdään, ja mahdollisesti mitä ei tehdä.

Kaikessa valittamisessa ja mahdollisessa jälkipyykissä tämä sopimus on selvittelyn perusta. Siltä kannalta olisi tietysti hyvä, jos on ollut tilaisuus tehdä korjaussopimus oikein kirjallisesti ja allekirjoitettuna. Joillakin huoltopisteillä on tapauskohtaisesti täytettävä sopimus eli työn tilauslista. Sopimisen yhteydessä voidaan ennakoida korjauskustannuksia. Sekä tehdä selväksi, että poistamiseen, suurempiin muutoksiin ja korjauksiin tulee pyytää erikseen asiakkaan hyväksyminen puhelimitse.

 

VINKKEJÄ onnistuneeseen korjaukseen

  • Jos mahdollista, tutki voiko koneen korjata tai huoltaa itse
  • Pyri selvittämään, mikä koneessa on vikana
  • Valitse itsellesi ja koneellesi sopiva korjaustapa. Muista, että saat kotitalousvähennyksen kotonasi tehdystä korjauksesta.
  • Varmuuskopioi ennen korjausta tärkeät kuvat ja tiedostosi. Tiedostojen ja kopioiminen muistitikulle tai pilveen on helppoa.
  • Liikkeen kanssa tehty työtilaus on sopimus. Varmista, että se on oikein ja sisältää mitä tehdään ja mitä ei.
  • Jos koneella on takuu käytä takuukorjausta
  • Jos haluat arvioida kannattaako kone korjata, valitse korjauspalvelu, jossa tehdään sen ennakkotarkastus ja hinta-arvio

 


Tietokoneen omatoiminen ylläpito ja korjaaminen

Tämä opas painottuu tietokoneen huolto- ja korjauspaluiden käyttämiseen. Toinen yleinen tapa huolehtia tietokoneen kunnosta ja sen vikojen korjaamisesta on omatoimisuus. Neptunetti – klikkaa viereinen kuva näkymään –  on laaja kokoelma erilaisia ohjeita ja oppaita, miten se tapahtuu. Siksi tässä vain aivan muutama poiminto tietokoneen ylläpidosta- ja häiriöiden korjaamisesta.

Tietokoneiden viat painottuvat niiden ohjelmistopuoleen eli softaan. Siten niiden omatoiminen ylläpito ja korjaaminen on täysin mahdollista ja myös taloudellisesti kannattavaa.

Edellä kerrottiin, että yksi yleisimpiä syitä tietokoneen viemisessä huoltokorjaamoon on sen kiintolevyn viat. Ja että tällaisissa korjauksissa on jopa mahdollista menettää koneessa olevia käyttäjälle tärkeitä tietoja. Miten estää ja ennakoida kiintolevyn vikaantuminen? Asiasta on tarkempaa tietoa täällä:

Kiintolevyt – ylläpito ja vikojen testaus

Kiintolevy opas

Kiintolevyn puhdistus

Jos tietokone tai Windows ei käynnisty, niin niistäkin on täällä ohjeita:

Tietokone ei käynnisty

Windows ei käynnisty

Tai jos tietokone ei toimi kunnolla ja epäilee vikaa jossakin sen osassa. Lue silloin -> Tietokone ei toimi – voiko tämän korjata tai -> Tietokoneen osien testaus.

Mitä silloin jos on virus tai haittaohjelma koneessa. Tässä tarvittavista toimenpiteistä -> Virus koneessa – mitä tehdä?

Koneen nopeus, onko kone hidastunut. Mistä se voisi johtua ja voisiko sille jotakin tehdä? Tässä tietoa –> Onko tietokone hidastunut

Entä jos netti ei toimi? Tässä nettiongelmista oma oppaansa -> Netti ei toimi – opas.

 

Käytettävissäsi on artikkelien tulostus – painike otsikon yläpuolella – sekä kommentointi jos tarvitset tapauskohtaisia neuvoja.

 

 

 

Tagit: , , , , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun huhtikuu 16, 2019

 

Millainen kaapeli ja liitin mihinkin tarkoitukseen

 

 

Tietokoneiden ja muiden tietolaitteiden ympärille kerääntyy yhä mittavammat vyyhdit erilaisia kaapeleita. Niitä yhdistellessä joutuu tekemiseen kirjavan joukon kanssa erilaisia kaapeleita ja liitimiä. Mikä sopii mihinkin? – Hei, laitetaan piuhat suoraksi ja keralla asiaan jotakin järkeä. Katsotaan, mitä kaikkia kaapeleita ja liitimiä oikein on käytettävissä.  Ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat tietojen siirtämiseen.

 

Kaapelien ja liitimien olemassaolo on lisäksi elävä ja muuttuva tilanne. Niitä tulee koko ajan uusia tyyppejä ja entiset väistyvät vähitellen uusien innovaatioiden myötä. Sopivatko entiset kaapelit uusiin laitteisiin vai ei? Joskus sopivat, joskus taas ei, joskus nopeusominaisuudet kärsivät entisistä kaapeista. Siinäkin on tarvetta uudelle tiedolle.

Erityisen kimurantti on tilanne kun uusien kehittämisen myötä myös niiden terminologia, nimitykset muuttuvat. Tämä saa aikaan epätietoisuutta ja väärinkäsityksiä. Tällainen uusien muutosten kirjavoittama alue on USB.

Seuraavassa käydään lävitse tarkemmin seuraavien laitteiden yleisimmät kaapeli- ja liitinmahdollisuudet:

  • Näyttö
  • Nettiyhteydet
  • USB
  • FireWire
  • Näppäimistö, hiiri
  • Äänet, audio
  • Virta
  • Data
  • Merkkikohtaiset liittimet

Useat esiteltävistä sopivat muihinkin laitteisiin, esim. televisioon, mutta pääpaino tässä on tietokonekäytöllä.

 

Kaikki artikkelin kuvat suurenevat paremmin ja kokonaan näkyviksi kuvaa klikkaamalla.

 

Näyttökaapelit, (myös siirtokaapelit video ja audio)

Niiden tehtävä on yhdistää tietokone näyttölaitteeseen

VGA kaapeli (Video Graphic Array)
Kehitetty jo 1980 luvulla, mutta yhä käytössä, vaikka sen merkitys ja yleisyys on pienentynyt. Liittimessä on 3ssa eri rivissä yhteensä 15 kontaktia.

DVI kaapeli (Digital Visual Interface)

Kun siirtotekniikka muuttui analogisesta parempilaatuiseen digitaaliseen tuli markkinoille DVI. Se soveltuu sekä analogisen että digitalisen signaalin välittämiseen. Niitä on kolme erilaista:
– DVI-A, joka on taaksepäin yhteensopiva VGAn kanssa, sopii CRT- ja perustason LCD näyttöihin
– DVI-D uudempaa digitaalista siirtoa
– DVI-I sopii sekä analogiseen että digitaaliseen siirtoon

Käytettävissä on myös muuntokappaleita, konverttereita VGA DVIksi ja DVI VGAksi.

HDMI (High Definition Multimedia Interface)

Kun VGA ja DVI siirtävät vain videosignaaleja niin HDMI siirtää sekä kuvan että äänen digitaalisesti samalla kaapelilla. Myös HDMI liittimiä on muutamia eri tyyppejä, 4 erilaista.

A on yleisin ja siinä on 19 kontaktia, yhteensopiva yhden linkin DVI-D kontaktien kanssa.
B on edellistä suurempi ja siinä on 29 kontaktia, yhteensopiva kaksoislinkin DVI-D kontaktien kanssa.
C tyyppi on 19 kontaktinen, jota käytetään eniten kannettavissa laitteissa kuten kameroissa ja videokameroissa.
D tyyppi on puolestaan samanlainen kuin micro-USB liitin. Sinä on 19 kontaktia.

S-Video

Laitteissa voi olla myös S-Video portti. Sitä käytetään analogisen videosignaalin siirtämiseen televisiolaitteesta toiseen. Sen tunnistaa pyöreästä 4 kontaktin mini DIN liittimestä. S-Video ei siirrä lankaan äänisignaalia, joten audiota varten tarvitaan toinen kaapeli liittimineen.

Tässä lisää tarkemmin videon- ja audion liitämisestä ominaisuuksineen -> Audio and video interfaces and connectors.

 

Nettiyhteydet

Puhelin, Phone RD11 kaapeli
Näitä käytetään yhdistämään Internet DSL/ADSL modeemeihin. Vakiomallissa on neljä kontaktia ja kiinnityshakanen ylhäällä. Kaapelit väriltään yleensä harmaita.

Ethernet

Näitä käytetään paikallisten tietoverkkojen (LAN eli Local Area Networks) muodostamiseen. Ne yhdistävät reitittimen modeemiin ja tietokoneisiin. Ne ovat edellistä Phone liitäntöjä hiukan suurempia ja niissä on kahdeksan kontaktia. Väreiltään niitä on erilaisia. Modeemista yhteys muodostuu tietokoneeseen joko kaapelilla tai langattomasti Wi-Fi kotiverkkona.

Ethernet kaapeleita tehdään kahta peruslaatua; kierrejohtoisia ja tavallisia. Kierrejohtoiset on tarkoitettu vaativimpiin olosuhteisiin ja kiinteisiin asennuksiin kuten tehtaisiin ja toimistoihin. Tavalliset sopivat parhaiten kotikäyttöön ja matkoille. Kaapelien tekemän signaalien vaimennuksen aiheuttavat kaapelien pituudet. Siksi niillä on laaduista riippuvat enimmäispituudet.

Ethernet perustyyppejä on kolme:
Cat 5 on perustyyppi, nopeus 10 tai 100 Mbps
Cat 5e (Cat 5 Enhanced), nopeus yltää jopa 1.000 Mbps asti
Cat 6 on viimeisintä kehitystä ja antaa mahdollisuudet 10 Gbps siirto nopeuksiin.
Siirtonopeudet määräytyvät monista eri tekijöistä, ei pelkästään kaapeleista.

Oma tyyppinsä Ethernet kaapeleista on kaksi tietokonetta tosiinsa yhdistävä malli.

Langalliselta käytöltä on langaton tiedonsiirto kuten WiFi ja Bluetooth voittamassa alaa sillä, missä se vain on mahdollista.

 

USB (Universal Serial Bus)

Tämä on kaapelien ja liittimien alue, joka lienee kaikkein eniten epäselvyyksiä aiheuttava. Mikä sopii mihinkin ja millaisia nopeuksia on tarjolla? Uudet USB standardit mutkistavat ja muuttavat asioitta entisestään.

Todettakoon tässä vain lyhyesti, että USB siirtotekniikkaan liittyy kaksi oleellista tekijää. Toinen on liitimien muoto. Niitä on A, B ja C tyyppejä. Ja toinen on niiden nopeusstandardit, jotka ovat eri asia kuin liitimien perusmuodot, vaikka osittain liittyvät siihenkin. Tarkemmin tätä laajaa asiaa on selostettu täällä -> USB järjestelmä: USB tiedonvälittäjä – mutta millainen.

 

FireWire

Tällä kaapelilla ja liitimillä on samantapainen tehtävä kuin USB yhteyksilläkin. Ne siirtävät dataa tietokoneen lisälaitteisiin kuten tulostimiin ja skanneriin. FireWire kaapeleita on kahta perustyyppiä:
1394a, nopeudeltaan 400 Mbps
1394b, nopeudelt aan 800 Mbps

 

 

Näppäimistö, hiiri

Tähän kytkentään on kaksi eri mahdollisuutta, joista usein kumpikin on valittavissa tietokoneissa, joskus vain toinen perustyypeistä:
PS/2 kaapelit ja liitimet
USB kaapelit ja liitimet (ks. edeltä kohta USB)

PS/2 liitännät ovat Mini-DIN liitimiä. Niillä on selkeät tunnusvärinsä: vihreä hiirtä varten ja violetti näppäimistöä varten. Samat väritunnukset ovat myös tietokoneessa olevissa porteissa.

 

Äänet, audio

Audioliitimiä ja kaapeleita on kahta perustyyppiä 3,5 mm ja 1/4″ sekä RCA:

3,5 mm audioliittimet ovat tietokoneissa yleisiä. Niilläkin on selkeät tunnusvärinsä. Vihreä liittää tietokoneeseen kaiuttimet tai kuulokkeet. Pinkki osoittaa mikrofonin liitännän. Sininen liittää tietokoneeseen CD ja DVD soittimen tai MP3 soittimen. Esim. soittoinstrumetteja varten on mukana yleensä myös line-in portti nauhoituksia ja soittoa varten.

Saatavissa on myös välikappaleita, jotka muuttavat suuremmat 1/4 tuuman liitimet sopiviksi 3,5 mm portteihin.  Kuva viressä vasemmalla.

Kuvassa oikealla audioliittimiä; RCA liittimiä (punainen oikeaa ja valkoinen vasenta kanavaa varten).

 

RCA kaapelit ja liitimet on toinen perustyypeistä. Niitä käytetään etenkin nauhureissa, radioissa, televisoissa ja digibokseissa, mutta myös tietokoneisiin liitettävissä lisälaitteissa. Niistä on hyvä muistaa, että punainen on aina oikean kanavan merkki, sijainti vasemmalla, vasemman kanavan on yleensä valkoinen, joskus myös musta, sijainti oikealla. RCA tunnusvärejä ja liittimiä on varsin suuri joukko. Niistä tarkemmin Wikipediassa -> täällä.

 

Virta

Virtajohto on kaikille tuttu. Mikä tulee pistorasiaan ja mikä koneeseen – siitä ei voi erehtyä. Älä käytä vaurioitunutta virtajohtoa ja ole muutenkin varovainen sen kanssa. Muut tietokoneen liitimet eivät ole turvallisuusriskejä, tämä voi olla.

 

 

Data

Näiden kaapelin ja liitimien kanssa ei tavallinen tietokoneen käyttäjä yleensä joudu tekemisiin. Mutta jos kokoaa itse koneensa tai tekee niihin komponenttien päivityksiä, niin nekin nousevat esille.

IDE (Integrated Drive Electonics) kaapelit yhdistävät koneen sisällä laitteita emolevyyn. IDE kaapeleissa on 40 kontaktia, pienempiä 2,5 tuuman levyjä varten on 44 kontaktia.

SATA (Serial Advanced Technology Attachment) on uudempien emolevyjen liitäntä. IDEen verrattuna SATA antaa suuremmat datan siirtonopeudet.

eSATA on varsin samatapainen kuin SATAkin. Se on kehitetty yhdistämään erityisesti ulkoisiin levyihin ja optisin asemiin. Tähän käyttöön se onkin selvästi nopeampi kuin useimmat USB tai FireWire vaihtoehdot.

 

Merkkikohtaiset liitimet ja välikappaleet

Laitteissa voi olla joskus jokin aivan merkkikohtainen liitäntä. Mainittakoon esimerkkinä Toshiban Digital Optical Audio eli Tosline (F05).
Joihinkin liitäntätapoihin osa saatavissa erilaisia välikappaleita, adaptereita, esim. USB liitimiin. Ne tekevät liittämisen mahdolliseksi toisenlaiseen kaapeliin tai portin perustyyppiin.

 

On noita tosiaan paljon ja monenlaisia. Ilmankos tietokoneiden takana on yhä villiintyvä kaapeliviidakko. Jos kysyttävää liittämisestä, kaapelista tai liitimistä niin laita kommenttia.

 

 

Myös näistä on hyvä tietää

Mikä on tietokoneeni kokoonpano

Tietokoneen pitäminen kunnossa – paremmin toimiva tietokone

Näppäin tai näppäimistö ei toimi

Hiiri ei toimi

Tietokoneen ajurit selville

 

 

Tagit: , , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun huhtikuu 5, 2019

 

 

Miten määritetään ja muutetaan digikuvien kokoja

 

 

Digitaalisessa muodossa olevien kuvien koko on paljon mutkikkaampi asia kuin perinteisten paperikuvien. Kuitenkin tietokoneiden ja puhelinten käyttäjien olisi hyvä tietää digikuvien koosta. Niiden koolla on merkitystä monessakin mielessä – minkä koisia kuva tarvitaan mihinkin käyttöön? Miten digikuvia mitataan, millaiset ovat niiden mittayksiköt?

 

Digikuvia katselemme kameroissa, puhelimissa ja nettiruuduilla. Voimme jakaa niitä sähköisesti tai printata paperille. Niiden kuvapinta koostuu näyttöpikseleistä. Periaatteessa voidaan noita kuvan elementtejä verrata painettuihin kuviin, jotka muodostuvat pienistä pisteistä. Digikuvien pikselit ovat muodoltaan neliön, suorakaiteen tai siitä litistyneen muotoisia.

Kuvien koon näkyminen näyttölaitteissa riippuu kuvan pikselien määrästä, näyttölaitteen koosta ja näyttölaitteen resoluutiosta. Siis aika paljon mutkikkaampaa kuin paperikuvien koon mittaaminen senttimetreinä!

Yksi oleellisista digikuvien mittauskohteista ovat siis pikselit, lyhennetään myös muotoon px. Sen sijaan esim. fonttien kosta tutut pisteet lyhennetään pt (suomeksi myös p), on eri yksikkö. Myöhemmin selvitämme niiden keskinäistä eroa. Sen sijaan näyttölaitteiden resoluutioon emme tässä yhteydessä juurikaan mene, koska se on oma laaja asiansa. Siitä tarkemmin Wikipedian artikkelissa -> Resoluutio (kuvatekniikka)

Kameroiden ja puhelimien kuvaustarkkuudesta puhuttaessa ja niiden ominaisuuksien vertailussa olet nähnyt termin Megapikseli, lyhennettynä Mpx. Tämä on miljoona pikseliä. Suurempi määrä merkitsee parempaa laitteen tarkkuutta, mutta asiaan vaikuttaa myös muitakin tekijöitä.

Kameroiden ja kännyköiden kuvakoot riippuvat säädöistä niiden asetuksissa. Usein oletusarvoisesti ja suositellusti on valittu sellainen kuvatarkkuus eli kuvan koko, joka sopii sekä suuren kuvamärän tallentamiseen laitteeseen että kuvien hyvään laatuun.

 

Kuvat ruudulla

Katsotaan miltä ja minkä kokoisilta siten kuvat näyttävät oman tietokoneesi ruudulla. Ja käyttäen sitä selaimen näytön näyttökokoa, jonka olet valinnut (sitä voi muuttaa). Tämän artikkelin otsikkokuvan leveysmitta on 300 px. Se ei ole kuvan alkuperäinen mitta, koska se on pienennetty tähän kokoon. Alkuperäisen koon saa tässä kuten muidenkin kuvien kohdalla esille klikkaamalla kuvaa. Otsikkokuvan kohdalla sen oikea koko on 1200 px. Nettikuvissa ja muulloinkin annetaan usein vain tuo vaakamitta, joka on ratkaisevin esim. sivuille sijoittamisessa.

Neptunetin pienoiskuvat ovat yleensä kooltaan 100 x 100 px. Tässä on mainittava myös pystymitta, sillä kuvat on rajattu juuri tähän kokoon. Siksi aina korostamme, että klikkaa kuvat näkymään, koska usein osa kuvasta jää rajauksen takia pienoiskuvan ulkopuolelle.

 

Kuvien koot eri välineitä varten

Kuvien koot eri välineissä ovat erilaisia, kyseiseen välineeseen sopivia. Jäljempänä kerrotaan, miten niiden kokoa muutetaan ja miten niitä muutetaan eri mittayksiköistä toisiin. Ensiksi kuitenkin, mitä kokoja eri välienryhmät vaativat.

Sähköpostiin
Tunnetuinta liene, että sähköpostiin pitäisi isot kuvat – siis paljon pikseleitä sisältävät – pienentää. Nykyiset kamerat ja kännykät ottavat suuria kuvia. Samoin, jos skannaamme kuvia tai otamme ruutukaappauksia. Kameroiden ja kännyköiden kuvat ovat niiden säädöistä riippuen yleensä 5-6 MB kokoisia. Kun esim. sähköpostiin tarvittaisiin vain alle 500 kt koisia.

Ylisuuret kuvat sähköpostissa hidastavat niiden välitystä ja joskus jopa estävät, jos postilaatikko ei pysty suuria lähetyksiä vastaanottamaan. Lisäksi suuret kuvat ovat täysin tarpeettomia. Näyttölaitteiden tekniikka ei pysty toistamaan niitä siltikään sen paremmin. Toisaalta myös liian pieneksi pienenetyt kuvat ovat hankalia. Niistä vastaanottaja ei näe yksityiskohtia.

Jotta saisimme havainnollisen käsityksen sähköpostiin tulevien kuvien koosta on seuraava pienoiskuvamme – klikkaa siis tämä kuten muutkin näkymään! – Image Resizer for Windowsin lisäkkeen kuvien pienennysruutu. Siinä vakiokoot pienennyksiin ovat: Pieni (small) 854 x 450 px, Keskimääräinen (Medium) 1366 x 768 px, Suuri (Large) 1920 x 1080 px ja Puhelin (Phone) 320 x 569 px. Lisäksi saa säädettyä haluttuun kokoon.

 

Kuvankäsittelyohjelmien – linkki valintaopaaseen artikkelin lopussa – lisäksi on muutamia käteviä ja nopeita kuvakoon muuttajia. Niistä edellä jo kuva Image Rezizeristä for Windowsista. Se asentuu nopeasti käytettäväksi hiiren oikealla aukeavaan valikkoon ja on esitelty tarkemmin -> täällä. Näitä on muitakin esim. -> FastStone Image Resizer. ja sen -> Portable versio. Se soveltuu erityisen hyvin käyttäväksi jos haluaa muuttaa nopeasti suurenkin kuvamäärän kuvien kokoa.

Kuvia kuten muitakin tiedostoja voidaan sähköposteihin myös pakata.  Tämä on kuitenkin sen verran hankalaa, että sitä käytetään yleensä vain hyvin suuriin lähetyksiin ja erikoistarkoituksiin. Kuvien  säilyttämiseksi pakkaaminen on jo tavallisempaa.

Nettisivuilla
Nettisivujen kuvien koosta jo kerrottiin Neptunetin esimerkein. Todettakoon vielä, että nettisivujen kuvien tiedot saa esille klikkaamalla kuvaa hiiren oikealla. Siitä Näytä kuvan tiedot – hakemistolehti Yleiset.

Paperikuviksi
Lopputuloksen kuvakoon säätää softa, jolla kuvia tulostetaan. Kuvien digitaalista pienentämistä ei yleensä tarvita. Nyt on lähtökohta parempi, jos digikuva on riittävän kokoinen, alkuperäinen. Toki käyvät myös kohtuudella esim. kuvien säilyttämiseksi pienenetyt ja suunnitellusti sähköpostilla jaetut. Kuvassa vieressä kuvakoon ja arkille sijoittamisen säätöjä HP Deskjet tulostimessa.

Tuollaisiin ”Kymppikuvien kokoon” eli n. 15 sm vaakamittaisiin ei kovin massiivisia alkuperäisiä tarvita. Sitten vasta jos tulostaa kokoon A4 tai suurempia. Pienistäkin voi saada paperikopioita, mutta silloin kuvien tarkkuus kärsii ja pikselöinti voi tulla näkyviin.

Painotuotteisiin
Painotuotteiden taittovaiheessa määritetään niihin tulevien kuvien koot. Kuvien lähtökohta on, että mitä suurempia eli enemmän pikseleitä, sitä parempi lopputulos. Hyvin vaativiin suurikokoisiin graafisiin tuotteisiin eivät tavallisten kameroiden pikselit aina riitä.

Kuvien säilytys
Kuvat (ja videot) vievät kiintolevyillä ja tallennusmedioissaan huomattavasti tilaa. Siksi jos kuvakokoelmat ovat suuria, kuvat kannattaa pienentää sellaiseen kokoon, joka edistää järkevää säilyttämistä ja kuitenkin sallii niiden myöhemmän käytön. Säilytyskoko riippuu käyttötavoista, mutta monen megan kuvia tarvitaan vain hyvin suuriin paperikuviin tai painotuotteisiin. Hyvä muistaa lisäksi, että kuvia kuten digiaineistoja yleensäkin voidaan pakata. Silloin ne menvät huomattavasti pienempään tilaan.

Muu käyttö
Kuvilla on tuhat ja sata erilaista käyttötapaa. Esim. kuvien muuntaminen videoiden stillkuviksi on yksi monista. Tässä tullaan jo alueeseen, jossa tarvitaan yleensä kuvankäsittelyohjelmia. Niitä voidaan tarvita myös kuvien pienentämiseen, mutta siihen on nopeampiakin apuvälineitä. Katsotaan Fonttien koot kohdan jälkeen kuvankäsittelyohjelmia.

 

Fonttien koot

Aikaisemmin kerrottiin, että fonttien koot merkitään yleensä pisteinä. Kuitenkin myös pikseleitä voidaan käyttää. Tässä sivusto, jossa on nähtävissä yleisimmät fonttikoot pisteinä ja pikseleinä ja niistä muutakin tietoa. Siellä näkyy myös niiden koot ja kokojen erot käytännössä omalla ruudullasi sen resoluutiolla ja selaimen asetuksilla -> Websemantics Font size conversion. Tässä saman sivuston online muunnin fonttien mittayksikön mukaan -> Pixel-Point converter. Muuntimesta kuva vieressä.

 

Kuvakoot kuvankäsittelyssä

Kuvankäsittelyohjelmissa muokataan kuvia ja voidaan myös muuttaa kuvien kokoa. Usein tehdään sitten samalla muitakin säätöjä. Joissakin ohjelmissa voidaan valita, missä mittayksikössä se näyttää kuvat. Esim. Paint.netissä on valittavana pikselit, tuumat ja senttimetrit, oletuksena pikselit. PhotoFiltressä on kuvankoon muuttamiskohdassa valittavana pikselit, %, senttimetrit ja tuumat.


Tässä ryhmä kuvia koon muuttamisesta. Kuva ylärivissä vasemmalla Paint.netissä kohdasta Kuva – muuta kokoa. Sen vieressä oikealla muuttaminen koon mukaan tai prosentteina. Pienennys koon mukaan valitaan pikselimäärän ruudun nuolisäätimillä. Alarivin kuvassa vastaava kuvan koon muuttamiskohta PhotoFiltressä. Muuttaminen kirjoittamalla haluttu koko tai nuolisäätimillä.

 

 

 

 

 

 

 

Kuvakokojen mittayksikkö voidaan siis valita ja muuttaa toiseksi kuvankäsittelyohjelmissa. Käsityksen vertailussa pikseli – senttimetri saa kun muistaa, että 10 cm on 377.9 px. Vastaavasti esim. 10 px on 0.264 cm.

Netissä on myös sivustoja, joissa online palveluna voidaan muuttaa näitä mittoja toiseen yksikköön. Tässä sivusto, jossa voi muuttaa -> pikselit senttimetreiksi ja tässä -> senttimetrit pikseleiksi. Näissä on myös valittavissa resoluution vaikutuksia lukemiin.

 

 

 

Näissä esiteltyjä apulaisia tarvitaan kuvien muokkaamiseksi käyttökohteen tarvitsemaan kokoon

Kuvankäsittelyohjelmat valintaopas

Kuvien katseluohjelmat

Nopea muuttaminen
Image Resizer for Windows

FastStone Image Resizer
Portable FastStone Image Resizer

 

Näissä on hyödyllistä tietoa kuvista ja kuvaohjelmista

Kuvien tiedostomuodot – mitä muotoja olisi paras käyttää

Löydätkö kuvat – kuvat löytymään, kuvien organisointi

Tulostimen värien kalibrointi

Mikä kuva tämä on? – kuvien EXIF tiedot

Kuvien varmuuskopiointi ja niiden säilytys muistitikuille

 

 

 

Tagit: , , , , , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun maaliskuu 26, 2019

 

Millaisia ovat tietotekniikan valeuutiset?

 

 

 

Valeuutiset puhuttavat, harmittavat tai kiinnostavat meitä kaikkia. Nehän kuuluvat nykyaikaan. Vaikka onhan niitä aina ennenkin ollut, ei vain ole sanottu osuvasti valeuutisiksi. Niitä esiintyy myös tietotekniikassa kuten kaikilla muillakin elämän sektoreilla. Millaisia sitten ovat tietototekniikan valeuutiset? Mitä niistä olisi hyvä tietää?

 

 

Käydään nyt suoraan käsiksi tietotekniikan uutisiin. Jos aloittaisin yleensä valeuutisten määrittelemisestä, niin journalistina innostuisin asiasta niin kovasti että sellaisesta johdannosta tulisi laajempi kuin itse asiasta. Joten mennään heti suoraa tietotekniikkaan. Vasta aivan lopuksi kuitenkin joitakin ajatuksia valeuutisista yleensäkin.

 

Millaisia ne ovat

Joitakin vuosia sitten levisi tietotekniikan medioihin uutinen, että sähköposti on syrjäytyvä viestinnän keino. Sen korvautuminen muilla on jo alkanut. Muut nykyaikaiset keinot kuten some ja vastaavat tulevat sitten vähitellen sen tilalle.

Vaikutti aika vakuuttavalta kun kertojina olivat ns. asiantuntijat ja alan välineet. Voisihan siinä niin käydä. Vai voisiko? Tälläkin sivustolla piti sekaantua asiaan ja tuoda esille tilastoja, jotka eivät osoittaneet sähköpostin määrissä pienintäkään laskua, vaan päinvastoin kasvua.

 

 

Miksi niitä tulee

Esimerkkitapauksessa uutista ilmeisesti levitettiin hyvässä uskossa. Taustalla oli uusien some keinojen ihailu ja ehkäpä vauhdittaminenkin. Uutisen levittäjät tuskin tekivät sitä tahallaan johtaakseen ketään harhaan. Heidän maailmassaan viestien vaihto nähtiin vain  kevyenä yhteydenpitona: ”Moi, miten voit? Missä sä olet?”. Eli sellaisena, joka tosiaan paremmin istuu vaikka somessa.

Kehitysuutisissa useinkin jää taka-alalle tietokoneiden muunlainen kuin viihdepainoteinen käyttö. Niin taisi käydä Windows 10 kehittelijöillekin. Kuitenkin viihdekäyttö, vakka onkin tärkeä, ei ole kuitenkaan tietokoneiden maailman kokonaiskuva.

Osa tietotekniikan valeuutisista on tämäntapaisia levittäjiensä yksipuolisia mutta silti vilpittömiä käsityksiä. Valitettavasti niitä on sitten muunkinlaisia. Sellaisia joissa jokin intressitaho tai asiantuntijana esiintyvä henkilö halua tietoisesti levittää väärää tai yksipuolista kuvaa. Usein tullaan kaupallisiin tavoitteisiin. Jokin menetelmä, laitetyyppi tai merkkituote pitäisi sada nousemaan ylitse muiden.

Näitä on tavallisen uutisten kohteen vaikea tunnistaa. Ehkä helpoiten tällaisen kaupallistavoitteisen valeuutisen tunnistaminen onnistuu, mikäli siinä mennään liiallisuuksiin. Maalataan niin ovelia ennusteita että lukijalla herää epäilyksiä. Ovelia ovat myös uutiset teknisestä ratkaisusta johonkin ongelmaan, jota ongelmaa itse asiassa ei ole olemassakaan.

 

Eräässä uutisessa jokin asiantuntija väitti, että videopelien pelaaminen ja jopa television perinteinen katselu on pian poistumassa. Tilalle tulevat virtuaalilasit, joka avaavat katsojille uudenlaisia maailmoja. Jaa, että noinko on käymässä? Kaikki kunnia virtuaalilaseille ja niiden tekniikalle, mutta tarkemmin katsoen osoittautui, että asiantuntija oli nimenomaan virtuaalilasien markkinoijia…

Tietotekniikan valeuutisia käytetään hyväksi hyvin monenlaisiin markkinoinnin tukitoimiin. Jokainen voi huomata, miten esim. television siirtyminen uuteen DVB-T2 teräväpiirtotekniikkaan 31.3.2020 aiheuttaa kaikenlaisen kaupankäynnin piristämistä.

Vastaanotinkauppa on ymmärrettävästi oikealla asialla. Mutta myös muut ammattikunnat kuitukaapelien myyntimiehistä vaikka antennimyyjiin ovat liikkeellä. Voidaan helposti vetää linjaa siihen, että televisioin lähetystekniikan muuttaminen muuttaa myös muita asioita. Tämäntapaisissa muutostilanteissa kysytään rehellistä kaupankäyntiä, ei liioiteltua tai harhaanjohtavaa tietoa – valeuutisia.

Valeuutisia voi syntyä myös journalistisesta kikkailusta.  Esim. yleistetään jokin yksityskohtainen asia että se tuntuu kiinnostavammalta.  Tässä kuva Mikrobitin asiakastiedotteesta, jossa houkutellaan lukemaan sinänsä kyllä hyödyllinen artikkeli.   Kyse vain on Android puhelimien virustorjunnoista, ei toki kaikesta tietotokoneiden virustorjunnasta.  Klikaa kuva näkymään.

 

 

Valeuutiset – tämän päivän tiedonvälitystä

Sataa olla, että tietotekniikassa vasta harjoitellaan valeuutisten käyttöä. Niiden painopiste onkin muualla ihmisten nykyelämässä. Oleellisia käyttöalueita ovat politiikka ja yleensäkin mielipiteisiin vaikuttaminen. Niitä on kaikissa medioissa, erityisesti niissä, joissa ei ole edes kunnollista valvontaa sisällölle. Kaikkialla siellä missä tiedetään voitavan vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin.

Siinä missä ihmisiä ja erityisesti nousevaa polvea pyritään jo mediakasvattamaan, niin on jo alkua valeuutistenkin tunnistamiselle. Jotkin yhteisöt ja tiedotusvälineet esittävät netissä niiden tunnistamisen vinkkejä, mutta ne ovat vielä vähän selkiintymättömiä. Tässä kuitenkin aika hyvä Etelä-Saimaan yhteenveto asiasta -> Mistä tunnistaa valeuutisen?

 

Tällöin tullaan myös totuuden lähteille: Mikä joissakin asioissa on joillekin meistä valeuutinen on joillekin toisille täyttä asiaa. Joillakin on erityisiä kykyjä – mm. erään suuren valtion presidentillä – erottaa oikeat uutiset valeuutisista. Siitä vaan twiittaamaan, mikä on oikea tulkinta – valeuutinen vai ei.

Onneksi meillä kaikilla muillakin on oikeus tulkita uutisvälitystä omalla tavallamme. Ja kaikkein parasta on jos ymmärrämme jättää meitä harmittavat valeuutiset omaan arvoonsa. Kaikkea ei pidä uskoa. Kyllä maailmaan on aina uutisia mahtunut ja mahtuu edelleenkin. Mutta vipuun ei kannata mennä.

 

 

 

 

Tagit: , , , , ,