Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun kesäkuu 18, 2014

Nero MediaHome mediaohjelman käyttö ja asennus

 

Nero MediaHome käyttöliitymä

 

Nyt kuvat järjestykseen ja löytymään. Samalla saa ohjelman, jolla on monenlaista mediakäyttöä. 

Kuvien järjestelyssä on keskeinen merkitys ajalla, aikajanalla milloin kuva on otettu.  Se on yleensä yksi kuvien organisoinnin runko-ominaisuuksista.  Jos samalla vielä voi liittää kuviin tunnistetietoja ja käyttää muutenkin medioita nykyaikaisilla tavoilla, niin Nero MediaHome on oivallinen apulainen.

Ennen kuin mennään tarkemmin ohjelmaan, sen asentamiseen ja käyttöön, niin muutama sana ohjelman kehittäjästä.  Nero on yksi levykkeiden polton uranuurtajista ja muutenkin teknisesti uraa uurtavaa työtä tehnyt suuri kaupallinen yritys.  Vaikka se on omaa taloudellista tulostaan tekevä yritys on siltä riittänyt aina mielenkiintoa tehdä maailmanlaajuisen joukon iloksi myös maksuttomia versioita parhaista ohjelmistaan.

Nero MediaHomen edeltäjä on Nero Kwick Media.  Sen latauslinkkejä näkyy yhä netissä, mutta jos linkki on Neron sivuille, niin niistä latautuu uudempi eli nykyinen MediaHome.  Jos käyttäjällä on aikaisemmin on ollut koneellaan Kwick Media, niin sekin on automaattisesti jo päivittynyt MediaHomeen, jos päivitykset vain toimivat.

 

MediaHomen ominaisuudet

Kuvien organisointi

Jokainen voi ryhmitellä monipuolisen mediaohjelman elementtien tärkeysjärjestyksen oman tarpeensa mukaan.  Kirjoittaja asettaisi tärkeimmäksi jo mainitun kuvien selkeän aikajanalle ryhmittelyn kaikenlaisen organisoinnin perustaksi. Artikkelin otsikkokuva, klikkaa näkyväksi, on tästä aikaryhmittelystä.  Aikajana on nähtävissä oikeanpuolimaisessa sarakkeessa.  Siinä olevaa osoitinta siirtämällä siirtyvät näytön kuvat myös tähän aikaan.  Tässä näytössä voidaan myös lisätä kuviin tunnistetietoja löytymistä helpottamaan.  Kuvien koot näyttöruudussa voidaan valita ja muitakin säätömahdollisuuksia on.

Ylärivissä vasemmalta alkaen on hakemistolehdet Valokuvat ja videot, Aikajana, josta siis kuva, Kasvot ja Etsi. Kasvot poimii kuvista kaikki kasvokuvat nimettäväksi tai ryhmiteltäväksi. Ja vasemmasta yläkulmasta alaspäin Valokuvat ja videot kohdan alla Musiikki, Kuvaesitykset ja Valokuvatuotteet.  Musiikki hakee koneesta musiikin ja kuvaesitykset tekee diaohjelman. Valokuvatuotteet tuo ruudulle maksulliset valokuvakirjojen, kalenterien ja korttien teko-ohjelmien tilaukset hintoineen.

Käyttöliittymässä kuvien alla aivan alinna ovat muuttuvat painikkeet, joukossa myös poltto-ohjelman käynnistys.

 

Poltto-ohjelma
Luonnollisesti poltto-ohjelmien kehittäjän mediasoftaan pitää kuulua myös tällainen kehittynyt työkalu.  Poltto-ohjelma tekee musiikista ja videoista DVD-levyjä ja myös Blue-ray levyjä tai kopioi levyjä.

 

Mediatietojen synkronointi
Kun nykyajalle on tyypillistä, että kuvia ja videoita otetaan eri välineillä ja niitä myös sijaitsee eri välinerissä niin miten sada jotakin järkeä tähän mediasoppaan.  Tiedostojen tuonti ja synkronointi eri välineiden välillä on yksi Nero MediaHomen ominaisuuksista. Kuvia vaikka kamerasta Androidiin tai tietokoneesta tablettiin, niitä ohjelma lupaa

 

Soitin
Edelleen ohjelmaan kuluu soitin, joka soittaa musiikkia riippumatta siitä millä se on tehty tai tallennettu.

 

Diaohjelmien teko ja jako
Diaohjelmia voi tehdä sekä jakaa niitä YouTubeen ja Facebookiin.

 

Koska ohjelma on kaupallisen ohjelmistotalon tuotantoa on siinä myös viittauksia vielä monipuolisempiin maksullisiin erityisohjelmiin. Hinnat on selkeästi mainittu.  Jos vertaa niitä muihin maksullisiin vastaaviin erikoisohjelmiin, niin hintatasoa voi pitää varsin kohtuullisena. Neron maksullisia eritysohjelmia on saatavissa moneen tarkoitukseen, mm. mediatietojen synkronointiin, valokuvakirjojen tai kalenterien tekoon.

 

Ohjelman asennus

Kaikki kuvista kiinnostuneet eivät ole aina tietokoneen varsinaisia tehokäyttäjiä ja lataamisen asiantuntijoita. Siksi  Nero MediaHomen kohdalla myös asian tästä puolesta.  Tarjolla on nimittäin myös pari turhaa lisäkettä, jotka kannattaa välttää.

Nero MediaHome yksityiskohtaNero MediaHome yksityiskohta 2

Latausvaiheista tässä pari kuvaa, klikkaa pienoiskuvat näkyviksi. Latauksessa on oletusarvoisesti tulossa aivan tarpeeton lisäke ja maksullisen ohjelman tyrkyttäjä SpeedUpMyPC.  Poista täppä sen asennusvaihtoehdosta.  Toinen lisäke on sitten ilmainen peli Rising Cities, jonka kruksi täytyy myös poistaa jos ei sellaisesta ole kiinnostunut.  Muuten lataus sujuu ongelmitta.

 

 

 

Linkit

Nero MediaHome lataus 

 

Asiaan liittyvää

Valokuvien organisointi

Kuvat ja diat videoiksi

Parhaat printtausohjelmat – printtaa ammattimaisesti

Kuvankäsittelyohjelmat valintaopas

 

 

 

EmailFacebookTwitterGoogle+LinkedInShare

Tagit: ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun kesäkuu 9, 2014

 

Miten ja mistä ladata ohjelmia netistä?

 

Free Download Manager käyttöliitymä ja asetuksia
Miksi ohjelman lataus epäonnistui?  Minne hävisi ohjelma, jonka latasin?  Miten voisi ohjelmien latausta tehostaa ja varmistaa, että ne onnistuvat ja kaikki käy tuvallisesti?

Ohjelmien lataustarve verkosta on yhä kasvanut.  Entistä useammin voi laajojakin ohjelmakokonaisuuksia ladata netistä kun aikaisemmin piti ostaa niiden asennuslevy.  Samaan aikaan on myös meidän käyttäjien vaatimustaso nousut.  Tarvitsemme netistä entistä enemmän erilaisia apuohjelmia, työkaluja ja viihteellistä sisältöä.

Lataamisen huoleton aika on jo jäänyt taakse. Se on noussut monessa mielessä tärkeäksi aiheeksi.  Juuri netistä lataamisessa on omat riskinsä.  Se on kanava, jota pitkin haittaohjelmat ja virukset voivat päästä koneeseen.  Ja lisäksi ohjelmia ladattaessa voi saada kaikenlaista muutakin kuin mitä haluaisi; mainoksia, työkalupalkkeja ja jotkin softat kaappaavat kotisivunkin.

Latausprosessi

Periaatteessa lataamisprosessi on yksinkertainen.  Klikataan haluttua ohjelman latausta sen lataussivulla.  Lataus alkaa ja ohjelma tallentuu uusissa Windowseissa Ladatut tiedostot kansioon.  Sieltä se on asennettavissa klikkaamalla ja toimimalla ohjelmakohtaisten ohjeiden mukaan.  Näin se käy jos kaikki käy hyvin.  Mutta jos ei käykään.

Windowsin oma lataus on vikaherkkä ja hidas.  Erityisesti meillä Suomessa lataus kestää ja voi katketa  kun kaikkialla ei nettiyhteys ole kovinkaan nopea.  Silloin menetetään ainakin kaikki siihen asti ladattu ellei tule muitakin häiriöitä.  Jos lataamme  ohjelmakokonaisuuksia netistä nousee lataamisnopeus ja varmuus entistä tärkeämmäksi.

Siksi esim. useat hiukan laajempien ohjelmien tuottajat kehottavat tai suorastaan edellyttävät käyttämään Windowsia tehokkaampia lataustyökaluja.  Tietokoneen tehokäyttäjät ovat niihin jo tottuneet.  Edut ovat selkeät.

Windowsin lataus tapahtuu yhtenä yhtenäisenä bittivirtana.  Sen sijaan latausohjelmat lataavat ohjelman useasta paikasta  samanaikaisesti.  Lataus tapahtuu samanaikaisesti osina, jotka se lopuksi yhdistää kokonaisuudeksi.  Jos lataus jostakin syytä katkeaisi, niin se jatkuu siitä kohdasta edelleen eikä siihen asti ladattuja bitejä menetä.

Oleellinen parannus on nopeus.  Latausohjelmissa saavutetaan yleensä n. 4-5 kertainen nopeus tavalliseen Windowsin lataukseen verrattuna.

Nopeus ja varmuus eivät ole näiden softien ainoita etuja.  Muut ominaisuudet ilmenevät hyvin niiden englanninkielisestä nimityksestä Download Manager.   Niillä voidaan selkeiden käyttöliittymien avulla tai muuten helposti hallinnoida ladattuja tiedostoja, käyttää niitä, muuttaa tai poistaa.

Lataustyökalujen eri perustyypit

Lataustyökaluja eli Download Managereita on netissä suuret määrät erilaisia. Niitä on maksuttomia, maksullisia ja maksullisten riisuttuja versioita.  Niitä on johonkin lataustarkoitukseen erikoistuneita kuten esim. videoiden lataukseen.

Edelleen lataustyökalun saa joko erillisenä koneeseen asentuvana ohjelmana tai selaimen lisäkkeenä.  Jälkimmäiset integroituvat yleisimpiin selaimiin (tarkemmin myöhemmin) ja toimivat taustalla automaattisesti.

Jos tarkempi Download Managerien keskeinen vertailu ja niiden ominaisuudet kiinnostavat, niin tekninen tieto löytyy -> täältä. 

Lataamistyökaluihin liittyy – kuinka olkaan myös tässä! – erilaisia turhia yksityiskohtia, jotka tulee tietää ennen kuin asentaa managerin.  Tämä artikkeli pyrkii opastamaan asiasta kiinnostuneita parempaan ratkaisuun kuin lähteä netistä summittaisesti niitä lataamaan. Kun luet loppuun asti, niin on ilman harmeja helpompi päätyä heti sellaiseen latausapuriin, jota/joita juuri tarvitset.

Free Download Managerin asennus

Asensin latausohjelmista näytteeksi  Free Download Managerin.  Se on suosittu yleislataaja kaikkiin tarkoituksiin ja siis maksuton. Ohjelma asentuu suomenkieliseen Windowsiin suomeksi. Sen käyttöliittymä on tämän artikkelin otsikkokuvana.  Klikkaa se ja muut kuvat näkyviksi.

Free Download Manager 1Free Download Manager 2Free Download Manager 3

 

 

 

 

Asennus sujui normaalisti ja vaivattomasti.  Pari tällaista apuruutua kyseli jos ao. vaihtoehto kytketään vaiko ei.  Bit Torenttia en kytkenyt, tämän pikkukuvassa olevan kylläkin. Ohjelma sisältää mm. oletusarvoisesti ladattavan turvatarkastuksen.  Sen saa haluttaessa kytkettyä pois Asetuksista, jossa muitakin hyödyllisiä säätöjä.

Kuten yleensäkin niin tämäkin on ladattavissa useasta eri paikasta.  Kun näissä latausohjelmissakin on omia tarpeettomia lisäkkeitä niin tässä turvallinen suomalainen Download.fi latauspaikka. Free Download Mangerin kotisivu -> täällä.

Muita  Download Managereita

Acclerator Plus DAP, maksuton ja maksullinen versio, nopea lataaja.  Saa 48 kielellä, ei kuitenkaan suomeksi    

FlashGet, maksuton nopea lataaja, mainio ladattujen hallinta.  Suora tuki IElle ja Firefoxille.  Asennuksen jälkeen voi poistaa oikeanpuolimmaisessa sarakkeessa näkyvän ”Rekommend messages” mainoskohdan. 

Orbit Download Manager suosittu videoiden ja musiikin maksuton latausohjelma

GetGo Download Manager, erityisesti YouTube ja muiden upotettujen videoiden lataamiseen, integroituu IEhen ja Firefoxiin.  Asentaa tarpeettoman GetGo työkalupalkin, joka on heti parasta poistaa.   

Uget on vapaan koodin ohjelma, joka toimii sekä Linuxeissa että Windowseissa.  Saatavissa myös Firefoxiin lisäkkenä, josta tarkemmin myöhemmin 

Tässä ei mennä pitemmälle FTP tai torrent latauksiin, joista vain seuraava yhteenveto- ja linkkisivu 

Selaimiin integroituvat Download Managerit

Firefox FlashGot on selaimen lisäke Windowsiin, Linuxeihin ja Mac OS järjestelmiin. Se integroi siihen minkä tahansa  suosituimmista Download Managereista (luettelo niistä tässä linkissä).  

Fuumo Download Manager on Chromeen integroituva Download Manager

OGet halutun Download Managerin liittäjä Opera-selaimeen
 

Lataa turvallisesti

Tässä artikkelissa on keskitytty ohjelmien ja tiedostojen netistä latauksen tekniikkaan.  Sekin on turvallisuustekijä, mutta toki turvatekijät ovat aina oma tärkeä lukunsa – ja varsinkin juuri jotakin ladattaessa.

Aina kannattaa katsoa, mitä lataa ja mistä.  Jos on hiukankin epäilystä latauspaikan luotettavuudesta, älä lataa sieltä.  Älä lataa ylimääräisiä latauspaikkojen omia latureita tai muita niiden tarjoamia lisäkkeitä.  Katso aina ladatessa, mitä koneelle on tulossa.  Jos näyttää siltä, että koneelle on tulossa samalla jotakin muuta tai joitakin lisäohjelmia keskeytä lataus ja tutki asia.

Netistä lataamisen turvallisuutta on käsitelty neptunetissä useissa eri yhteydessä esim.  Ohjelmien lataus netistä turvallisesti 

 

Linkit

Suuri määrä vaihtoehtoja lataustyökaluksi FileHippo lataussivustolla 

 

Asiaan liittyvää

Ohjelmia ja tietoja niiden lataussivustoilta  

Poista tarpeettomat työkalupalkit 

 

 

 

EmailFacebookTwitterGoogle+LinkedInShare

Tagit: , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun kesäkuu 1, 2014

 

RSS syöte ei ole kuollut – käytä sitä!

 

rss-syötteen tunnus

Viime kesänä Google lopetti oman RSS syötteen lukijansa Google Readerin.  Siinä yhteydessä kysyttiin, onko nyt koko  RSS tullut tiensä päähän.  Mutta niin ei käynyt.  Päinvastoin nyt RSS syöte on entistä helpompi käyttää.

Myös Google on palannut omille jäljilleen ja ottanut n. vuosi sitten RSS syötteen lukemisen takaisin ohjelmiinsa.  Se on tuotu Chrome selaimeen helppokäyttöisenä ominaisuutena. 

Uuden ja muuttuvan sisällön seuraaja

Mutta ennen käytön nykyvaiheita hiukan siitä mikä  RSS  ( Really Simple Syndication) on ja mitä hyötyä siitä on netin käyttäjille.  Se on verkkosyöte, joka tuo syötteen tilauksen mahdollistavan nettisivun keskeisen sisällön omalle näyttöruudulle.  Se näyttää nimenomaan muuttuvien sivustojen sisällön tiivistetyssä (tai halutussa) muodossa, esim. otsikkoina.  Näin voi varsin helposti todeta, onko sivulla uutta mielenkiintoista sisältöä.  Haluttua otsikkoa klikkaamalla pääsee sitten lukemaan koko sen artikkelin, uutisen jne.  Sähkopostiin tilattuna tulee automaattisesti muistutus meilinä aina kun sivusto on muuttunut eli uutta sisältöä on tullut.

RSSn idea on siis muuttuvien sisältöjen vaivaton ja tavallaan automaattinen seurata. Systeemi on tarkoitettu ja soveltuu erityisen hyvin juuri uutissivuihin ja yleensä jatkuvasti muuttuvan sisällön sivuihin.

RSS lukija selaimissa

RSS ei siis ole kuollut vaan entistä elinvoimaisempi.  Syötteen lukija on tullut kaikkiin yleisimpiin selaimiin, uusimpana myös Chromeen.  Jos käytät nettiä Internet Explorerilla, Firefoxilla, Safarilla, Operalla tai Cromella, niin sillä luet helposti myös RSS syötteitä.  Miten, tapoja voi olla useitakin eri selaimen kohdalla.  Ja lisäksi netissä on useita hyvin toimivia maksuttomia erillisiä lukijaohjelmia. Aloitamme kuitenkin selaimista.

RSSn käyttö alkaa sen tilaamisesta.  Tämä on yhteistä kaikille selaimille.  Se tapahtuu hiukan eri tavoin eri selaimilla.  Sama on hoidettavissa myös esim. tilaamalla RSS-syöte sillä varustetulta sivustosta.  Tällöin se liittyy oletusselaimeesi ja avautuu sen RSS-merkistä.

Useimmilla selaimilla (poikkeukset ilmenevät alempana olevasta selainkohtaisesta erittelystä) voi syötteen lukijan asettaa kahdella tavalla.  Toinen niistä on eräänlainen live linkki.  Silloin nettisivun syötteen URL osoite kopioidaan ja liitetään selaimen osoiteriville.  Siirrytään selaimella sinne ja tehdään syntyneestä linkistä tavallinen linkki kirjanmerkkeihin/suosikkeihin ja esim. liitetään se selaimen kirjanmerkkipalkkiin.  Silloin ei tarvitse muuta kuin klikata selaimen palkissa linkkiä, niin siihen liitetty syöte aukeaa ruudulle.  

 

Sivuston RSS tilaus IEssäTilaa tämä syöte

Toinen tapa menee esim. Internet Explorerin kohdalla seuraavasti:  Mennään sivulle, jossa RSS merkki.  Klikataan selaimessa (tässä kuvia, klikkaa näkyviksi) olevaa pientä RSS merkkiä.  Aukeavasta ruudusta klikataan kohtaa Tilaa tämä syöte. Tästä eteenpäin on syöte aina luettavissa klikkaamalla selaimen RSS merkkiä.

Jos RSS syöte ei toimi

RSS syötteen toimimattomuus ei yleensä aiheudu siitä, että se olisi kiinni syötteen järjestelyistä ao. sivustolla. Eli se ei johdu verkkosivustosta. Tietysti niinkin voi olla, mutta tämän huomaa, jos muiden sivustojen syöte toimii, mutta jonkin ei. Jos näin kuitenkin on, tilaa syöte sivustolle uudelleen. Silti tavallisin syy löytyy oman koneen syötteen lukijasta. Korjaa se asentamalla uudelleen tai käytä jotakin muuta syötteen lukukeinoa.  Huomaa, että aikoinaan ykkössuosikki Google Reader ei ole enää käytettetävissä.

Syötteen käyttö eri selaimissa:

Internet Explorer (11), selostettu edellä, joissakin versioissa Työkalut ->Tilaa tämä syöte

Chrome, selaimen laajennus

Firefox asentamalla live linkki tai lisäosa  kuten esim. Simple RSS Reader (SRR) 

Opera 

Safari 

Monissa sähköpostiohjelmissakin on nykyisin RSS syötteen lukijat.  Se on ainakin Windows Live Mailissa ja Thunderbirdissä.

Erilliset RSS lukijat

Erillisillä lukijoilla on hiukan erilaisia ominaisuuksia, joten kannattaa kokeilla mikä miellyttää – ellei sitten käytä selaimen omaa readeria, joista edellä.  Erilliset lukijat tarjoavat lisäominaisuuksia kuten kiinnostavien sisältöjen automaatisia esivalintoja, ryhmittelyjä, erilaisia sisältönäyttojä jne.

Näitä Google Readerin perillisiä on nykyisin varsin suuri joukko.  Yksi suosituista on Feedreader eri mahdollisuuksineen. 

Tässä useita eri lukijoita AlternativeTo

RSS on nyt nopea käyttää.  Käytä sinäkin tätä mahdollisuutta niillä uutis- ja muilla muuttuvan sisällön sivuilla, joihin syöte on tilatavissa.  Myös Neptunetissä on  RSS. Tilaa se mukavuudeksesi niin näet helposti onko uutta sinua kiinnostavaa tullut.

 

Linkit

Microsoft ohje RSS syötteen käyttämisestä Internet Explorerissa 

Microsoft, RSS syötteiden käyttäminen Win7 ja Win8 

Asiaan liittyvää

Miten käytän RSS syötettä 

 

 

EmailFacebookTwitterGoogle+LinkedInShare

Tagit: , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun toukokuu 24, 2014

 

Neptunetti toimii kesälläkin

Kuten aikaisempinakin kesinä Neptunetti toimii myös kesällä.  Sitä ylläpidetään ja päivitetään.  Tosin aivan keskikesän aikana, jolloin netin käyttö on yleensäkin vähäisempää, uusien päivitysten vauhti on hiukan verkkaisempi.  Ainoastaan heinäkuun alusta sen puoliväliin ei päivityksiä sivuille tule.  
 

Kesätoimittajamme Pena on nyt aivan muissa maisemissa, joten hän ei pääse heinäkuun lopussa tuomaan suosittuja kevennyksiään.  Yritetään selviytyä keveämmästäkin puolesta noihin aikoihin.  Aika paljon hymyhuulia on sivustolla heitetty menneinä kesinä. Niitä voi yhä katsella arkistoa käyttäen, jos kesäkivaa etsii.  Voi löytyä vitsejä, jotka eivät ole käytössä kuluneimpia.

Normaaliin työvauhtiin sivustolla päästään syyskuun puolella.  Silloin tartutaan taas vähän totisemmin tietokoneisiin ja mennään joukolla nettiin.  

Muista, että Neptunetti on opastava ja neuvova sivusto.  Jos kysyttävää on, niin kysy. Tämä on niitä harvoja paikkoja, jossa saa rahanarvoista tietoa vikatapauksiin ja tietokoneongelmiin aivan maksutta.  Jos seuraat sivustoa – tehokas tapa on tilata sen RSS syöte – niin pysyt oleellisen ja Suomen olosuhteissa tärkeän tietotekniikan kehityksen tasalla.  Saat vinkkejä sujuvasta ja turvallisemmasta tietokoneen käytöstä sekä monista sen osa-alueista kuten kuvista.

Neptunetti toivottaa jäsenilleen, yhteistyökumppaneilleen ja lukijoilleen aurinkoista ja oikein hyvää kesää.  Pysy linjoilla – nettiä tarvitaan kesälläkin.

Hyvää kesää

EmailFacebookTwitterGoogle+LinkedInShare

Tagit: ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun toukokuu 16, 2014

 

Netistä kunnon kartat ja opastus

 

 

Tuonne kesämaisemiin Fonecta

Netin karttojen tarjonta on lisääntynyt.  Nyt saa yhä parempia karttoja niin loma-, matka- kuin erikoiskäyttöihinkin.

Aina tarvitaan karttoja, mutta erityisesti kesällä.  Menee sitten tuttuun paikkaan tai varsinkin johonkin uuteen, niin kartat ovat suorastaan välttämättömiä.  Myös karttojen sähköinen muoto sopii yhä useampiin laitteisiin. Mistä saa parhaat kartat?  Tässä melko kattava opastus hyviin karttoihin.

Mikä on paras kartta riippuu siitä, mitä aikoo tehdä ja millä välineillä sitä käytät.  Jos aikoo ajaa Tampereelta Kuusamoon, niin silloin voi tarvita maantiekarttaa tai reittiopastusta.  Mutta jos Kuusamossa aikoo mennä maastoon tai järvelle, niin silloin tarvitaan muunlaisia karttoja.

Asutuista kohteissa on karttojen lisäksi netistä saatavissa mielenkiintoista katseltavaa.  Tällainen on Google Street Map, joka vie Suomessakin lähes minne tahansa taajamaan ja niiden lähistölle.  Jos matka Kuusamoon, niin voi katsoa, miltä siellä keskustassa tai muualla todella näyttää.
 

Kartta lomailijalle maastoon tai järville

Ylimalkaisesta esim. maatiekartasta ei ole paljon apua, jos etsit marja- ja sienimaastoja.  Tai aiot mennä kalaan jonnekin järvelle tai meren rannalle.  Tähän tarkoitukseen ovat parhaat kartat löydettävissä Googlelta, Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikasta ja Fonectasta.  Kaikkiin esille otettaviin karttapaikkoihin on linkit jäljempänä.

Jos liikut pikkuteitä ja kärrypolkuja, niin Fonectan kartat ovat tarkkoja ja saat skaalattua näkymät sopivaan mittakaavaan. Reittiehdotuksia saa useasta karttapakasta, minkä lisäksi on erityinen reitin kertova sivusto Reittikartta.info.  Pikkukuvien ryhmässä ensimmäisenä Reittikartta.infon reitti Tampere-Kuusamo. Kansalaisen Karttapaikan kartoilla voi lisäksi lähteä oudoillekin vesille kalaan, sillä niissä on mm. varsin tarkat vesien syvyystiedot.

 

Tampere-Kuusamo Reittikartta.infoGoogle ilmakuvaIlmakuva Fonecta

 

 

 

 

 

 

Maastossa liikkujan paikannustarpeen viimeistelevät satelliiteista otetut ilmakuvat. Tästä pikkukuvasta aukenee yksi tällainen lähelle tuotu Googlen satelliittikuva.  Toisessa pikkukuvassa on myös kesämaisemia nyt varsin tarkassa Fonectan ilmakuvana. Tällaisista ilmakuvista on suurta hyötyä alueensa jo ennestään tuntevallekin.  Klikkaa kuvat suuremmiklsi kuten artikkelin otsikkokuvakin. Ilmakuvista näkee tarkalleen pikkutiet, hakkuualueet, metsäalueiden rajoja ja yksityiskohtia.  Tällainen tieto antaa luonto-, marja- ja sieniretkille aivan uudenlaista tarkkuutta.

Googlen satelliittikuvien esille saaminen edellytti aikaisemmin jonkin aikaa naksuttelua ja latausten odottelua, mutta nyt se käy yhä nopeammin.  Hiukan hämmästyttää kun kesämaisemanäkymiin on voinut tulla talvella kuvattuja täydennyksiä. Meillä kun on luonto eri vuodenaikoina aika lailla erilaista.  Google on uusinut karttapalveluitaan käyttäjäystävällisempään suuntaan ja ne on varustettu mm. suomenkielisin selostuksin.

Jos menet ulkomaille niin tarvitset erityisohjeita kunnon karttojen saamiseksi.  Jäljempänä on Mbnetin linkki ja siinä ohjeet sekä karttapaikat.
 

Erikoiskartat

Vesillä liikkujat tarvitsevat merikortteja.  Niitä on kaupoissa sekä mereltä että suurimmista järvistä, mm  Inarinjärvestä (siitä tosin jo varsin vanhat).  Ei ole mitään syytä lähteä seikkailemaan suurille järville ilman päteviä karttoja ja kunnon kompassivarustusta.

Mitä erikoisempia kiinnostuksesi ovat, sitä erikoisempia karttoja voit tarvita. Tällaisia ovat mm. maaperäkartat,  ilmailukartat, historialliset kartat, retkikartat  ja monet muut.

Kun hyviä karttoja on eri tarkoituksiin, niin käytä niitä.  Hyvää kesäistä samoilua!

 

 

Linkkejä netin karttoihin:

Fonecta.fi 

Uusi Google Maps

Google Maps Sumoi

Maanmittauslaitos Kansalaisen karttapaikka

Google Maps Street View

Worldmapfinder Kartta-Suomi

Reittikartat ja -opastus, Reittikartta.info

Tiekartat

Erikoiskarttoja

Geologisia karttoja ja aineistoja Geologian tutkimuskeskus

Suomi, fi  erilaisia karttoja

Kartat ja ohjeet ulkomaankartoista, Mbnet

Viewranger,  maastokartat mobiililaitteisiin

Vanhakartta.fi  historialliset kartat  

 

 

Asiaan liittyvää

Lomalla ja reissussa ovat hyvät sääennusteet tarpeellisia.   Tässä neptunetin säätietojen paketti:

Täsmäsää – säätieto tarkasti sieltä missä olet 

Sää- ja ukkostutkien tiedot kuuluvat kesään

 

EmailFacebookTwitterGoogle+LinkedInShare

Tagit: , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun toukokuu 9, 2014

 

Toimiiko mobiililaajakaistani kunnolla

 

Ei yhteyttä

Kesällä – ja milloin tahansa muulloinkin – tarvitaan mobiililaajakaistaa, jos langallinen ei ole käytettävissä.  Sen käyttöönotto voi olla todellinen hyppy tuntemattomaan.  Saammeko todella mitä tilaamme kun haluamme toimivan netin langattomasti?

Mobiililaajakaistan käyttöönottoon ja jatkuvaan käyttöön liittyy monia laitteita ja tekijöitä, jotka yhdessä ratkaiset miten yhteys toimii.  Aloitamme tässä alusta eli mobiililaajakaistan hankinnasta ja mitä siihen oikein tarvitaan.

Langattomasti nettiin päästään tietokoneilla käyttäen nettitikkua/mokkulaa.  Luonnollisesti sinne päästään myös puhelimilla, joissa tämä mahdollisuus on.  Uusimpia nettiyhteyden ylläpitäjiä ovat tabletit, joilla niilläkin kehittyneillä malleilla pääsee nettiin.  Monilla meistä voi olla käytettävissä samanaikaisesti useitakin välineitä, jolloin voi valita kulloiseenkin käyttötarkoitukseen sopivimman. Ja pessimistisimmät voivat sanoa, että voi valita niistä sellaisen, joka sattuu kulloinkin toimimaan.

 

Kuuluvuusalueet ovat vain ohjeellisia

Toiminnan kannalta on ratkaisevaa, että siellä missä langatonta nettiä käytetään se myös kuuluu ao. palveluntarjoajan kuuluvuusalueeseen.  Tämä ei ole mitenkään yksiselitteinen asia.  Kuuluvuusalueiden kartat ovat ylimalkaisia, erot hiukankin raja-alueilla voivat olla suuriakin.  Lisäksi siihen vaikuttaa mm. tukiaseman etäisyys ja mahdolliset katvealueet, jopa säätilat.

Uuden mobiililaajakaistan hankintaan on vinkki, että kannattaa hankkia sellainen vaihtoehto, joka on ennen jatkuvaa käyttöä käytännössä kokeiltavissa, jos sellainen olisi tarjolla.  Silloin ei osta kaistaa säkissä vaan toimivan yhteyden.  Samalla varmistuu, että operaattorin toimittamat tai muualta saadut yhteyslaitteet eli nettitikut, mokkulat asentuvat koneeseen ja toimivat.

Operaattorit tarjoavat nettiyhteyksiä GSM (2G), 3G ja nykyisin osassa maata myös nopeampiin 4G verkkoihin.  Verkkojen laadut, periaatteelliset nopeudet ja kuuluvuusalueet näkyvät valtakunnallisten operaattorien kuuluvuussivuilta:

Elisa/Saunalahti 
Sonera 
DNA 

Lisäksi liittymätyyppejä on erilaisia mm. niiden nopeuden ja väitettävien datamäärien mukaan.  Nämä tiedot ja eri vaihtoehtojen hinnat on parasta tutkia huolellisesti.  Hinnat ja toimitettavan palvelun yksityiskohdat voivat vaihdella vuosittain, joten kannattaa aina tarkistaa uusimpien mukaan.

 

Asentuuko nettitikku ja toimiiko se?

Puhelinten ja tablettien etuja on nettikäytössä, että erillisiä yhteyslaiteita ei tarvita.  Toki esim. tabletin pätkivää yhteyttä on mahdollista joissakin tapauksissa parantaa nettitikulla.  Mitä enemmän laiteita on matkalla tietokoneesta lähetysantenniin, niin periaatteessa on sitä enemmän vika- ja häiriömahdollisuuksia.  Onneksi yhteyslaitteidenkin toimintavarmuus on vähitellen parantunut.

Nettitikun mahdolliset pullonkaulat vaivat olla:  Se ei lainkaan asennu käyttöön.  Tai se asentuu, mutta yhteys ei muodostu.  Lisäksi yhteyskin voi muodostua, mutta se on huono ja katkeilee tai on hidas.

Mitä tehdä silloin?  Ensimmäinen tehtävä on varmistua, että on tilannut ja saanut juuri sellaisen, mikä pitäisi toimia näissä olosuhteissa ja näillä laiteilla.  Jos lähtökohta on OK, niin seuraavaksi voi tutkia onko nettitikku asentunut oikein ja tarvittaessa asentaa se uudelleen.

Jos itse tehtävät selvitykset eivät johda tulokseen, niin seuraava mahdollisuus on etsiä ratkaisua ongelmaan palveluntarjoajan tai yhteysvälineen toimittajan sivuilta, operaattorien puhelinpalvelusta (yleensä ne ovat maksullisia palveluita) tai myyntipisteistä. Netissä on myös operaattorien keskustelufoorumeita, joissa asioita voi kysellä, mutta se jopa mahdoton tai on ainakin hidas tie jos laite ei toimi.

Jakeluverkoissa esiintyy paikallisia ja laajempiakin katkoksia. Ne kestävät siihen asti kunnes operaattori korjaa vian.  Asiasta voi olla tietoa operaattorin sivuilla – jos sinne jotenkin pääsee.

Jos mobiililaajakaista ei toimi kunnolla, niin on keinoja parantaa sen toimivuutta.  Tästä on mm. Viestintävirasto julkaisut ohjeita -> Kuuluvuuden parantaminen

speedtest_mittaus
Mikä on mobiililaajakaistani nopeus – mittaa se

Tietoja toiminnasta ja sen häiriöistä antaa mobiililaajakaistan nopeuden mittaus.  Tuloksia voi verrata siihen, mitä operaattori on luvannut liittymällesi verkon yleiset nopeudet mukaan lukien. Asiasta on tarkempi artikkeli neptunetissä -> täällä. 

Suositut ja helpot laajakaistojen mittaukset ovat sivuilla:

speedtest.net

Sonera nopeusmittaus, mittaa myös muiden operaattorien verkkoa käyttävät

 

 

Asiaan liittyvää

Viestintävirasto, kuuluvuuden parantaminen 

Mikä on mobiililaajakaistani nopeus

Kun netti ei toimi 

 

 

 

 

EmailFacebookTwitterGoogle+LinkedInShare

Tagit: , , , ,

Printtaa tämä artikkeli Printtaa tämä artikkeli
Neptun toukokuu 1, 2014

 

Digitoimalla diat ja filmit uudelleen käytettäviksi

 

Diat uudelleen käyttöön

Monilla on kaapeissa, ullakolla ja ties missä jopa suuret määrät diakuvia.  Kuvia jotka aikoinaan edustivat parasta tarkkuutta ja väritoistoa.  Niiden aika ei ole kuitenkaan vielä ohi.  Diat on digitoimalla saatavissa nykyaikaiseen käyttöön.

Miten se tapahtuu?  Se riippuu yksityiskohdissaan siitä, millaisia välineitä on digitoimiseen käytettävissä.  Tässä selostus perustuu Canonin CanoScan 8800F tasoskannerin käyttöön.  Tätä skannerimallia ei saa enää kaupoista sillä sen on korvannut uusi CanoScan 9000F.  Se on ominaisuuksiltaan lähes samanlainen, toki edelleen kehitetty malli.  Laite on tarkoitettu vaativaan harrastaja- ja jopa ammattikäyttöön.  Jäljempänä tarkemmin filmi- ja diaskannereista ja niiden hintatasosta.

Tarvittavat välineet

Aloitan skannerista koska se on keskeinen väline.  Mikä tahansa skanneri ei siis sovellu diojen digitointiin.  Vaatimuksena on erittäin takka resoluutio sekä tasoskannerissa skannerin kansi ja filmipidikkeet, jotka sopivat dioille.  Esimerkkiskanneriin kuuluu kolme erilaista filmipidikettä, uusimpaan malliin ilmeisesti kaksi. Pidikkeet käyvät selville valokuvista tuonnempana.  Diojen digitoinnin lisäksi sillä voi yhdessä tietokoneen ja printterin kanssa digitoida ja tehdä valokuvia filmistä, sekä värikuvia että mustavalkoisia.

Huom vanhojen perhekuvien ystävät:  Sopivalla skannerilla voi tietysti digitoida myös vanhoja paperikuvia, muokata niitä nykyaikaisilla kuvaeditoreilla ja tehdä niistä entistä parempia haluttuun kokoon.  Toivottava on parempi skannerin resoluutio eli tarkkuus kuin esim. monitoimilaitteissa.

Luonnollisesti esimerkkiskannerilla voi tehdä aivan tavallista kopiointia tietokoneen tiedostoon tai tulostimen kautta paperille tms.

Kehyksissään olevia 35 mm dioja mahtuu esimerkkilaitteen diapitimiin neljä kpl, 60×60 dioja maskiinsa kolme kpl (tämä puuttunee uudesta mallista).  Lisäksi on pidike filmille 12 filmiruutua varten.  Eli neljä diaa digitoidaan kerralla.  Työ ei siis etene salamavauhtia vaan menee eteenpäin kuvaryhmä kuvaryhmältä.  Tämä puolestaan aiheuttaa sen, että kannattaa ennalta tarkoin tutkia mitä digitoidaan.  Kun varastoissa on suuria määriä dioja, niin on parasta selvittää, mitä niistä on syytä tuoda nykyaikaan.

On hyvä jos tähän tutkimiseen on käytettävissä apuvälineitä.  Aikoinaan jokaisessa valokuvausliikkeessä oli tarjolla pieniä valopöytiä diojen järjestelyyn.  Nyt niitä ei enää ole ellei huutokaupasta sellaisen voisi tuurilla löytää.  Itsekin heitin aikoinaan valopöydät tilaa vievinä roskiin.  Niinpä nyt piti valitsemista varten rakentaa jostakin sellainen.  Tein valopöydän vanhasta käytöstä poistetusta tasoskannerista, kuva siitäkin myöhemmin.

Yksinkertaisimmillaan valopöydäksi käy vaikka lasilevy tai lasipöytä sen päällä voipaperi ja alla jokin pieni valaisin.

Edelleen saattaa tarvita välinettä, jolla yhtä diaa, sen tarkkuutta tai muuta laatua voi tarkastella yksityiskohtaisesti.  Tähän voi kaapista löytyä vielä diojen käsikatselulaite tai ainakin kunnollinen suurennuslasi tai luuppi.

Ennen skannausta

Valintaprosessi etenee suunnilleen seuraavasti: Valintaa auttaa jos on jokin tavoite mihin digitoituja dioja aikoo käyttää.  Ensin katsotaan mitä dioja ylimalkaan on, ehkä luetteloidaan ne. Sitten päätetään mitä materiaalista suunnilleen nyt aluksi tai kaikenkaikkiaan digitoidaan.  Seuraavaksi valitaan valopöydällä tarkemmin digitoitavat kuvat. Katselulaitteella tai suurennuslasilla varmistetaan tarvittaessa, että dia on ”sopiva” eli riittävän laadukas ja esim. siinä oleva henkilö on oikea.

Vieläkin on hyvä muistaa yksi pieni vaihe ennen kuin diat sijoitetaan skanneriin.  Käsitellessä varsinkin lasilevyllä varustettuihin dioihin tulee sormenjälkiä ja niissä on pölyä tai tahroja.  Siksi on hyvä puhdistaa sopivalla esim. mikrokuituliinalla käsiteltävät diat.  Harmittaa nimittäin, jos sitten jo valmiiksi prosessoidusta kuvasta huomaa, että noin paljon pölyä ja tuokin tahra!  Voi varmistaa myös, että kuva on suorassa kehyksessään.  Näin välttyy mustilta reunoilta tai kulmilta, jotka kyllä saa käsitellen myöhemminkin pois. Kaikki pienikin näkyy aina dioja digitoitaessa.

Skannerin filmipidikkeetItse tehty valopöytäValmiina skannaukseen

Tässä joukko pikkukuvia digitoinnista, klikkaa kuvat näkyviksi.  Ensimmäisessä kuvassa CanoScan 8800 F laitteen filmipitimet.  Seuraavassa pikkukuvassa on kirjoittajan rakentama valopöytä.  Kolmas on yleiskuva dioista pitimissään valmiina skannattavaksi.   

 
Digitoinnin eteneminen

Kun digitoitavat diat on valittu, tarkastettu ja puhdistettu niin ryhdytään niitä skannaamaan.  Ensimmäisellä kerralla saa hiukan harkita ja tutkia, miten päin diat tulevat pitimeensä jotta tulos on oikea eikä peilikuva.  Seuraavilla kerroilla tämä diojen asettelu pitimeen meneekin jo rutiininomaisesti.  Esimerkkilaitteen ominaisuuksiin kuuluu, että siinä on erilaisia automaattisia säätöjä ja kuvien parannustoimenpiteitä.  Jos säätömahdollisuudet kiinnostavat voi niitä tutkia laitteen ohjeista.  Mutta varsin automaattisestikin päästään eteenpäin.

 

Skannauksen esikatseluSkannattujen esikatselu
Tässä pikkukuva esimerkkilaitteen skannauksen ruutunäkymästä, klikkaa näkyväksi. Toisessa skannauksen asetuksia; valinta mikä neljästä diasta valitaan vai kaikki.

Skanneria käytettään joko sen näppäimistöstä tai kun tietokone on auki niin sen työpöydällä olevasta käyttöruudusta (MP Navigator). Käynnistetään laitteen toiminto, valitaan skannauksen asetukset, suljetaan laitteen kansi ja diat skannataan. Esiskannaus ei kestä kuin muutamia sekunteja, varsinaisen skannauksen nopeudesta jäljempänä.

Ensimmäisillä kerroilla on hyvä varautua kokeiluun, että tulos on korkealatuinen ja haluttu.  Esimerkkilaite tekee ensin kuvien esikatselun, josta on hyvä tarkastella tulevia tuloksia. Säädöillä saadaan muutettua asetuksia haluttuun suuntaan.

Erityisesti tarkkuussäädöstä riippuu miten kauan diojen digitointi kestää. Mitä tarkempaa tehdään sitä kauemmin kestää ja sitä suurempi tiedosto saadaan.  Esimerkiksi 1200 dpi kesti alle minuutin (kokoon n 0.5 M jpeg) kun suurin mahdollinen eli 4800 dpi tarkkuus (kokoon 5 M jpeg) vaati n. 3 min/dia.  Suurin tarkkus ei käytännössä eroa paljoakaan pienemmistä. Riitävän tarkuuden valitsemisen voi itse kokeilla. Kun oikeat asetukset on löydetty, niin samoilla säädöillä sujuu sitten jouheasti suuremmankin diamäärän digitointi.

Digitoituja kuvia varten voi jo etukäteen nimetä ja avata kansioita, joihin sitten tulokset ohjataan, varsinkin jos haluaa heti alusta lähtien kuvia ryhmitellä.  

Millaista jälkeä sitten saadaan aikaan?  Jos diat ovat kohtuullisen hyviä, niin tulos on erinomainen.  Digitoitaessa on myös useita korjausmahdollisuuksia. Voit itse todeta tässä Kuvat ja diat videoiksi artikkelissa olevasta YouTube esimerkkivideosta. Videon kuvia dioista ei ole mitenkään käsitelty kuvaohjelmilla. Katsele videota koko ruudun tilassa -> täällä.

Filmi- ja diaskannerit

Tarkoitukseen tehdään skannereita kahta päätyyppiä: Tasoskannereita, jotka ovat samalla yleisskannereita – kuten esimerkkilaitteemme – sekä yksinomaan filmejä ja dioja skannaavia laitteita.  Alempana Linkeissä esimerkiksi  malleja kummastakin ryhmästä.  Lisää löytyy netistä.

Tällä hetkellä hintataso alkaa alle 100 euron laitteista.  Niitä on kummassakin em. ryhmässä.  Siitä mennään tarkkuus- ja käyttöominaisuuksien myötä kalliimpaan suuntaan tuhansiin euroihin asti.  Esimerkkilaitteemme ja sen uusin malli sijoittuu n. 200 euron hintaluokkaan, hiukan allekin.  Jokainen voi itse vertailla sen ominaisuuksia muihin laitteisiin.  Sekä paperilla että käytössä laite edustaa korkeata tasoa.

Jos kysyttävää niin laita kommenttia.  Laita viestiä myös muille lukijoille tiedoksi jos sinulla on hyviä tai huonoja kokemuksia tarkoitukseen saatavista laitteista.

 

Linkit

CanoScan 9000F

Tasoskannereita dia ja filmikäyttöön 

Useita filmi- ja diaskannereita hintoineen 

Clas Ohlsonin dia-, negatiivi- ja kuvaskanneri 

 

Asiaan liittyvää

Kuvat ja diat videoiksi

Petasta vanhat VHS videot -videoiden digitointi

Videoiden editointi ja editointiohjelmat 

 

 

EmailFacebookTwitterGoogle+LinkedInShare

Tagit: ,