Digitaaliset Pelit
Pelaaminen on kasvanut koronan aikana
Kyllä me pelejä pelaamme. Yli puolet meistä on sitä mieltä, että pelaaminen on hyödyllistä. Suomalaisista melkein kaikki eli 98,2 % pelaa ainakin joskus. Ja digitaalisia pelejä meistä pelaa entistä useampi; ainakin joskus 78,7 %. Niihin käytetty aika on kasvanut koronan aikana ennätykselliseen yli 7 tuntiin viikossa, edellisessä mittauksessa 5 tuntia. Kuitenkin siihen käytetty rahamäärä on vähentynyt. Pelaamisessa on eniten ongelmia lasten ja nuorten kohdalla.
Pelaamistamme tutkii Tampereen yliopisto. Vastaava selvitys on tehty jo useana aikaisempana vuotena. Uusiutumisen ansiosta saadaan entistä selvempi käsitys pelaamisestamme. Uusin tutkimus on Pelaajabarometri 2020. Se on julkaistu PDF muodossa ja luettavissa sekä ladattavissa ->täällä. Kannattaa lukea, jos on mistä tahansa pelaamisesta kiinnostunut. Se on edeltäjiensä tapaan sujuvaa ja kiinnostavaa tekstiä jota havainnollistavat selkeät grafiikat. Onko pelaaminen sellaista, mitä itse olemme olettaneet? Miten oma pelaaminen sijoittuu siihen nähden mitä muut pelaavat?
Mitä pelataan
Nyt pelataan entistä enemmän. Sekä digitaalisten että ei-digitaalisten pelien pelaaminen on kasvanut. Eniten digitaalisia pelejä pelataan mobiililaitteilla. Samoin on tietokonepelaamisen määrä kasvanut merkittävästi. Rahapelaaminen näyttää sen sijaan pikemminkin vähentyneen kuin kasvaneen, vaikka 80 % pelaajista on sitä mieltä, että se on omalla kohdalla pysynyt ennallaan.
Kuvasta vasemmalla näkyy, miten digipelaaminen on meillä viime vuosina muuttunut. Iso pyörä – olemme kaikki mukana – pyörii ja muuttuu hitaasti, muta muuttuu kuitenkin. Oikeanpuoleinen kuva osoittaa, mitä ja kuinka usein jotakin pelejä pelataan. Klikkaa kuvat näkymään kuten artikkelin muutkin kuvat.
Digipelaamiseen käytetään nyt huomattavasti enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Tutkijat arvelevat, että syynä ovat koronan aiheuttamat poikkeusolot. Pelityypeistä ovat varsinkin korttipelit sekä lauta- ja seurapelit lisänneet suosiotaan. Myös oppimispelit ovat entistä suositumpia.
Digipelaamisessa on kolme suosituinta peliä: 1. Veikkauksen pelit (Lotto, vedonlyönti jne) 2. Pasianssi ja 3. Mahjong. Varsinaisista peleistä – jos niin voidaan sanoa – on siis Pasianssi edelleenkin huippupeli. Toisaalta siihen sisältyy hyvin monenlaisia pelejä. Mahjong on myös digipelaamiseen hyvin soveltuva pelimuoto ja se sijoittuukin kolmanneksi.
Digipelien suosion järjestys näkyy tästä taulukosta.
Facebookissa pelaaminen on sen sijaan vähentynyt merkittävästi. Vuonna 2018 meistä edes joskus pelasi Facebookissa 21,9 %. Nyt luku on laskenut 14,5 %:iin. Laskua selittää todennäköisesti tämäntyyppisen pelaamisen siirtyminen yhä enemmän mobiililaitteille. Nuoret ovat puolestaan siirtyneet Facebookista muiden some palveluiden käyttäjiksi.
Eniten aktiivisia ei-digitaalisia pelien pelaajia on edelleenkin Veikkauksen arvonta- ja vedonlyöntipeleillä (38,1 %) ja paperilla pelattavilla pulmapeleillä, kuten sanaristikoilla ja sudokuilla (37 %). Veikkauksen arvonta- ja vedonlyöntipelien pelaaminen on kuitenkin menettänyt edelleen suosiotaan, samalla kun pulmapelien aktiivinen pelaaminen on lisännyt osuuttaan.
Korttipelit ovat lisänneet suosiotaan selvästi. Aktiivisesti niitä pelaa suunnilleen joka kolmas eli 34 %. Myös lauta- ja seurapelit (30,6 %) ovat kasvattaneet merkittävästi osuuttaan.
Ei-digitaalisten pelien pelaaminen painotuksineen käy selville tästä taulukosta.
Rahapelaaminen
Rahapelaamisessa raha voi vaihtaa omistajaa. Mutta minne se on menossa? Edellä jo todettiin, että rahapelaaminen ei ole kasvanut. Mutta katsotaan tarkemmin mistä on kysymys ja miten siihen poikkeusajat vaikuttavat. Uusimpana seuranta-aikana koronasta johtuvat poikkeusolot vaikuttivat selvästi siihen, kuinka erityisesti raha-automaattipelejä pystyi pelaamaan. Pelipaikat ovat olleet välillä auki ja sitten suljettuna sekä niitä on karsittu. Mutta onhan niitä muuallakin: Niiden lisäksi on rahapelejä mahdollista pelata netissä monella tavalla sekä kuponkipelaamisena kuten Lotto ja raaputusarvat.
Perinteisistä rahapeleistä suosituimpia ovat edelleen Veikkauksen arvonta- ja vedonlyöntipelit. Niitä pelaa aktiivisesti 38,1 %. Edelliseen mittaukseen verrattuna on laskua 2,5 prosenttiyksikköä. Veikkauksen raha-automaatti- ja kasinopelejä eli entisiä RAY:n rahapelejä pelaa aktiivisesti nyt vain 8,1 %, kun esim. vuonna 2018 pelaajia oli 11,5 %. Ilmeisenä syynä laskuun on pelipaikkojen ja hajasijoitettujen rahapeliautomaattien sulkeminen.
Missä se raha liikkuu? Mitä peliä pelataan ja miten usein eli rahapelin pelaamisen yleisyys selviää tästä taulukosta.
Digitaalisten pelialustojen yhteydessä vertailtiin Veikkauksen että ulkomaisten rahapelisivustojen suosiota. Veikkaukaus on selvästi voitolla. Sivustolla rahapelejä pelaa aktiivisesti 21 % ja ulkomaisilla sivustoilla vain 2,9 %. Kuitenkin ulkomaisilla rahapelisivustoilla pelaaminen näyttää olevan samalla tasolla tai pienessä nousussa. Rahapelaaminen verkossa on edelleen pienessä nousussa.
Onko pelaaminen ongelmatonta?
Uusimmassa tutkimuksessa kysyttiin myös pelaamisen aiheuttamista ongelmista ihmissuhteisiin, pelaamisen käyttämisestä pahan olon helpottamiseen sekä pelaamisen rajoittamisen vaikeuksista. Valtaosa (86,4 %) ilmoitti, että ei ole kokenut digitaalisten pelien pelaamisen aiheuttaneen ongelmia ajan eikä rahan käytön suhteen.
Tässä kaavio digitaalisten pelien aiheuttamista ongelmista.
Miehistä 11,5 % oli kokenut ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia suhteessa pelaamiseen, kun naisista ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia oli kokenut 5,3.
Peleihin käytettyyn aikaan liittyviä ongelmia olivat kohdanneet useimmin nuorimmat vastaajat. 10–19-vuotiaista 20,2 % kertoi peleihin käytetyn ajan aiheuttaneen harvoin tai toistuvasti ongelmia. Hiukan vanhemmista eli 10–19-vuotiaista toistuvasti aikaan liittyviä ongelmia koki 6,5 % . Kaksi-, kolme- ja nelikymppisten ryhmissä aikaan liittyviä ongelmia oli kohdannut noin 10 %.
Peleihin käytettyyn rahaan liittyvät ongelmat olivat aineistossa selvästi harvinaisempia. Nuorten rahaan liittyvät ongelmat ovat laskeneet aikaisemmasta mittauksesta noin kolmeen prosenttiin. Sen sijaan nelikymppisten ikäryhmässä yli kahdeksan prosenttia ilmoitti rahaan liittyvistä ongelmista (nousua kuusi prosenttiyksikköä). Toistuvasti ongelmia oli kokenut 1,5 % nelikymppisistä. Muilla ikäryhmillä ei ollut lainkaan toistuvia rahaan liittyviä ongelmia.
Onko pelaaminen hyödyllistä vai haitallista?
Kysyttiin, ovatko vastaajat samaa mieltä siitä, että pelaaminen on haitallista. Samaa mieltä väittämän kanssa oli 43,8 % ja 36 % oli eri mieltä ja 20,1 % ei ottanut kantaa asiaan. Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että asenteet pelaamista kohtaan painottuvat positiivisen puolelle. Samalla myös pelaamiseen liittyvät haitat tunnistetaan. Pelaaminen on harvalle pelkästään hyödyllistä tai haitallista.
* * *
Pelaaminen on kivaa ja antaa poikkeusaikana mielekästä tekemistä. Tutkimuksen ulkopuolelta on hyvä palauttaa mieleen, että mikään ei ole kuitenkaan kivaa jos mennään äärimmäisyyksiin. Jos pelaa rahapelejä äkkiä rikastuakseen – toki Lotto ja vastaavat ovat eri asia – niin on vaarallisilla poluilla. Jos pelaamisen kanssa on ongelmia, niin kotimainen Peluuri sivusto voi auttaa: Peluuri, ohjeita pelaamisen hallintaan.
Siitä vaan pelaamaan! Kukaan ei ole vielä uskaltanut haastaa Neptunia shakkia pelaamaan. Tarkemmin -> täällä.
Hyvä tietää myös näistä
Mistä voin ladata turvallisesti ohjelmia
Mitä pelejä pelaat – suosituimmat pelit
Tagit: Digitaaliset pelit, Nettitietoa, Pelaaminen, Tietokone, Windows